Joulukuiset 2010

Moi kaikille pitkästä aikaa!

Lukemassa käyn useamman kerran viikossa, mutta kirjoittelut jotenkin aina jää. Katsotaan nyt, mihin suuntaan tässä jatkossa mennään, että jääkö palstailu mun puolesta vai pysyykö sitä vielä jutuissa mukana, vaikka harvemmin kirjoittelee. Tervetuloa uusille!

Rytmistä oli puhetta: en tiedä, onko meidän neiti tullut niin vanhempiinsa, että on aamu-uninen vai eikö sille vaan jää mun vieressä muuta mahista kun nukkua...Mutta siis meillä herätään 8.30-10.30 välillä (tänään mm. 10.30 ), useimmiten klo 9.30. Ja siitä sitten usein päikkäreille 1,5 tunnin päästä heräämisestä. Näitä päikkäreitä nukkuu 2-3 h riippuen päivästä ja esim. siitä ollaanko kotona vai lähdenkö kesken unien ulos. Mutta sanotaan, että keskimäärin nukkuu ehkä 11-13.30. Sitten iltapäivä ja ilta onkin joka kerta ihan omansa. Toisinaan nukkuu toiset päikkärit esim. 17-19, useammin esim. jo 15-16.30, mutta lyhyemmän pätkän tai jos jos noi ekat on 4h niin kuin eilen oli 12-16, niin eipä neiti nukkunut kun jotain minitorkkuja illalla pari kertaa. Yöunille mennään aika tasan klo 22.30 joka ilta, jos vain kotona ollaan. Nukahtaa syöttöön meidän isoon sänkyyn...

Tänään mentiin vaan yksillä jäätävän pitkillä päikkäreillä. Aino heräsi 10.30, sitten meillä oli vauvauinti puolen päivän jälkeen ja sen jälkeen hän nukkui vähän yli 5h! Ja valvoi klo 18-22.30.

Onko muilla alkaneet syöttövälit pitenemään? Meillä mennään siis täysimetyksellä ja nyt välit päivisinkin helposti 4h. No ehkä ihan hyvä, kun tyttö oli 6840g 3kk neuvolassa 63 cm pitkä.

Mun mielestä vauvan kanssa on niin ihana jutella :heart: Se on jotenkin mahtavaa, kun toinen juttelee ihan "täysiä lauseita". Miedän pohtijaluonne tulee kyllä tässäkin esiin, koska Aino ei juurikaan turhia hymyile, kujertele ja naureskele vaan hänen kanssa juttelemiseen pitää keskittyä ihan tosissaan, jos haluaa saada hymyjä ja kujerteluja jos vaikka puhuu puhelimessa välillä, niin neiti saattaa ihan suuttua siitä. Aino lienee siis perussuomalainen luonne...mitä sitä turhia kenellekään hymyilemään tai höpisemään Mutta tosi tarkasti hän tapittaa ja seuraa kiinnostuneena, mitä kotona tapahtuu.

Katsooko teillä vauvat mielellään tv:tä? Täällä valot ja liikkuva kuva kiinnostaa kovin...lieneeköhän siitä jotakin haittaa, jos paljonkin kattelee? Yritetään kyllä pitää sillai, että ei koko ajan näkisi sitä, jos vaikka sylissä on tai lattialla. Mutta siis saattaa kääntää pään telkkua kohti, vaikka vanhempi olisi lattialla hänen kanssaan touhuamassakin...

Ökkis ei kai se auta ajatella kuin että kukin tallaa tyylillään. Meilläkin kyllä olen välillä saanut kuulla olevani poliisi ja toisaalta ihan aiheestakin :/ Ehkä tietty just on ihan hyvä joskus kun tilanne ei ole päällä, niin puhua, että tietty kivampi vauvalle, jos itkua rauhotellaan...ja että kukin löytää oman tapansa vain kokeilemalla. Tosiaalta, vauvanne varmasti tuntee olevansa turvalliseksi myös keinutuolissa sylissä että ei hänelle varmasti näistä asioista mitään traumoja jää. Mutta olisihan se kiva, ettei toista itketetä turhaan.

Just eilen mietittiin kun jostakin autoasiasta tuli kärhämää, että olisihan tämä elämä varmaan liiankin helppoa, jos kaikesta olisi aina samaa mieltä. Mutta sen voin kylä rehellisesti sanoa, että ei lapsen tulo ainakaan parisuhdetta helpota Enemmän saa tehdä töitä ihan kaiken kanssa: yhteisen ajan, yhteisten tekemisten, yhteisten mielipiteiden ja ajatusten jne. osalta.

Noniin mutta viikonlopun jatkoja kaikille!

Azalea ja Aino reilu 3,5kk

p.s. meillä mennään yöt kertiksillä, mutta tuntuu, että ne ei pysy päällä kunnolla ja selästä falskaa. Kestot ei ikinä päivisin falskaa...

 

Ökkis: meilki todennäköisesti jää pneumokokki rokote pois.. rota otettiin, mut tuota ei näil näkymin oteta, ei ainakaan yhdessä sen kolmoisrokotteen kanssa (pitää vielä tarkemmin kattoa sitä rokoteohjelmaa et mitä ja millon tulee seuraavat rokotukset, en vain haluais et kaikki pistetään kerralla).

