Joulukuun tonttuset 2013 *KEVÄT*

himoitsen mozzaa ja nimenomaan mozzarellapalloja! :D meillä oli niitä eilen töissä (on työpaikkaruokala) ja onneks niitä isoja palluroita saa nykyään jo kaupastakin! mut ei tietenkään ollu meiän lähicittarissa, murr!

na-dene totta! neuvolan laskujen mukaan mulla oli eilen 6+6, mut aikaisemmin mulla on aina ollu eka neuvola vasta 8+ tai 9+ viikoilla.. ni se että tää on kuitenkin jo 3.raskaus ja neuvola noin aikaisin ni ihmetytti. mut ihan perusneuvola se kuitenkin oli.

vitamiineista mä syön kalsiumia ja minisun raskaus ja imetys monivitamiinia :)
neuvolassakin eilen sanottiin et on hyvä syödä tota raskaus ja imetys vitamiinia, siinä on ainakin kaikki mitä tarvitsee ja ei a-vitamiinia. lisäks myöhemmin joudun varmaan taas alkaa syödä rautaa..

tänään poksuu taas viikot!

jen_ni 6+0 POKS!
 
Aina mulle tuli eilen kanssa stressi tosta samasta asiasta kun sullekin, eli mitä kaikkea voikaan tapajtua... Esikoisesta en muista yhtään stressaanneeni (tai no varmaan stressasin mut se oli erilaista...). Tosiaan nyr kun tiedostaa mitä kaikkea voi tapahtua niin on jotenkin aivan paniikissa. Tyhmä minä, miksei voi vaan nauttia tästä tunteesta et ihanaa kun oon raskaana! Varsinkin vielä kun ei oo pahoinvointia tai muuta. Pitäiskö ottaa nyt teemaks ajatella positiivisesti, ei vauvakaan varmaan tykkää kun äiti stressaa... ;)

Onko joku muu kuka ei ole vielä uskaltanut varata ekaa neuvolaa??? :D tarttis varmaan...

Nuu_Nuu ja *toistaiseksi nimetön* 5+4
 
Hei, toimiiko kellään muulla puhelimella näpyttelevällä nuo värit ja paksennokset omaan tekstiin??? Tylsää!!! Mä en ainakaan nykyään enää ikinä ehdi koneelle, et sori vaan tulee vissiin olee tasasen harmaata tekstiä täöltä päin :D
 
Iso kiitos kaikille tsemppauksista! Ajattelin vielä tulla kertomaan, miten meillä kävi ennen kuin poistun tästä ketjusta toisaalle höpisemään.

Tiistaina tosiaan aloin tuhruttamaan niukkaa ruskeaa vuotoa. Kipuja ei ollut, joten tsemppasin työpäivän loppuun. Kerran kävin vessassa itkemässä, koska olin ihan varma keskenmenosta jo siinä vaiheessa. Mietin aluksi, että miten tällainen voisi alkaa ilman mitään oireita, mutta tarkemmin ajateltuna, olihan niitä. Ensimmäinen "oire" oli ihmeellinen tunne/ajatus siitä, että kaikki ei ole kunnossa. Kuulostaa hölmöltä, tiedän. Mutta jotenkin vain rupesin muutama päivä ennen aavistelemaan, ettei kaikki ole kunnossa. Maanantai-iltana sain migreenikohtauksen. Saan migreenikohtauksia yleensä aina juuri ennen menkkoja, koska tuntuu olevan "hormooniperäinen". Tästä siis myös vähän huolestuin. Tiistain aikana ruskeaa vuotoa iputellessani huomasin myös, että kaikki raskausoireeni katosivat kuin seinään. Selkein näistä oli se, että rintani eivät enää aristaneet ja ne ikään kuin lässähti. Ovat olleet tosi turvoksissa, suuret ja kipeät tähän asti.

