Joulukuun nyytit 2014 ~ toukokuussa

Tämä päivä on huolettanut, kun on ollut jotenkin helppo olla eikä kuvotusta. Tissitkään ei tunnu niin kipeiltä kuin eilen En tykkää yhtään, pitää nyt seurailla vointia. Luen liikaa toisten oireista ja pohdin liikaa. Toisaalta en osaa olla lukematta, enkä pohtimatta. Oispa hienoa, kun osais asennoitua "Eihän tässä raskaana mahdollisesti ollakaan ja kaikki jatkuu kuten ennenkin" - ehkä silloin olisi vähemmän murehdittavaa ja raskaus jatkuisi omalla painollaan siinä sivussa.

Onko kellään tietoa, voiko itseruskettavia voiteita käyttää raskauden aikana, vai onko niissä jotain haitta-aineita? Mietin lähinnä kesän aikana noita jalkoja, kun ovat aina valkoiset ja näyttää hullulta hameen kanssa, kun naama ja käsivarret saanut väriä auringosta ja jalat ei...mulla on epäilys noiden itseruskettavien terveellisyydestä, kun esikoisen imetysaikana käytin tietämättömänä pari kertaa, ja esikoiselle tuli allergiaa poskiin. Mitään muuta syytä en keksinyt, sillä söin kuten aina ennenkin.

 

Onkos teillä joillakin eläimiä, koiraa esim?
Aloin miettiä, että miks tuo meiän karvaturri on ihan omituinen välillä, seuraa ja on kokoajan siellä missä minäkin ja satuin sitten lukasemaan netistä juttua, että koirat vaistoavat emäntänsä raskauden... Kuinkahan paljon tuo otus vielä muuttuukaan tuosta raskauden edetessä... Hyvä jos hetken sais olla rauhassa siltä

 

Tervetuloa LaaMaa :wave:

Tämä palelu on aivan jäätävää... Olen ihan umpijäässä! Joudun työssäni soittelemaan aina välillä vähän pisempiä puheluita ja nyt on ollut kyllä tekemistä, kun tuntuu, että äänikin jotenkin värisee kylmyydestä

Väsymystä riittää, mutta jotenkin aina "herään" näin iltamyöhään, jos en ole antanut väsymykselle alkuillasta periksi... No, uni kyllä tulee sitten heti, kun sänkyyn kellahdan.

Tänään on ollut oikein hyvän olon päivä muuten, pahoinvoinnista ei tietoakaan ja jotenkin sormet ristissä toivon, että hyvää oloa riittäisi ensi viikollekin, niin saisin työreissun hoidettua kunnialla... Huomaatteko, että kohillaan ei ole koskaan: stressaa, jos ei okseta ja stressaa jos oksettaa

Tissit on ihan tosi kipeät, nännit myös. Sattuu ihan rappusten kulkeminenkin, varsinkin, jos ripeästi niitä loikkii. Repäisykipuja on tänään tuntunut taas enemmän.

Oon muuten ihan tosi häpi, juttelin siskoni kanssa ja saankin häneltä ostettua kaikki vauvatarvikkeet! Hän on ollut laiska viemään tarvikkeita kirpputorille ja nyt kun kerroin hänelle odotuksesta, niin hän kysyi heti, että kelpaako meille vai viekö kirppikselle. Jo vain kelpaa, eivät ole muutamia vuosia vanhempia ja kiva saada tutulta ihmiseltä, kun tietää miten on käyttänyt ja säilyttänyt niitä

Nyt vain odotellaan päivien kulumista ja viikkojen kertymistä... neuvolaan kaksi viikkoa, siellä toivottavasti varataan aika alkuraskauden ultraan tähän omalle kylälle sekä verikoeajat ja np-ultrakin. Postin mukana piti tulla joku ohjeistus esitietolomakkeiden täyttämistä varten, ovat netissä. Vielä ei ole kuulunut, mutta ehtiihän tuo vielä tulla.

Huomaan, että välillä tulee halu soittaa yksityiselle lääkäriasemalle ja varata ultra-aika... Sitten ryhdistäydyn ja päätän, että kyllä reilut kaksi viikkoa täytyy jaksaa odottaa opcorn: Viikkojakin vasta niin vähän, että samoille päiville menisi varmaan, vaikka varaisi yksityisellekin.