Rytmi: meil on melko hyvä rytmi öisin, mut päivällä ei ole mitään tarkkaa.. tosin meillä lapset joutuu pakostaki tottumaan siihen et nukkumis ajat vaihtelee tai et päikkärit joutuu nukkumaan autossa. Isompien ruokailu ajat pyrin pitämään samoina, mut vauva syö sillon ku on nälkä. Yö unille meil käydään 22-23 ja syödään 3-5 välillä ja herätään n.klo 8. Oon niin tyytyväinen tallaisesta vauvasta joka syö vain kerran yössä Tosin väliin nämä isomat valvottavat, mut sit taas väliin on tällaisia öitä niin ku viimeyönä et keskimäinen itki n.klo 4, samalla syötin vauvan ja jatkettiin unia 7:n saakka. Laitettiin lasten huoneeseen pimenysverho ni jatku isompien yöunet tunnilla (keskimäinen heräs aikasemmin 6:lta ja vanhin 7:ltä).

Kiiteitä emme ole vielä alkaneet maisteleen, rinta maito riittää niin hyvin ni ei ole mitään kiirettä!

 

Hei kaikille,
Metsis, kiitti imetysvinkeistä, me kyllä ollaan nyt joka päivä harjoteltu edestä imettämistä imetystyynyn avulla, joskus onnaa joskus ei. Mulla on pienet tisut ja kun ne on täynnä maitoa on tytön vaikea saada otetta. Jotenkin mulla on kaks vasenta kättä ja kun pitäsi pitää tyttöä ja muotoilla tissiä menee ihan sohlaamiseks. Joo, mä luulen että tyttö ei ota imuotetta napakasti kun meinaa tikahtua maitoon...varmaan jos imaisis kunnolla tulis vielä kovemmalla paineella. Ja mä olen varmaan opettanut tytön helpolle kun tuossa kaksosasennossa onnistuu vaikka olis lepsumpi ote. Mutta me harjotellaan ja makuultakin on onnistanut viime aikoina.

Meidän sosiaalista elämää jarruttaa juuri tuo imettäminen. Ja mä ajattelen myös että ei ole hyvä hörhötä joka päivä, kun tuo rauhallinen uni on pikkuisille niin hirmu tärkeää. Mutta kerran pari viikossa olis kiva tehdä jotain, vaikka lähteä kauppoihin kattelemaan, mutta reissut jää toistaiseksi kun en osaa rentoutua kun mietin että kerkeenkö kotiin ennen seuraavaa ateriaa. Mutta ehkä se siitä sitten kun tyttö kasvaa ja alkaa hakea istuma-asentoa, niin varmaan imettäminen rentoutuu muihinkin asentoihin.

Metsis, meillä muuttui tuo vaunuissa viihtyminen ihan viimeisen viikon aikana, ja nyt joka päivä pimu vetäisee piiitkät tirsat vaunuissa.
Ja luulen että oli kasvupyrähdys meidän tytöllä...siis vaatteet jäi pieniksi vaikkei painoa ollut tullutkaan ja mielestäni tyttö on ainakin venähtänyt pituutta. Samoin huomaa turvakaukalosta ja mikäköhän-sen-nimi-on-kun-laitetaan-ammeeseen-tueksi , eli on pitänyt säätää reilusti molempia.

Täällä on vaan niin ihana ilma, mutta turkasen liukasta. Kevättä kohti

ihanaa maanantaita kaikille
lokakuu ja kultakutri 12 vkoa

 

Meidän poika sai torstaina rokotukset. Kesti melko urheesti piikit, jälkimmäinen itketti vähän enemmän. Seurauksena kauhea itkukohtaus samana iltana, siis aivan hysteerinen, loppui vasta kun annoin supon. Seuraavana aamuna muutama samanlainen kohtaus, mutta lievempi. Alkoivat ihan yht'äkkiä. Epäilen itse, että vatsaa väänsi, ja olisi siis johtunut rota-rokotteesta, mutta en tiedä. Lämpöä ei noussut.

Poika alkanut viihtyä yhä enemmän sylissä ja olemaan vieläkin seurallisempi, sitteri ei tahdo kelvata, jos ei sitten joku viihdytä samalla. Ruennut vinisemään enemmän, lähinnä huomiota kai sillä hakee, kun sitten taas riemu repeää, kun isä tai äiti tulee juttelemaan tms. Oma ääni on kyllä selvästi mieleen.

Tarttumista harjoitellaan meillä kovin edelleen, osaa kyllä tarttua esineeseen, mutta sitten ikään kuin unohtaa sen, kun esine on jo kädessä. Välillä yrittää tunkea helistintä tms suuhun, ja sitten palaa kiinni jos ei se onnistu. Kääntymistä ei poju ole vielä kokeillut, mutta ryömimiseen tuntuis olevan kovasti intoa, kun vaan etiäpäin pääsis.

Yöt menneet viikon verran taas aika penkin alle. :| Poju on ruennut heräämään öisin taas noin 2h välein syömään, vaikka tuossa varmaan kuukauden nukkui jo ensimmäisen pätkän pidempään, yleensä n. 4h. Syömisvälit on yleensä päivälläkin ainakin 2,5h, päikkärien aikana jopa yli 4h, joten en tajua, miksi öisin pitää tankata niin usein. Mietin itse, johtuuko siitä, että siirrettiin poju pinnikseen, kun ei enää äp-koppaan mahtunut, tai sitten herralla on vaan nälkä. Kadehdin kyllä teidän muiden vauvojen unta, itse alan olla taas aika väsy.