Työpäivän jälkeen ajoin kotiin itku kurkussa. Soitin ensin terveyskeskukseen, jossa neuvoivat ottamaan rennosti. Voi kuulemma olla ihan harmitonta. Pyysivät tulemaan näytille vasta jos kovia kipuja tai runsasta verenvuotoa. Ilta meni sumussa ja itkiessä. Vuoto muuttui veriseksi, mutta kipuja ei ollut. Tuntui, että maailma romahtaa. Sain nukuttua tosi huonosti yön. Näin unta, että saimme toisen lapsen.

Aamulla soitin neuvolaan. Kertomani perusteella neuvolatäti perui ensimmäisen äitiysneuvola-ajan ja kehotti soittamaan uudelleen jos asiat kääntyvät paremmiksi. Soitin terveysaseman päivystykseen neuvolan ohjeesta. Sanoivat, etteivät ota "tällaisia tapauksia" päivystykseen, eikä heillä ole ultraa. Mitään ei siis oikeiin voitaisi tehdä. Suivaannuin, ja sanoin, että haluaisin käydä jossain näyttäytymässä jotta saan itselleni varmuuden mitä on tapahtumassa. Soitin sitten yksityiselle, josta neuvottiin soittamaan sairaalaan äitiyspolille, jos ottaisivat suoraan. Soitin, eivät ottaneet vaan pyysivät soittamaan terveysasemalle, jossa tällaiset hoidettaisiin. Tässä vaiheessa oltiin siis menty kehä ympäri, jossa vaan nätisti ohjattiin aina seuraaavalle taholle. Purskahdin itkuun, ja sanoin miehelleni, etten jaksa enää selittää tilannetta, kun kukaan ei suostu ottamaan minua tutkittavaksi. Tässä vaiheessa kivut vatsassa oli jo yltyneet ja selkä jomotti kauttaaltaan. Soitin sitten vielä uudestaan yksityiselle, ja sain sitten toiselle paikkakunnalle vielä samalle päivälle gynekologin ajan.

Gynekologi teki sisätutkimuksen ja ultrasi. Sanoi, että raskaus on valitettavasti keskeytynyt. Sikiöpussi näkyi, mutta sen sisällä ei mitään. Tuon kuuleminen tuntui jopa hieman helpottavalta, koska tavallaan tiesin sen jo. Nyt se vain oikeasti tutkittiinkin. Sain lähetteen sairaalaan vielä tutkimuksiin, ja saamaan lääkemääräystä tyhjennystä varten. Siis lääkkeellistä tyhjennystä.

Siellä jonotellessa menikin sitten koko päivä. Otettiin verikokeet ja virtsanäytteet. Lopulta pääsin siten gynelle, joka totesi saman kuin yksityinenkin. Hän sai myös raskausmateriaalin poistettua emättimen kautta jollain pihdeillä kai. Tuntui hieman ikävältä, mutta onnistui nopeasti. Kohtu saatiin tyhjennettyä raskausmateriaalista, eikä tarvinnutkaan hoitaa tyhjennystä lääkkeellisesti tai kaavinnalla. Tämä oli suuri helpotus kaiken surun keskellä. Samalla ultrattiin, että kaikki oli kunnossa; kohtu, munasarjat jne. uutta raskautta ajatellen. Mitään muuta ei siis tarvitse tehdä enää kuin huomenna labrassa tarkistuttamassa, onko raskaushormonin määrä laskenut. Eilen oli vielä 300. Edes jälkitarkastuksessa ei kuulemma tarvitse käydä. Eikä mitään syytä jarrutella seuraavan raskauden yrityksen kanssa.

Tämä kaikki siis tapahtui eilen. Nyt yö on nukuttu. Kivut on jo poissa ja vuoto rauhoittumaan päin. Taisin selvitä tästä aika helpolla kuitenkin fyysisessä mielessä. Jäljethän tämä jätti ja jättää. Mieheni jäi kotiin kanssani loppuviikoksi, perui matkansa jolle oli tarkoitus eilen lähteä. Hänkin on ihan maassa. Tuntuu, että jopa enemmän kuin minä.