Voikaa hyvin ja tsemppiä :wave:

Karhunvatukka ja tahvo 4+6, kohta poksuu, jee :heart:

 

Meillä on koira ja ei ole nyt käyttäytynyt mitenkään erilaisemmin. Olen kanssa joskus lukenut tuosta, että voi vaistota emännän raskauden ym. Mutta voi luoja se koiran haju tekee mulle pahaa :x Vaikkei koiramme minusta edes normaalisti haise mitenkään erikoiselle, niin nyt ei pysty yhtään rapsuttelemaan, enkä yhtään tykkää, jos nuolaisee :ashamed: Ällöttää ihan hirveästi vaikka muuten se on ihan mun vauva :heart:

 

Ihana lukea teidän juttuja! Paljon pahoinvointia liikkeellä.. itsellä vain tämä julmettu päiväväsymys, mikä illalla muuttuu yliväsymykseksi eikä uni tuu =(
eläinkysymykseen; meillä on kissa, joka normaalista poiketen on hyvin kiinnostunut mun mahastani ja hajuistani =)
Tsemppejä toivoo: Maryah & Pöntiäinen 7+1

 

Sarasofialle valtavasti tsemppiä!
Ja uusille onnentoivotukset, tervetuloo odottajiin!

ON: eilen oksetti illalla, mut mitää ei tullu ylös ja hyvin sai syötyä. Hassuja mielitekoja tuli illalla, alkoi tehdä mieli juicyfruit purkkaa ja hubbabubbapurkkaa. Tänään piti sit jälkimmäistä ostaa.

En oo ollu erityistarkka syömisissäni, kahvia n.3mukia päivässä, homejuustot menee pizzan päällä, syön vakuumipakattua leikkelettä -vaikka ei saisi. Noi makeutusaineet eniten huolettaa, kun en tiedä missä niitä kiellettyjä edes on. Oon hyvin perso makealle, että karkit häviää alta aikayksikön.
Luopunut siis alkoholista ja tupakasta, not bad.

Sitä mieli ailahtelee koko ajan. Välillä niin selvästi on raskaana ja nyt tällä hetkellä, kun mikään ei vaivaa, niin alkaa ressaamaan. No jospa sitä koittas nukkua ja huomenna saa alkaa harjoittelemaan vappumunkin paistoa! Hyvää vappua!

Iisibeibi ja m.u. 6+4

 

Tänä aamuna digiin 3+ :heart: Jee!! Nyt rauhoitun ja uskon/toivon, että siellä on ihan oikeaa elämää :xmas:

Aurinkoista vappua kaikille, nauttikaa :wave:

Karhunvatukka ja tahvo tasan 5 :heart:, poks!!

 

Huomenta! Eläinkysymykseen: meillä on kissa, joka on siis erittäin herttainen ja ihmisrakas luonne. Haluaa aina tunkea syliin ja on erittäin huomionkipeä. Hankala puoli hänessä (juu, sanon kissastamme "hän" ) on vain se, että ei anna mun yöllä nukkua. Herkkäunisena en siis voi yrittää nukkua samassa huoneessa, koska kissaherra hyppii päälle yöllä ja hyökkäilee jalkoihin, ravaa pois ja hyökkii taas uudestaan. Ollaan kokeiltu kaikki kikat, mikään ei auta...edellisessä kodissa meillä oli sauna, joten kissa tyytyi lopulta kohtaloonsa ja nukkui yöt saunaosastolla Jopa rauhoittui sinne. Nyt tässä kodissa hän joutuu olemaan olohuoneessa ja muissa tiloissa, makkariin en voi päästää...ja on kyllä niin raskasta kun se huutaa yöllä mun perään kuin pieni vauva Siis herään monta kertaa yössä sen huutoon ja kun käyn vessassa, kauhea purina ja juoksu ja onnellisuus mun ympärillä. Voi toista raukkaa...en tiedä mitä tässä keksisi ja sitten kun/jos meille vauva tulee, niin ne tietenkin huutaa molemmat öisin yhtä aikaa ja vuorotellen, huoh! Mutta en voi kuvitellakaan luopuvani kissasta, pakko se on vain kestää...oisko kellään vinkkejä antaa?

Tänä aamuna yökkäilin kun menin kahvia keittämään, purut haisi järkyttävän pahalle...pakko oli kuitenkin sinnikkäästi yksi kupponen vetää aamupalan yhteydessä Onko kellään tietoa noiden itseruskettavien käytöstä raskausajalla, pitäis varmaan olla jotain mahdollisimman luonnonmukaista? Tsemppiä kaikille odotukseen! Ja tervetuloa uusille!!

 

Hei kaikille ja tervetuloa LaaMaa!