Kasvanut poika ainakin on: pituutta 3kk neuvolassa 63,5cm ja painoa 6,7kg. Joten eipä itselläkään kiire soseiden aloittamiseen, jos ei sitten noiden yöunien takia.

TV kiinnostaa täälläkin välillä, lähinnä iltaisin, tietysti eipä me sitä muulloin paljoa katsellakaan.

Vauvan lohduttamisesta Meillä mies kyllä lohduttaa, mutta hermostuu tosi äkkiä, jos ei vauva hiljene. Sitten saakin äiti astua remmiin. : / Yksin kai (toivottavasti?) sitten eri meininki.

Jos jollakulla on muuten ideoita, miten saada vauva syömään pullostakin, niin otetaan vastaan. Poika söi pullosta aiemmin, mutta nyt kun kokeiltiin, niin ei enää kelvannutkaan. Haluisin parin viikon päästä ystävien kanssa illalla syömään, mutta en tiedä miten onnistuu, jos isä ei pysty syöttämään poikaa mitenkään.

Hampiainen + Rasmus 3kk 1vko

 

Moi!

lokakuu: meillä helpottui syönnit paljon, kun rupesin pumppaamaan täydet rinnat tyhjemmiksi ensin. Jos teillä on ote parempi tyhjemmällä rinnalla, niin tuota vois kokeilla. musta tuntuu että imetys muuttuu helpommaksi kun vauva kasvaa, täällä tosin on nyt välillä kieltäydytty syömästä vaikka on nälkä. Tarjoan sitten vaan myöhemmin uudelleen.

Me käydään perhekerhossa. Siellä käy muitakin vauvojenkin kanssa, niin mukavaa saada juttuseuraa. Vauvauintiin olis haluttu mutta ei ollut tilaa.

Meillä puoliso on itkevän vauvan kanssa kärsivällisempi kuin minä. Olen ollut neuvomatta jos ei apua pyydä, ja hyvin pärjäävät kaksin vaikka tekevätkin monet asiat ihan eri lailla kuin minä. Vaippojen kanssa lähinnä oon neuvonut. Mutta iltaitkut hoitaa mies lähinnä, kun mulla ei oikein hermot riitä. Kaipa nekin kehittyy?

Kestovaippoja oon nyt ommellut, on pian taskuvaippoja tarpeeksi

donter ja tyttö 3kk

 

Donter, oon ihan varma että hermot kehittyy meillä tämmösillä tavallisilla normaaleilla ihmisillä=) Itse ainakin huomasin koirien kanssa silloin joskus, että sitä oli lopulta melkoset lehmän hermot suoraan sanottuna (ja kehtaan verrata sitä tähän asiaan). Sitä vaan pitää pyrkiä ajattelemaan järkevästi ja jos tuntuu, että hermostuttaa niin ennemmin sitten ajattelee vähän jotakin muuta ja jättää vaikka porinat hetkeksi pois. Sit voi kans kattoa yhtä aikaa telkkaria tekstityksellä ja samalla heijailee lasta. Ja jos mikään ei auta, niin sitten auttaa ainakin se että jättää sitten turvalliseen paikkaan hetkeksi itkemään. Mutta ite en tuohon kyllä pystyis, mutta kyllä ymmärrän ton ohjeen et onhan se fiksumpi kuin että vanhempi hermostuu vauvalle. Ehkä parasta on kuitenki, että nakkaat vaan korviin korvatulpat! Se vaimentaa sen melko korkean itkun kuitenki ja pystyy hoitamaan ihan normaalisti vauvaa ja juttelemaan. Sillon, kun meillä oli aluksi sitä että pitkät yöt vaan itkettiin, niin laitoin vaan korvatulpat ja hyvin meni. Oikeestaan vaan väsymys paino. Korvatulppien sijaan/lisäksi voi käyttää myös noita peltoreita tai sen tyylisiä. Ne on silleen aika hyviä ,että suodattaa korkean äänen mutta kuulee keskustelua.

Lisäksi ainakin mun mielestä on hyvä tuo Manduca noissa itkkusemmissa illoissa. Ainahan meilä ei poika siitä tykkää, mutta pääosin kyllä. Joten siinä voi sitten yhtä aikaa tehdä vaikka kotitöitä, jos itku on semmosta että vähän välissä, ja samalla voi lohdutella. Mun mielestä tuo on silleen hyvä, että kun joka tapauksessa pitää kuljeskella ja heilua, niin tuleepahan samalla vähän vaikka pyyhittyä pöytää. Tuo myös rentouttaa jotenki kivasti. Meillä myös mies tykkää tosta kovasti. Ja mies mielellään laittaakin sitten pojan reppuun, jos on yksinään pojan kanssa täällä ja minä kaupassa. Kokeilee että meneekö ruokaa ja vaipat, sit reppuun. Siihen kuulemma nukahtaa kivasti.

Eli ehkä suomennettuna ja lyhennettynä oon sitä mieltä, että kannattaa helpottaa sitä omaa oloa noissa vaikeissa hetkissä. Lapsi reppuun ja peltorit korvaan

Meillä kyllä syödään päivälläki melkee tunnin välein tai jopa tiheemmin. Melkon syöpöttelijä on poika.

Oon nyt ajatellu mennä tutustumaan noihin perhekerhoihin..ei kait sitä muuten sinne ikinä mene. Vauvauinnissa vois kans käydä, tuli mieleen että niitähä järjestää yksityisemmätki et niitä kans kantsii tsekata jos ie päässy kaupungin.

