Hui hai..
Alkaako meidään pinossa tapahtua..
Ei vielä eikä huonoja uutisia enää kellekkään!!!
malttamaton
toivotaan että siellä vielä tilanne laantuis eikä vauva vielä päättäis syntyä..
Rödluvan
Peukut pystyssä että kaikki olis kuitenkin hyvin.
Itellä sillon ekaa oottaessa sano nuori lääkäri (joka ei saanu etes kohdunpohjankork mitattua) että joko liian iso lapsi tai liikaa lapsivettä, ja laittoi sokerirasitukseen ja uutta ultraa. Kaikki oli kuitenkin ok ja lapsi oli 2950g vkolla 37+6 jolloin syntyi.
Minä täällä alan olla vähän paremmassa kunnossa, mutta löysällä maha edelleen.
Tänään kuitenki jo jaksanu touhutakki vähä, mutta rauhallisesti olen koittanu ottaa..
Supistuksista
Täälläkin niitä tosiaan tulee aika lailla päivän aikana ja eivät oo kyllä ihan tavallisia mahan kovettumisia.. Tuntuu että niitä harjotussuppareita ei enää etes huomaa noihin tujumpiin verraten. On sellasia että alavatsaa juilii ja maha tosi kova ja ei kyllä pysty niiden aikana mitään tekemään. Paljon just heti kyykkimisen jälkeen tulee supistus melkein poikkeuksetta, ja kun ajattelee kuinka paljon kolmen lapsen kanssa ja koiran ja kissojen ja kanien kanssa joutuu päivässä kyykkimään niin ei se ole vähän se supistelun määrä.
Just sillno pahimpina "kurapäivinä" oli se selkäki niin jumissa ja kipeä ettei tienny että johtuko se supistuksista vai siitä mahakivusta vai mistä.. Olen kyllä ihmeissäni jos nyt ei ole mitään vielä tapahtunu kohdunsuulla..
Alusta asti tiesin että tämä kaveri pitää kiirettä maailmaan, ja edelleen olen ihan varma..
Liitoskivuista
Hokasin tässä että mulla ei niitä kyllä ole nyt ollut oikeestaan ollenkaan...? Aiemmin on ollut niin joka paikka hajoamaisillaan että itkun kans saanu liikkua, mtuta nyt ei mitään.. Se iskias oli sillon mutta sekää ei oo vaivannu eikä se lonkkakipukaa ole enää vaivannu. sen puoleen olen kyllä ollu kiitollinen.. edellisestäkin kun oli häpyluut ja nivuset ja häntäluu ja kaikki mikä olla voi kipeänä ja kävelyki tuotti tuskaa.. Nyt kävely on ihan muuten vaan sellasta vaappuvaa..
Närästys..
Voi luoja että toivosin siitä pääseväni eroon.. Päivisin on melkein koko ajan sellanen pieni närästys päällä ja yöllä herää siihen ku närästää ihan sairaasti.. Rennietä kyllä kuluu, mutta ei tässä onneksi enää kauaa olekkaan..
Huomenna olis sitten neuvola kun jouduin maanantailta siirtään sen kun olin vielä niin huonossa kunnossa. jännityksellä odotan joko ultraa kun meinas että tarkistetaan se sukupuolikin joku kerta.
Painoa vaan ei oo tainnu ainakaa lisää tulla...
Mutta nyt tsempitykset kaikille ja pysytääs vielä kasassa ja kunnossa!!! :heart:
Vaavimasu ja valonpisara 31+5
Alkaako meidään pinossa tapahtua..
Ei vielä eikä huonoja uutisia enää kellekkään!!!
malttamaton
toivotaan että siellä vielä tilanne laantuis eikä vauva vielä päättäis syntyä..
Rödluvan
Peukut pystyssä että kaikki olis kuitenkin hyvin.
Itellä sillon ekaa oottaessa sano nuori lääkäri (joka ei saanu etes kohdunpohjankork mitattua) että joko liian iso lapsi tai liikaa lapsivettä, ja laittoi sokerirasitukseen ja uutta ultraa. Kaikki oli kuitenkin ok ja lapsi oli 2950g vkolla 37+6 jolloin syntyi.
Minä täällä alan olla vähän paremmassa kunnossa, mutta löysällä maha edelleen.
Tänään kuitenki jo jaksanu touhutakki vähä, mutta rauhallisesti olen koittanu ottaa..
Supistuksista
Täälläkin niitä tosiaan tulee aika lailla päivän aikana ja eivät oo kyllä ihan tavallisia mahan kovettumisia.. Tuntuu että niitä harjotussuppareita ei enää etes huomaa noihin tujumpiin verraten. On sellasia että alavatsaa juilii ja maha tosi kova ja ei kyllä pysty niiden aikana mitään tekemään. Paljon just heti kyykkimisen jälkeen tulee supistus melkein poikkeuksetta, ja kun ajattelee kuinka paljon kolmen lapsen kanssa ja koiran ja kissojen ja kanien kanssa joutuu päivässä kyykkimään niin ei se ole vähän se supistelun määrä.
Just sillno pahimpina "kurapäivinä" oli se selkäki niin jumissa ja kipeä ettei tienny että johtuko se supistuksista vai siitä mahakivusta vai mistä.. Olen kyllä ihmeissäni jos nyt ei ole mitään vielä tapahtunu kohdunsuulla..
Alusta asti tiesin että tämä kaveri pitää kiirettä maailmaan, ja edelleen olen ihan varma..
Liitoskivuista
Hokasin tässä että mulla ei niitä kyllä ole nyt ollut oikeestaan ollenkaan...? Aiemmin on ollut niin joka paikka hajoamaisillaan että itkun kans saanu liikkua, mtuta nyt ei mitään.. Se iskias oli sillon mutta sekää ei oo vaivannu eikä se lonkkakipukaa ole enää vaivannu. sen puoleen olen kyllä ollu kiitollinen.. edellisestäkin kun oli häpyluut ja nivuset ja häntäluu ja kaikki mikä olla voi kipeänä ja kävelyki tuotti tuskaa.. Nyt kävely on ihan muuten vaan sellasta vaappuvaa..
Närästys..
Voi luoja että toivosin siitä pääseväni eroon.. Päivisin on melkein koko ajan sellanen pieni närästys päällä ja yöllä herää siihen ku närästää ihan sairaasti.. Rennietä kyllä kuluu, mutta ei tässä onneksi enää kauaa olekkaan..
Huomenna olis sitten neuvola kun jouduin maanantailta siirtään sen kun olin vielä niin huonossa kunnossa. jännityksellä odotan joko ultraa kun meinas että tarkistetaan se sukupuolikin joku kerta.
Painoa vaan ei oo tainnu ainakaa lisää tulla...
Mutta nyt tsempitykset kaikille ja pysytääs vielä kasassa ja kunnossa!!! :heart:
Vaavimasu ja valonpisara 31+5