Sovittiin, ettei lannistuta tästä kuitenkaan, vaan nyt vaan uutta elämää kohti. Surraan toki surut, mutta yritetään olla jäämättä siihen vellomaan. Uskomme molemmat, että uusi raskaus vielä onnistuu.

Huh, tulipas sepostus! Halusin vain tulla kertomaan meidän tarinan tänne, ennen kun jätän ketjun. Onnea ihan hirmuisesti teille, ja miettikää miten ihanaa on, että saatte omat tonttuset syliinne ihanasti joulunaikaan! <3 Toivon sydämestäni, että teillä menee kaikki hyvin!

Minel83 kiittää ja kumartaa, ja poistuu kuumeilupuolelle
 
Voi Minel voimia ja :hug: Kyllähän toipuminen tuosta varmaan oman aikansa ottaa, mutta olen ymmärtänyt että keskenmenon jälkeen moni tulee todella nopeasti uudelleen raskaaksi. Se ei ehkä lohduta juuri nyt, mutta kun surut on surtu, niin asiat saattavat saada nopeastikin uuden käänteen. Isot halaukset vielä ja jaksamisia. :heart:
 
Paljon on taas tullut tekstiä!

Himona mulla on verigreippi ja muut kirpeät hedelmät. Eilen keksin, että jääkaapissa pitäisi olla aina nakkeja niihin tilanteisiin, kun tekee mieli syödä jotain eikä mikään muu tunnu maistuvan. Poikaolo tämän raskauden kanssa on, kun ei ole vieläkään alkanut se esikoisen (tytön) odotuksesta tuttu kaikenvoittava kuvotus. En silloin tainnut kertaakaan oksentaa, mutta koko päivän vaan etoi.

Verenpaineet taitaa olla aika matalalla kun pyörryttää, vaikka istuisi..:( Mulla on jotenkin vaan sellainen olo, että ei tuolla mahassa sittenkään ole mitään. :( Täällä ei edes neuvolassa kuunnella sydänääniä ensimmäisellä kerralla, joten pitäisi muka odottaa np-ultraan asti! Kyllä ennen sitä pitäisi jotain jo tietää! Koko ajan vaan pohdin, että miten pääsisin johonkin ultraan tai jotain, että saisi tietää! Piinaavaa..
 
Minel Täältäkin suunnalta voimia ja pahoittelut suuresta menetyksestä. Tsemppihali ja jaksamista :hug:

Himoista Mihinkään tiettyyn ruokaan mulla ei oo tullu vielä himoa. Mutta yleisesti jos jotakin ruokaa alkaa tekeen mieli, niin sitten sitä olis saatava ihan heti :D

Täällä poksutaan!
Stormy 6+0 POKS
 
Voi että täältäkin Minel83 tuhannesti zemppiä ja miehelle kanssa. Tuuhan meille huutelemaan sitten tun taas plussaat :heart: toivottavasti pian! Onni onnettomuudessa, että tyhjennys onnistui noin sujuvasti, niin pääset heti uuteen yritykseen!
 
Voi harmi Minel että teille kävi noin, voimia kovasti ja toivottavasti pikkuinen nappaa pian uudelleen kiinni ja tarraakin sitten kunnolla :hug::heart: Kurjaa kohtelua olit kyllä saanut osaksesi vielä lääkäripuolella.

Himoista, omppuja, omppuja eipä oikein muuta. Ja näin on ollut kaikilla kerroilla, ei siis ole sukupuolisidonnainen oire kun meillä molempia :) Ja huono olokin on tullut kehiin, sitäkin ollut aiemmin molempien kohdalla.

Että vielä ei oikein oloja ole kumpaankaan suuntaan, ehkä sitten myöhemmin.
 