Lokakuu, tuli vielä mieleen semmonen että ite pidän esimerkiksi vasemmasta rinnasta syöttäessä vasenta kättä siinä pojan pään alla tukena ja peppu usein nykyään on joko mun reiden päällä tai jopa sohvan/sängyn päällä jos haluan eri tavalla lepuuttaa selkää. Sitten oikealla kädellä hamppariote rinnasta ja sillä samalla oikealla myös tungen sitä harsoa, johon voi suihkuttaa sitten ne liiat maidot aina. Lisäksi mulla on kans rinnat tosi täynnä aina yöllä sekä aamulla puoleen päivään, joten pidän yleensä siinä aluksi apuna koko ajan sitä hamppariotetta. Ei sitä kovin lujaa tarvi eikä kovin pitkään, mut se mun mielestä selkeästi auttaa siinä että pystyy otteen pitämään.

Jahas, se pitää lähteä taas syöttöpuuhiin. On kyllä jotenki aivan ihanaa, kun pääsee ulkoilemaan ja kaikkea. JOtenki tässä vähän fiilistelen, et varmaan enää ei ainakaan pakkasen takia tuu semmosia päiviä ettei ulos pääsis (tai näin ainaki haluan ajatella). Kevättä pukkaa, vaikka oonki taas niin aikasessa hehkuttelemassa!:saint:

-metsis ja poju 3kk+1vko

 

Moikka!

Rokotukset saatiin torstaina ja tosi kovat huudot tuli ensimmäisestä piikistä heti kättelyssä. Ei ollut kiva antaa heti toiseenkin reiteen piikkiä, mutta minkäs teet, tyttöpoloinen tyyntyi vasta tissille. Iltapäivällä se tuntui olevan aika arka reisistä ja annoin yöksi yhden satsin panadolia. Yöllä tyttö tuntui aika kuumalta, mutta se meni parissa tunnissa ohi. Eihän nuo kivoja juttuja ole, mutta on mielestäni pienempi paha, kuin jättää ottamatta rokotukset kokonaan.

Tyttö on edellen tosiaan ollut ruoka-aikaan kotona, kun painaa jo 7120 g, pituutta 61 ja rapiat. Veljensä painoi 3-kuukautisena kilon vähemmän. On monta leukaa ja komiat reisien poimut likalla!

Nukkumiset menee meillä aika hyvin. Ollaan ruvettu laittamaan tyttö samaan aikaan petiin isonveljen kanssa, vaikka eri huoneissa ovatkin, mutta on ainakin yritystä, että meille jäisi vähän aikaa yhdessä vaikka kattoa tellua. Esikoisella menee aina tunnin verran, että se rauhottuu omaan huoneeseensa ja vähintään saman verran näyttää menevän tytölläkin. Se tosin aina simahtaa tissille mun sängylle ja herää parinkymmenen minuutin päästä itkien milloin mitäkin > syö vähän lisää > nukahtaa > tätä tehdään muutama kerta ja sinne se sitten jää. Kun menen itse petiin joskus 22-2230, nostan tytön pinnasänkyyn siihen viereen. Yösyöttöjä on yleensä kolme ja tyttö menee vaihtelevalla menestyksellä sen jälkeen takaisin omaan petiinsä. Tosi useesti mä itse nukahdan myös ja havahdun tunnin päästä, että hei pitäisköhän laittaa pikkuiita omaan petiin, että itse pystyisi nukkumaan edes hetken kunnolla. Päivällä tyttö on ruvennut nukkumaan 2,5-3 tuntia silloin, kun mennään isonveljen kanssa ulkoilemaan ja illalla se vetelee pikatirsoja parin tunnin välein. Tosi vaikeeta on saada nukahtamaan kunnolla illalla ja heti, kun yritän siirtää sylistä johonkin kuorsaamaan, tuo herää äkäisenä. Mutta iltapesun ja pyjaman laiton jälkeen iltatissillä sillä naama loistaa, että ihanaa äiti, tän mä jo tunnistan nukkumismaidoksi!!

Tukka ei onneksi ole mulla vielä alkanut lähteä, mutta eiköhän sekin lysti kohta ala. Esikoisen kohdalla olin kirjoittanut ylös tosta 4,5 kk:n kohdalla ja nyt ollaan menty samoilla hiuksilla jo 3,5kk, mutta tuskin on toivoa, että ilman sulkasatoa pärjäisi. Mä valopää tosin olen aatellut nyt vihdoin kasvattaa tukkaa, kun olen ollut lyhyttukkainen jo 10 vuotta. Ei varmaan ihan fiksuin ajankohta, mutta katotaan ny, kuinka käy.

Metsis olipa ihana tuo Fingerpori täytyykin pitää mielessä…! Mulle tuli ihan sama mieleen, että Ökkis ehkä sun miehellä ei ole lapsuudestaan muistikuvaa, miten häntä on lohdutettu, eikä sen takia osaa tehdä heti mitään, jos vauva vaan itkee. Mun mies taitaa olla vähän samaa kaliiberia, mutta jostain naftaliinista se on löytänyt sisäisen luluttajansa, kun poika syntyi 2 v sitten. On yleensä ei-paljoa-puhu-eikä-ainakaan-pussaa -tyyppiä, mutta lapset ovat muuttaneeet miestä kyllä aika ihanasti.