Mä en jaksa stressata nuista ruokasuosituksista. Maalaisjärjellä kun ajattelee ja pitää vain mielessä, ettei mitään raakaa mee syömään, niin kaiken pitäis olla kunnossa ainakin nuo kaksi ensimmäistä on ihan terveitä ja silloinkaan en hirveesti miettinyt nuita suosituksia.

Meillä kans tulisi keskeytys, jos ilmenisi downia tai vaikeaa kehitysvammaa. En pystyisi. Olen ollut harjoittelussa vaikeasti kehitysvammaisten osastolla ja se oli niin kamalaa, etten kyllä tietoisesti halua saattaa sellaista lasta tähän maailmaan

En ymmärrä miten tämä vatsa voi olla näin turvonnut koko ajan! Ei ole kivaa näyttää siltä, kuin olisi jo pidemmällä raskaana :ashamed: väsymys alkanut myös viemään voittoa ja pakko nukkua päikkärit, kun mies tulee kotiin. Aamulenkillekin täytyy tosissaan tsempata itseänsä ihan hulluna, että jaksaa herätä ja lähteä. Nälkä on koko ajan ja sen huomaa painnonoususta, kun jatkuvasti pitää jotain puputtaa, huoh |O Tasan kolme viikkoa ekaan ultraan!

Murunen ja pöntsykkä rv 9+1

 

Ai niin, oikein riemukasta vappua kaikille! :flower:

 

Mäkin suht rennosti otan nuo ruokasuositukset... sehän tässä jännää onkin että esikoisen odotuksen alussa aina sinne rv 12 asti tein kaiken mahdollisen väärin, join kahvia litratolkulla, tupakoin, join cola-juomia (just niitä light-versioita), silloin kerkes juhannuskin olemaan joskus rv 9 ja join myös alkoholia. Silti ihana terve lapsi minulla joka ei ole sairastellut nimeksikään. Ja nyt tää on niiiiin vaikeaa vaikka olen tosi valveutunut vitamiinien suhteen ja vältän niitä suurimpia pahoja ruoka-aineita.

Näin viime yönä unta Olin sairaalassa ultraan menossa, lääkäri ultras muttei sanonut mitään. Kun sain housut takas jalkaan niin kysyin paljonko sillä oli mittaa, mittasitko sinä sen? (muistin unessakin että viime keskenmenossa molemmilla kerroilla mitattaessa alkio oli 3,9mm) Lääkäri selas papereita ja sanoi että en mitannut. "No miltä siellä sitten näytti?" "Ei se kauheen pitkällä ole se raskaus, mutta huomenna voi näyttää jo paljon paremmalta tilanne" Apua. Olis jo tää piina ohi niin pääsis jatkaa elämää ilman kamalia unia!

Minun setä on down ja monen muun tavoin olen sitä mieltä että keskeytys olisi aika varma juttu jos sellainen tai jokin muu downia vakavampi todettaisiin. Niin hirveältä kuin se kuulostaakin varsinkin kun tilanteesi on nyt tämä mikä on. Jotenkin pystyn jo näin toisen keskenmenon kohdalla ajattelemaan että tämäkin vauva olisi syntynyt vaikeasti vammaisena, hyvä kun kävi näin ettei itse tarvitse sitä vaikeaa päätöstä tehdä.

Mukavaa vappua kaikille

 

Sarasofia, älähän nyt vielä puhu keskenmenosta, ihan pelottavaa :O Milloin sulla se ultra nyt onkaan?! Jaksuja sinne saakka!!

Ja samoin mukavaa vappua kaikille! Täytyy toivoa että en yökkäile munkkeja paistaessa. Kyllä ne ainakin varmaan maistuu sitten

 

sarasofia onko sulla ollut millainen vointi kun niin varmasti keskenmenosta puhut? Toivotaan nyt kuitenkin että kaikki olisi hyvin.

Mä tässä mietin että menenkö ultraan vai en...mulla on niin paljon työjuttuja että ultra menisi väkisin lähemmäs ekaa neuvolaa. En sit tiedä onko sillon enää "järkeä" kun np on jo sitten kohta.

Tämä oireiden vaihtelu on kyllä ärsyttävää/ahdistavaa.. tänään on ihan hyvä olo taas (tai on sellaista pientä ällötystä..vähän kuin jännittäisi joku ihan kamalasti). Mutta mä röyhtäilen aivan kamalasti mikä on tosi kivaa. Onko teille ilmaantunut ilmavaivoja jommasta kummasta päästä?