Voi ei Minel, tosi paljon voimia teille! Ja uskoa siihen, että teille se pieni vielä tulee!

Täällä on iskeny kunnon iltapäiväkuvotus. Eilen ihan vaan makailin sohvalla, kun oli ällö olla. Lisäks on ollu hermot kireellä, mikä on aiheuttanu epäilyjä siitä, et kaikki ei oliskaan kunnossa, koska samallailla ne on kireellä ennen menkkoja. Toisaalta, on ne kyllä ollu raskaudenkin aikana kireellä, että... Ja kireiden hermojen ajatteleminen kiristää niitä entisestään.

Oottekos te monelle kertonut raskaudesta? Mä oon kertonut yhdelle ystävälle, joka oli vertaistuki vauva- ja raskausaikana esikoisen kohdalla ja on nytkin raskaana, joten sama tuki toivottavasti jatkuu. Kauheesti tekis kyllä mieli kailottaa joka paikassa, mutta kyllä se on maltettava vielä. Moni on ilmeisesti menossa varhaisultraan? Mä en oikein osaa ajatella siitä vielä mitään. Tai kun toisaalta ois kiva mennä joo mut sit toisaalta... Niinkun et sithän se vasta kamalaa oliskin, että luulis et kaikki on kunnossa mut sit ei oliskaan. Huoh... En muistanut tätä raskaushuolten määrää nyt kun on vihdoin oppinut esikoisen kanssa olemaan pelkäämättä turhia :)

Skatta 5+2
 
Mua pelottaa ihan hirveästi, että kaikki ei ole kunnossa. Tavallaan haluaisin alkuraskauden ultraan näkemään asiat, mutta siihenkin pitää odottaa vielä pari viikkoa (nyt 5+3) ja se on niin kallista "lystiä". Tein tänään semmoisen prisman halpisliuskatestin kun oli vielä yksi ja siihen tullut testiviiva ei ollut sen tummempi kuin alun alkaen testatessakaan. Tuli huoli.
 
minel olen pahoillani! Harmi, että jouduit moisen pomputtelun kohteeksi!

Mä tein eilen aamulla testin ja se oli n. puolet haaleempi ku sunnuntaina tehty. Soitin neuvolaan ja kehottivat käymään päivystyksessä. Menin siis koulun jälkeen päivystykseen, jossa tutkimuksen jälkeen laitettiin lähete gynepolille täks päiväks.

Tänään siis kävin gynepolilla, jossa ultrasivat ja totesivat, että tyhjä raskauspussi näkyy, ei alkiota, ei ruskuaispussia. Tosin sanoivat, että raskauspussi on niin pieni, että viikkoja olisi max. 5+5, eikä 6+1 kuten oon laskenu. Ottivat hcg:n ja sen tuloksia tässä nyt vielä odotellaan. Mikäli hcg on normaalilukemissa, on alkuviikosta edessä uus mittaus, mutta mikäli se on alhasempi kun pitäis, niin sitten on todennäkösesti tyhjennys edessä.
 
Voi surku Minel, paljon voimia ja haleja :hug: Vaikea sanoa mitään lohduttavaa, surkaa rauhassa ja onnea uuteen yritykseen kun olette siihen valmiita. Jos jotain positiivista, niin kiva että keskenmeno sujui noin hyvin itsekseen, eikä tarvittu mitään ikäviä operaatioita, ja mahtavaa, että sulla on siellä ihana mies tukena. Tsemppiä molemmille :hug:

Hyvä Taru81, että pääsit tutkimuksiin, se ainakin helpottaa, että saa jotain selvyyttä asioihin. Toivotaan vielä parasta! Paljon voimia sinnekin, kiva että tulit kertomaan kuulumisia, olet ollut ajatuksissa :hug:

Tiitsillekin peukutukset, että kaikki olisi kuitenkin hyvin.