Perhekerhoista pitää vaan todeta, että olinpa esikoisen kanssa ihan liian pitkään ujo, enkä mennyt. Ihania naisia olen siellä tavannut ja edelleen pidetään yhteyttä, vaikka osa on jo mennyt töihin. Kauheesti saa vertaistukea ja varsinkin kun ekan lapsen kohdalla sitä päivittelyä ja pähkäilyä riittää, niin aina löytyy joku, jolla on samat ongelmat joko edessä, päällä tai selätettynä. Ja se, että saa vaan purkaa väsymystään tai pahaa mieltään muille samassa tilanteessa oleville, niin sekin jo auttaa hurjasti. Mäkin taisin miettiä ennen menoani, että en halua mennä tollasiin juttuihin, ennen kuin olen mielestäni tarpeeksi sinut vauvanhoidon kanssa, mutta turha huoli sellanen on. Ainahan saattaa törmätä besserwissereihin, mutta suurin osa noissa lienee ihan täysjärkisiä

Meidän likka ei ole myöskään yhtään viihtynyt vaunuissa. Aina hirvee huutokonsertti, kun saan sille vaatteet päälle ja sitten on kiva hyssytellä eteisessä, että "äiti pukee toooosi nopeesti ja sitten ihan kohta mennään". Joka kerta mennään karjuen ulos, mutta kyllä se tosi äkkiä sinne simahtaa tyytyväisenä. Mikä lie ahtaanpaikan kammo…?

Jassoo, meillä nukkuu jo kaikki muut paitsi mä. Mitäs tekis???!! Sinkkuelämää levyltä vai söiskö vai nukkuisko itsekin...? Eilen tuli istuttua koneella yli puolenyön, kun yritin etsiä meille kesälomamatkaa vihdoin kaikessa rauhassa, eli uni tekisi kyllä nyt terää.

Öitä!

Lillikka ja likka 3,5 kk

Öitä

 

Paitsi että tänään oon ravannut tissittämässä tuolla sängyllä jo kaksi tuntia ja varmaan 4-5 kertaa. Ei siis mene aina ihan niinku Strömsössä meilläkään. En tajua, mihin se pieni ihminen aina vaan herää uudestaan ja sitten nukahtaa viidessä minuutissa tissi suussa. Karjuu, jos nostan röyhtäsemään, eli ei ilmeisesti ole siitä kyse. Hitsi, kun yksi niistä yhdeksästä erilaisesta tutista kelpaisi, niin oisi aika passeli näihin iltoihin...

 

Hei!
Tulen tänne julistamaan sellaista ilosanomaa, että meillä on pikkukaveri tajunnut vuorokausirytmin. Aika maagiseen 3 kk ikään tuo ymmärrys ajoittui! Luulin aluksi, että johtui RSV:n ja korvatulehduksen aiheuttamasta totaalisesta väsymyksestä ja voi olla että johtuikin, mutta nyt siis herra on ruvennut yöunille jo 1,5 viikkoa klo 23!! Alkaa väsyä iltakahdeksan jälkeen ja nukahtaakin jo 21 aikoihin tissille, kun luen esikoiselle iltasatua, siitä kuitenkin heräilee noin vartin välein tissittelemään vähän samaan tapaan kuin Lillikankin vauva, kunnes nukahtaa kunnolla! Olen niin ihmeissäni ja onnessani tästä käänteestä, että olen suosiolla mennyt itsekin nukkumaan klo 23 ja nukkunut hyvät yöunet! Kyllä on omassa olossa ero, kun on täysin levännyt, jaksaa tehdä vaikka mitä! Ilmoittauduin jopa vauvauintiin, jonka olin jo mielessäni hylännyt, kun elämä tuntui niin raskaalta. Vielä en ole ehtinyt harmittelemaan tuota vartin välein tissittelyä (että ei ole tavallaan omaa aikaa/parisuhdeaikaa iltaisin lasten nukkumaan mentyä, mutta sen aika on sitten taas myöhemmin. Pääasia että nyt saadaan nukkua! Voin taas ruveta hilaamaan esikoisen nukkumaanmenoaikaakin vähän aikaisemmaksi, kun jouduin siirtämään sitä myöhemmäksi, jotta saisin edes 5 tuntia yössä nukkua. Onneksi hän on jo 4-vuotias, niin on helpompi vähän muutella noita uniaikoja kuin ihan pienenä.

Noista miesten erilaisista hoivaustavoista tuli mieleen, että oma mieheni on kyllä siitä varmaan poikkeuksellinen mieheksi, että on sekä esikoiselle että pikkuveljellekin alusta asti jutellut tosi paljon. Itse en välttämättä aina jaksa vauvalle niin paljon jutella koko ajan, tuntuu että tuon esikoisen kanssa pitää koko ajan olla äänessä niin vauvaa sitten hoitelen hiljaisemmin. Mutta mies tuntuu höpöttävän koko ajan vauvalle ja välillä se jopa vähän ärsyttää mua. =) Muutkin ihmiset on ihmetelleet, että kylläpäs isä jaksaa vauvalle jutella tms. Että joskus näin päin. Meillä kaikilla on niin erilaiset tyylit!

Ihanaa kevätpäivää kaikille!