Mä kyllä ihan haluaisin tämän lapsen (vaikka myönnän miettineeni miten jaksan kahden kanssa) mutta en vaan jotenkin osaa ajatella että meille tulisi vauva. Ehkä siksi sellainen fiilis että onko kaikki ok.. Varmaan tästä johtuu myös ultra pohdiskelut...viitsiiko sitä laittaa reilua satasta kiinni "huonoihin uutisiin" jotka saa sit kohta kuitenkin.

Ootteko aikaisemmissa raskauksista kirjoitelleet mitään muistiin? Itse en mitään kirjoittanut ja olen kaiken unohtanut niin vähän harmittaa. Jotenkin silloin vaan tuntui että miten nää asiat voi muka unohtaa. Niinpä ne sitten unohtui

Hauskaa Vappua!
Pampula 5+5

 

Neuvolalääkäri ultrasi aamuisella neuvolakäynnillä ja kaikki hyvin masussa :heart: pikkuinen vastasi millilleen viikkoja, ja voi että, nähtiin miehen kanssa kun se suoristeli itseään ja heilutteli pieniä jalkojen alkujaan...:heart: kyyneleet vaan valui!

Murunen mä kysyin kanssa tänään tästä turvotuksesta, kun ihan mahoton maha jo varsinkin iltaisin, ja se sanoi että se on todella yksilöllistä ja että jotkut taas melkein itkee hänen vastaanotollaan kun maha ei kasva sitten millään lupaili myös että vko12 jälkeen turvotus ja olo muutenkin yleensä helpottaa

Hauskaa Wappua kaikille :flower:

LilyAlice 9+3

 

Raskauskirjoitelmat= tehty edellisissäkin. Niistä saanutkin paljon huolta hälventävää tietoa.

KISSAN rakkaus ja leikit = Voisi kokeilla feromonia. Joillekin toimii. Saa eläinkaupoista. Lisäksi voi ostaa minttupatjan tai tehdä itse siis kissanmintusta. Se oli kaverin kissan puskupatja.

Eipä muuta

 

En ole enää kissaihminen, mutta kakkosta odottaessani minulla oli kissa joka myös ihan ulkona kävi vaeltamassa. Eli sanotaan, että enimmäkseen se, että on ulkona viihtyvä kissa, niin niiden ulosteita tulisi käsitellä laatikolta hanskat kädessä. Ja jos sinulle on kissanpentu tulossa, niin en usko, että niinkään on vaaraksi ja jos ei ulkona käy saalistelemassa. Pissat ja kakat kannattaa silti hanskoin siivota ja katsoa, että kissallakin on madotukset yms kunnossa.

Juu siis pentu tulee olemaan sisäkissa ja sen emä on myös. On rokotettukin, paperillinen rotukissa kun on. Eli siis vaara toksoplasmoosiin ei olisi niin paha jos on sisäkissa?

--------

Jännää kun puhutte nuista sairasta vauvoista.. sitähän mekin stressattu on joka raskaudessa. Viime raskaudessa sitten kontrolloitiin lopulta viikon välein huonon kasvun vuoksi. Poika syntyi pienikokoisena mutta terveenä 10 pisteen vauvana. Sairastui kuitenkin muutaman pv ikäisenä tai ken tietää, jo kohdussa? Mitään kun ei ole ikinä selville saatu. Seuraukset vain tiedetään, monimuotoinen kehityshäiriö, epilepsiaa, silmäongelmia, tasapaino-ongelmia, keskittymiskyvytön, sanotaan että elämä hänen kanssaan on vaikeaa. Silti rakas oma poika... :heart:

Täällä "tasainen etominen" jatkuu... hajut ällöttää, tissit on turvonneet ja hieman kipeät, väsymys, pissatus.. kaikkea sellaista. Päikkärit oon melkeen päivittäin joutunut ottamaan ja silti mennyt kympiltä yöunille

Hmmm.. kertokaas mitä mieltä olette hiusten värjäämisestä raskausaikana? Alkaa tää kuontalo olee kohta sillä mallilla, että pitäs päästä kampaajalle. Mutta onko se nyt sitten järkevää värjäyttää... :/

*Unis* ja masunen 7+0

 

Heipä hei vain kaikille Joululahjaa odottaville!

Varovaisin mielin joukkoonne liittyisin...odottelen neljättä. LA olisi 29.12. Viimeisimmästä synnytyksestä on "jo" 5 vuotta joten nyt vähän pyörällä päästäni muistelen miltäs tämä raskaana oleminen tuntuikaan. Hormoonipöllyissä siis päivät vietän. En tiedä kuinka aktiivisesti ehdin kirjoittelemaan, koska opiskelen samalla. Mutta roikun mukana sen mitä ehdin.