Täällä ei ole vielä mitään himoja. Se on erona tosin, että makeaa ei tee mieli, niin kuin yleensä aina tekee.

Pahoinvointi lisääntyy, mitenkäs te oikein selviätte töissä? Olen jäänyt etähommiin kun on tuntunut aamulla pahalta, mutta joskus siellä toimistollakin olisi käytävä. Sen lisäksi, että on kurja yrittää selviytyä oksennusolossa töissä, niin meillä on pieni toimisto ja minä jään kyllä heti kiinni jos käyn vessassa oksentamassa.

Alkuraskauden ultraan olen menossa, kiva saada jotain tietoa jo parin viikon päästä, vaikkei se tietysti takaa että kaikki menisi hyvin sen jälkeen. Se tuntuisi kaikista kamalimmalta, että alkio olisi kuollut jo alkuunsa ja kantaisi sitä viikkoja mahassaan ja kuvittelisi, että kaikki on ok, kävisi ekat neuvolatkin ja sitten vasta joskus viikolla 12 saisi kuulla ikävät uutiset :(

Aurinkoista ja rentoa kevätpäivää kaikille! Koitetaan olla huolehtimatta ja stressaamatta liikaa :)

hiisi 5+5
 
Viimeksi muokattu:
Mut voi siis poistaa tuolta odottajien listalta, tai ainakin lisätä perään tm. Hcg 51000, joten pitäisi näkyä muutakin kun raskauspussi. Maanantaina kaavintaan, huomenna soittelevat tarkemman kellonajan.

Työnantaja on harvinaisen ymmärtäväinen. Pomo järjesti mulle huomisen palkalliseksi vapaaksi, ettei tartte enää erikseen käydä työterveydessä hakemassa sairaslomaa. Oli kovin pahoillaan ja sanoi, että eihän tässä näin pitäny käydä...
 
paljon voimia minel83 ja taru81! :hug: oli tosi ikävä joutua lukemaan teidän tarinat täältä työpäivän päätteeksi :( niin väärin.

tiitsi koska teit aikaisemman testin ja teitkö nyt aamupissasta? raskaushormoonihan tuplaantuu 2-3 vuorokaudessa, joten voi olla ettei ollut vielä tuplaantunut jos edellisestä testistä ei ole tarpeeksi montaa päivää.. toivottavasti sun huoli on kuitenkin turha ja kaikki on kunnossa!

varhaisultrasta mä ainakin haluan tietää mahdollisimman pian, jos kaikki ei ole kunnossa.. on kohdunulkoinen, tuulimuna tai mennyt jo kesken ilman oireita. parempihan se on mitä aikaisemmin sen saa tietää..

kertomisesta ei kerrota perheille tai kavereille ainakaan ennen varhaisultraa, et ollaan saatu varmuus sille et masussa on elämää oikeassa paikassa ja vastaa viikkoja. sit kerrotaan ensin perheille ja kavereille varmaan jos ne epäilee ja kysyy :D
 
Voi Minel ja Taru..ei voi muuta kun lähettää halauksia ja voimia :hug:

Tiitsi mä pidän sulle peukkuja, et kaikki ois hyvin :)

ON: Eilisen hetkellisen tuhrun jälkeen on vähän hermostunut olo, mutta pysyn varhaisultraan siinä uskossa, että tuolla mahassa joku pötköttää. Tänään ollu tissit tosi arat, mahaa nippaillu ja jomotellu. Edelliset luen raskausoireiksi ja aion pysyä raskaana kunnes toisin todistetaan :D

BTW Olin tänään bussissa ja kuuntelin omasta puhelimestani msuaa ja yht'äkkiä kaikissa mun kuuntelemissa biiseissä oli jotain, mikä kosketti mua syvästi..meinas tulla poru, mutta sit otin luurit pois korvista ja ajattelin muita juttuja...mää oon sekasin :wave:
 

Yhteistyössä