 

Hei kaikille!
Hienoa EE että rytmi alkaa löytyä. Mä kerroin tänään lääkärissä meidän neidin unenlahjoista ja lääkäri totesi, että luksusta, eikä kannata kaikille kertoa Kerron nyt kumminkin kun olen ikionnellinen että neiti asettuu unille 20-21, ja tänään jopa vähän aiemmin. Yössä herää max 2 kertaa, yleensä yhden. Mulla on melkein vastakkainen ilmiö että olen huolissani että saako tyttö tarvitsemansa eväät kun niin laiskasti heräilee. Ja päivisinkin kerkeen ite tyrkyttää tissiä ennen kuin tyttö inahtaakaan...Mutta hienosti kasvaa! Tänään paino oli 6035 g ja pituutta 62 cm, niin kultakutri on 12 vkoa ja rapiat. Siis ehkä hiukan solakanpuoleinen pitkänhuiskea neiti.

Tänään meillä on ollu järkky lumimyrsky. Siis asun Pohjois-Norjan rannikolla eli säät voi olla kovin ankarat. Hyvä kun päästiin neuvolasta kotiin ja sen jälkeen ei olla uskallettu ulos. Suurin osa ikkunoistakin muurautui umpeen lumesta, uskokaa tai älkää. Eli sillai meillä kevättä kohti.

Mua ihastuttaa meidän neidin jokeltelu! Ihana jutella. Hauskaa on että kun yritän opettaa ottamaan tuttia, niin samantien kun tutti pistetään suuhun alkaa myös kova pälpätys. Ja nyt tosiaan on meidän mahallaan makuutus tuottanut tulosta, ja neiti niin topakasti nostaa pään ja rintakehän että meinaa kaatua kyljelleen (ja selälleen?). Ja on silminnähden riemuissaan omasta osaamisesta.

Eli tämmöiset kuulumiset keskiviikko iltana...
lämpimät terveiset lumen keskeltä, hrrrr
lokakuu ja kultakutri

 

Huomenta, piti tulla ihan tänne ihmettelemään, että pitkien päiväunien puutteessa tyttö vetäisi 10 tunnin unet eikä herännyt kertaakaan. Hän kyllä matelee ovelasti sängyssä alaspäin, eli mun piti nostella ylemmäks pari kertaa ettei ihan pujahda peiton alle. Eikä vielä aamullakaan itkulla herättänyt :O. Onkos jollain muulla tällaisia unenlahjoja.
hienoa torstaita toivottavat lokakuu ja kultakutri

 

lokakuu kyllä meien neitistäkin kuoriutu hyvä nukkuja, kun saatiin refluksiin lääkitys. Olen siis se sama joka valitti joskus tammikuussa ettei tyttö nukahda eikä nuku, pahimmat ajat mentiin 7-9tuntia/vrk unta kaikkineen torkkuineen. Nyt käy nukkumaan klo 19-20 välillä ja nukkuu yleensä vähintään 7tuntia ennenkuin herää, muutamat 10tunnin unet on myös otettu. Ja syö siis kerran yössä. Mutta koska käy noin aikasin nukkumaan niin senhän sitten arvaa, että varsinaisia aamuvirkkuja täällä ollaan. No ei kai voi olettaa, että jos toinen vetää 10tuntia unta putkeen, niin enää sen jälkeen nukuttaiskaan.

 

TV:n katselua meillä on vältetty. En tiedä, onko siinä mitään perää, mutta joskus opiskeluaika törmäsin tutkimukseen, jossa todettiin, että töllön erittäin nopeasti välähtelevä kuva on haitaksi vauvan kehittymättömille aivoille. Ja onhan se oikeasti aika pelottavaa, miten hypnoottisesti pienikin vauva ruutua tuijottaa. Eli meillä ei vauva töllöä katsele, itse saatan katsoa imettäessäni, mutta silloin vauva on selkä telkkuun päin. Musiikkia kyllä kuunnellaan ja kovasti hytkytään. Ehtiihän sitä telkkua tuijottaa sitten vanhempanakin.

On ollut kiva kuulla, että monilla on sellainen mies, joka viihtyy vauvan kanssa. Meillä ei tilanne ole ollenkaan parantunut, tuntuu pikemminkin että päinvastoin. En siis viitsi tyrkyttää lasta isälleen, vaan hoidan mieluummin itse. Selvitään vähemmillä itkuilla itse kukin. Kyllä isä silti välillä tarjoutuu ottamaan pojan syliinsä, muttei se siinä pitkään viihdy ellei nukahda.

Tajusin eilen illalla, että olen pettynyt puolisooni, tai siis hänen vanhemmuuteensa. Hän poti vauvakuumetta paljon ennen minua ja jotenkin kuvittelin, että oma lapsi olisi hänelle unelmien täyttymys. Tai niin hän ainakin antoi ymmärtää. Siksi kai oletin, että hän suhtautuisi lapseen jotenkin rakastavammin, kuin miltä nyt näyttää. Ehkä miehelle vain on hankalaa olla näin pienen vauvan kanssa. Jospa sittten kun pääsevät yhdessä kalaan...

Onko teidän vauvat alkaneet pysyä yöllä kuivina? Olen huomannut parina viime yönä, että ensimmäisen pitkän unijakson aikana ei vaippaan tule mitään. Sitten siinä tissillä ollessa rusauttaa kunnon lastin. Ja nyt on pakko tunnustaa, että olen alkanut käyttää kertakäyttövaippaa sitten aamuyöstä. Saan itse nukkua enemmän, kun poika ei siitä hälytä niin herkästi märkää vaippaa. Toivottavasti en hidasta kuivaksi oppimista, tuskin.

Hirveä myrsky!