Hyvää Vappua kaikille toivottaa,

MamaOdie 5+1

 

Unis* Ihanaa että poika on rakas kaikesta huolimatta . Niin kuin tietty kuuluukin olla. Onko tehty tutkimuksia sairastumisen syystä? Onko joku pois suljettu syy, syitä? Tiedän vähän mikä on monimuotoinen kehityshäiriö. Yhdellä lainalapsella oli mm se ja vähän muutakin. Hänellä saattoi johtua äitinsä tupakoinnista joten eri syy varmaan kuin sinulla. Sekin oli vain arvailua silloin se syy. Voiko olla perinnöllisyys? Arka aihe ja kunnioitan sinua vahvana äitinä. Jotkut antaa vaikeutensa muiden hoidettavaksi :/

hiustenvärjäys> Itse värjäisin vasta aikaisintaan keskiraskaudessa ihan varmuuden vuoksi jos tarvisi värjätä. Siitä ei kait ole vielä riittävästi tutkimustuloksia. Kulmakarvat värjäsin jo kyllä viikko sitten. Se on niin pieni alue.. tiedä häntä.

 

*unis* - arki erityislapsen kanssa tuo varmasti omat haasteet mutta on vatmasti myös hyvin rakas poika. Mua itseäni vähän epäilyttää pystyisinkö keskeyttämään jos jotain ilmenisi kun tiedän jo kuinka rakas oma lapsi on.

hiustenvärjäyksestä- mä just hoidin hiukset kuntoon viikonloppuna kun oli niin kamala pehko. Tein viimeeksi ( ja nyt sama suunnitelma) että pidin hiukset suht luonnollisella tummuusasteella ettei niin usein tarvinnut värjätä eikä näyttänyt niin pahalta juurikasvun kanssa. Viimeeksi taisin värjätä 3 kertaa raskauden aikana.

Voi tuska että juopot ratikassa voi haista.. onneksi lounaasta jo tovi aikaa.

 

Just tulin kampaajalta. Oon värjänny aina ihan normaalisti hiuksia, suurinpiirtein joka toinen/kolmas kk. Ja ihan ok tenavat mulla on. Just tuli whon tutkimustulos, et kaikista vaarallisinta ja syöpää aiheuttavaa on ilma, jota hengitetään. Että huonosti menee jokatapauksessa.

Eka neuvola tsek. Kohtuu normaali olo, välillä vähän ällöttää ja nälkä on koko ajan, voikun voisi pikakelata seuraavat kolme viikkoa ni näkis, että vaavilla on kaikki ok. Alan innostua jo vallan tästä vauvailusta

 

Mahtia vappua kaikille!

Eläimien reaktioista Mulla oli kaksi koiraa kun esikoista ootin. Ja ne kyllä reagoi raskauteen. Olivat isokokoisia ja aika roiseja liikkeissään. Rupesivat kuitenkin hirveän varoivaisiksi liikkeissään jo hyvin alussa. Haistelivat mahaa kovasti ja nuolivat myös mahaa. Omituista. Tiedä sitten mistä johtui mutta oli aika hellyyttävää.

Keskeytyksestä Mä sanoin jo esikkoa odottaessa että jos jotain vakavampaa vammaa ultrassa selviää niin silloin keskeytetään. Minusta ei olisi yksin ollut vaikeasti vammaisen lapsen kanssa elämään. Ja nyt kun olen erittäin läheltä seurannut ystävän kamppailua vaikeasti vammaisen lapsensa kanssa (viimeiset kaksi vuotta) niin se tunne on vaan vahvistunut. Minä en yksinkertaisesti vaan ole niin vahva että pystyisin/jaksaisin. Ystäväni on ihan käsittämättömän vahva ja uskomattoman positiivinen kaiken suhteen, mutta kun on vierestä seurannut myös kaikki ne huonommat hetket ja epätoivon niin en vaan osaa itseäni siihen tilanteeseen kuvitella. Hänen lapsensa on kyllä vammautunut myös vasta synnytyksen jälkeen eikä mitään ennakkomerkkejä ollut joten tilanteeseen on vain täytynyt kasvaa. Koskaan en sano etten ikinä tee sitä tai tätä koska en voi tietää kun en ole koskaan kyseiseen tilanteeseen joutunut.

Hiusten värjäämisestä ja ruoka-aineista Minä menen maalaisjärjellä näissä. En nyt vetele raakaa lihaa sun muuta mutta juustoja syön hyvällä omalla tunnolla ja maksamakkaraakin sillontällön. Kahvia menee kolme kuppia päivässä. Mitään aspartaameja sun muita keinotekosia en syö muutenkaan joten niitä ei oo tarvinnu miettiä.
Hiuksia en viime raskaudessa värjännyt ollenkaan ku sai tilaisuuden kasvattaa oman värin takas. Nyt olis ollu kiva tehdä sama mutta kun olis kolmet häät mihin pitäs mennä niin kai sitä jotain hiusväriä pitäs päähän laittaa.

OmaNapa Aika oireetonta edelleen. Selkä vaivaa pienesti kokoajan ja väsymys on jotain ihan mahotonta. Vessassa saa juosta kokoajan mutta muuten aika normaali olo. Enkä suostu enää stressamaan oireettomuudesta vaan nautin siitä ettei ole suurempia oireita.

Nioliina ja Sintti 7+3

 

TUPAKKA: Oooh, löysin aivan loistavan uusinta tietoa suomalaiselta erikoislääkäriltä raskausajan vähäisestä tupakoinnista! Kannattaa todella lukea. Lääkäri Hannu Vierola joka on kirjouttanut aiheesta kirjan.

Tiivistelmä löytyy kolumnista Tupakointi on ehdottomasti lopetettava raskausaikana! – Terveyshymy kirjoittanut Reijo Ikävalko

Tämä vahvisti omaa tietoa ja oli tosi hyvä lukea. Kannustava.

 

Tervetuloa uusille!

Koirista, meillä nyt käyttäydytään lenkillä sievemmin ja jos tossa kalliolla kävellään niin koirat aina jää odottamaan ja kääntyy katsomaan tuunko sieltä, vaikka normaalisti vetävät ylös hihnat suorana

Oon kyllä itse monta kertaa ajatellut kuinka hyvä on että nykyään saa kuitenkin noilla seulonnoilla niin paljon enemmän tietoa tulevasta ja onhan siihen hyvä pystyä vähän ajatuksenakin sopeutumaan vaikka down lapsen haluaisikin pitää! Sitähän ei ikinä tiedä mitä kaikkea lapsen elämässä tulee ja nehän otetaan tietysti vastaan aina sitä mukaan, eikä se rakkaus siihen lopu!

Värjäyksestä, olen vaan päättänyt pitää värin lähellä omaa väriä että voisi mahdollisimman harvoin värjätä ja sitten myöhemmin jotain räväkämpää

Ihanaa vappua kaikille! :flower:

Ma&Mi + riisi 6+2

 

2 pv oksentamatta, mutta olo onkin sitten 24h ÖKLÖ :x. Syöminen auttaa...sen vartin ja taas yök... On ehkä sittenkin parempi oksentaa aamuisin vatsansa tyhjäksi kuin potea 24h pahoinvointia ja yokkäillä joka paikassa! Jääkaapin avaaminen on jännityspeliä, nouseeko ylös vaiko ei... Jauhelihaa paistettaessa haisi äsken ihan mädälle vaikka oli aivan tuoretta. Ja tissit.. voi luoja että ne paisuu ja on kipeet! :O Koon muutoksesta en toki valita yhtään, on aika sexy olo kun on saanut laudan tilalle täytettä, mutta se pingotus ja kipeys mikä niissä on niin saisi hellittää..

Hauskaa vappua!!!!

Kirppa & Ylläri 8+0

 

Kiitos vinkeistä dragonfly77, alanpa asettelemaan olohuoneeseen kissanminttupatjaa ja feromoneja Onpa teillä herttaisia koiria kun tuolla tavoin tulevat varovaisiksi ja huomaavaisiksi, kun vaistoavat raskauden

Miten te muut olette laskeneet lasketun ajan? Tuolla vau.fi sivuilla on laskuri, käytin sitä virallista 28:n päivän kiertoa laskiessani, mutta oikeesti mun kierto olis ollut varmaan vähän yli 30, vaikea sanoa tarkalleen. Säännöllisimmillään se on nyt viime aikoina ollut sen 31-34 päivää, joten vaikea tietää paljonko se nyt olisi ollut, ja ovis on siis todennäköisimmin tapahtunut kierron päivinä 17-20... jos kaikki menee hyvin ja jatkuu tämä raskaus, niin kyllähän se oikea laskettu aika sitten ultrassa viimeistään selviää