 

Ökkis, meillä sama ilmiö. Vaippa voi olla ihan kuiva pitkänki unijakson jälkeen. Ja kun tisuttaa tulee rymäys, ja meillä yleensä yli äyräiden. Eli joskus yölläkin joudun pesemään likan kun on puoleen selkään kakassa. Onneksi kaikesta pyörityksestä huolimatta nukahtaa nopeasti uudestaan.

Myrskyää täälläkin
terveisin lokakuu ja kultakutri

 

rytmistä Päivällä meillä ei oikeestaan ole mitään rytmiä, illalla/yöllä sitten löytyy jonkinlainen rytmi. Elikkä yöunille mennään siinä 21-22 maissa ja nukutaan 7-7.30 saakka parilla syötöllä. Toivotaan et tämä rytmi nyt jatkuis ku oon kuullu et siin 4-5kk kohalla unijaksot menee huonompaan päin ku alkaa ikenii kutittaa ym..

Teillä on kyllä hyvän kokoisia vauvoja! Meillä on nyt 15 viikon iässä mitat 5800g ja 60,5cm ja py oli pari vikkoa sitten 39,2cm. Maitoa menee yleensä vaan 700ml/vrk.

Täälläkin myrskyää..minne katosi ihana kevätsää??

 

Moi!

Eipä ole tullut kirjoiteltua sitten alkuaikojen, lukenut olen kyllä ketjua ahkerasti. Nyt voisi vähän kertoa kuulumisia kun on tapahtunut niin paljon.

Rytmi on meillä ollut jo pitkän aikaa melko hyvä. Tyttö menee 19.30-20.30 nukkumaan ja herää kerran tai kaksi yössä syömään. Yleensä heräillään seitsemään mennessä aamulla, välillä uni maittaa kahdeksaankin asti, kuten mm. tänään. Vieläkin toinen tyytyväisenä vetelee sikeitä :heart: Päivällä sitten ensimmäiset päikkärit otetaan 9-10, riippuen monelta aamulla on herätty. Nämä päiväunet on yleensä 2,5-3,5h. Iltapäivällä sitten vielä toiset parin tunnin unet. Sisälle en ole tyttöä saanut vielä päiväuniaan nukkumaan, mutta vaunuihin kun ulos laittaa niin kyllä uni maittaa.

Tytöstä on kuoriutunut oikea papupata, kehen lie tullut Koko ajan pitäisi jutella ja ääni senkun kohoaa mitä pidemmälle keskustelu etenee. Aamulla monesti kun herää n iin saattaa puolisenkin tuntia jutella itsekseen huoneessaan ennen kuin vaatia äitiä paikalle. Meillä hymyillään myös tosi paljon, ensimmäisenä heti aamulla kun äiti hyvät huomenet toivottaa niin jo on hymy korvissa. Ja leluille hymyillään myös kovasti.

Meillä opittiin kääntymään 10vkon iässä mahalta selälleen. En ollut ennen paljon pitänytkään vatsallaan, mutta kun laitoin, niin hups keikkaa kun katsoin hetken muualle niin jo oli tyttö kääntynyt selälleen. Ilmeisesti vatsallaan sen verran ikävä olla, että pakko nopsaa kääntyä selälleen ettei ehdi kovin tukala olo tulla =) Leluihin on nyt tartuttu parin viikon ajan.. Lelumatolla meillä on sellainen pyörivä hymynaama niin siitä on tullut kyllä oikea suosikki. Sitä pitää pyöritellä jatkuvasti.

Äitikin on päässyt jo liikkumaan jonkin verran. 1-2 kertaa viikossa olen käynyt salilla, aloitin heti jälkitarkastuksen jälkeen kun lääkäri antoi luvan, vatsalihasten tekoa olen välttänyt kun en ole ihan varma miten niitä sektion jälkeen saa aloittaa tekemään. Lukenut olen et jopa kuus kuukautta voi mennä ennen kun kiinnittyvät uudelleen, joten parempi kai antaa parantua kunnolla etteivät jää irralleen lopullisesti. Vaunuteltu ollaan myös nyt enemmän kun ilmat on lämmenneet.

Maanantaina meillä olis sitten 3kk neuvola. Painoa on varmaan joku 5,3 kiloa arviolta. Kovasti ainakin tuntuu tyttö kasvaneen edelliskerrasta. Ihan hurjaa miten aika kuluu niin nopsaa, enää ei edes oikein muista kuinka pikkuinen se silloin oli. Toisaalta haikeaa mut silti on aivan ihanaa huomata kuinka pikkuinen kehittyy koko ajan niin hurjasti ja oppii kaikkea uutta. Ei sitä osannut ennen kuvitella ollenkaan miten upeaa voi ätitinä olo olla :heart:

Olette tuosta isä-asiasta jutelleet. Meillä tilanne on kehittynyt niin, että ihan alussa kun isä oli isyyslomalla pari viikkoa niin osallistui hyvin yövalvomisiin ja muutenbkin ehkä vähän enemmän vauvan kanssa olemiseen. Sitten kun tuli töihin paluu niin käytännössä kaikki jäi äidin harteille, kotityöt sekä vauvan hoito kokonaisuudessaan. Tietysti isä ajatteli, että nyt kun hän käy töissä niin ei tarvitse sit kotona mitään tehdä. Kotityöt teen kyllä mielellään ja hoidan vauvan koska nautin kaikesta olemisesta tytön kanssa, mutta silti saatiin monia riitoja aikaiseksi siitä, ettei isä monestikaan oma-aloitteisesti ruvennut tytön kanssa leikkimään tai muuta kuin vaan käskystä. Aina riidan päätteeksi päästiin siihen tulokseen, että isä nauttii työn seurasta ja haluaa olla hänen kanssaan mutta ajattelee että haluan tehdä kaiken itse. No nyt sitten on päästy selvästi paremmin tässä asiassa eteenpäin. Isäkin touhuaa oma-aloitteisesti iltaisin tytön kanssa, käyttää välillä iltapesulla ja kylvetys onkin ollut alusta asti isän hommia. Että meillä on ainakin auttanut et asioista puhutaan avoimesti että mikä kenenkin mieltä painaa ja sitten yritetään parantaa tapoja. Mutta kyllä täytyy sanoa, että ei ole parisuhde ainakaan helpottunut tässä lapsen tulon jälkeen. Raskausaika oli ainakin meidän suhteen parasta aikaa, mutta nyt kun lapsi vie kaiken ajan niin ei paljon parisuhteen vaalimiselle aikaa jää. Tänään oliskin sitten tarkoitus viedä tyttö ensimmäistä kertaa mummulle yökylään. Päivisin on jo monia parituntisia ollutkin. Mutta jos sen nyt raaskis yöksi viedä niin sais miehen kanssa vähän yhteistä aikaa, pääsis käymään syömässä tai jotain. Mutta kyllä tuntuu, että on jo ikävä valmiiksi! Toissapäivänä olin kaupungilla pari tuntia niin jo oli niin kova kiire kotiin, hirmuinen ikävä. Et saa nähdä miten tä'nään käy!!:O

Muuten vielä tosta nukahtamisesta, nukahtavatko muiden vauvat itse omaan sänkyyn? Meillä tuo tyttö vaatii aina sylissä sen nukutuksen ja sitten vasta voi laskea sänkyyn. Jos hereillä ollessa laskee niin siitä ei seuraa muuta kuin huutoa. Mutta onneksi tuo nukahtaminen syliin kyllä tapahtuu niin nopsaa iltasyönnin jälkeen, että sinänsä ei ole ongelma.

Mutta johan tässä tulikin asiaa, nyt kuuluu aivastelua eli taitaa tyttö olla heräännyt. Hui, nukkuipa se pitkää!

Aurinkoista päivää kaikille!

 

Antakaa isille aikaa.. toiset miehet syttyvät lasten hoidolle vasta sitten kun lapsi on isompi ja sen kans voi "oikeasti" yehdä jotain sekä sit ku keskustelu on vuorovaikutuksellista. Meil isä on kans vauvan ollessa pieni suht vähän vauvan kans (sylittelee kyl), mut mulle jää syötöt (ku täys imetän) ja vaipan vaihdot. Sen siaan mies touhuaa näiden meidän isojen siskojen (1v3kk ja 3v) kans todella paljon.
Meil mies sanoo et tuntee ittensä nii pöljäksi höpöttäessään vauvalle joka vahtaa suu auki.. tai avuttomaksi ku ei saa vauvaa rauhottumaan. Ei se ole välttämättä siitä kiinni et isä ei haluais tai osais, mut toiset vauvat vain on enempi äitiuskollisia.. ja ku mennään eteenpäin ja tulee vierastamis vaihe jne ni se minä-äiti suhde vain korostuu.

Mei ei ole minkään laista yritystä päästä liikkeelle ja olen ihan tyytyväinen, kyl sitä vielä keretään..

Meil nukahetaan joko tissile syliin tai tutin kans omaan sänkyyn. Nukkuu yleensä 6 + 4h jaksot

 

Hei,

nyt täytyy päivittää sillä tultiin juuri 3kk neuvolasta. Mitat oli 4865g ja 56,5cm. Hyvin meni käyrillä. Saatiin myös rokotukset, pikkaisen tuli itku, mutta tissin kun sai suuhun niin kaikki oli taas hyvin

Sitten tuo viikonlopun yökyläily mummun luona, hienostihan niillä oli siellä mennyt. Itellä vaan oli koko ajan kova ikävä ja sellainen olo, että jotain puuttuu : / Ysiltä aamulla haettiin jo tyttö kotiin ja ai että oli ihana nähdä oma kulta! Ei ois malttanut laittaa edes päikkäreille. Mutta onpahan nyt sekin kokeiltu, ja tietää, että jos joskus taas tarve tulee niin pärjäävät hienosti.

Täällä on ruvettu nyt tosissaan nukkumaan. Illalla tyttö meni 20.30 nukkumaan ja heräsi vasta 4.30 syömään eli 8h putkeen. Itse heräsin 4.00 ja olin ihmeissäni että miksei ole herännyt. Piti ihan käydä kuuntelee, että hengittääkö se vielä. Saas nähdä kuin huonosti sitten ens yönä nukutaan, jos rokotukset aiheuttaa pian jotain.

Lunta tupruttaa eli eipä taida kevät sittenkään vielä tulla Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

 

Hei!

Meille syntyi ihanista ihanin (niinkuin kaikki vauvat ovat) poikavauva 6.12.2010. Laskettu aika oli 4.12.2010, joten hän syntyi rv. 40+2. Syntymämitat olivat 3540g/ 49 cm. 3 kk neuvolassa hän oli jo tuplannut syntymäpainonsa ja pituutta oli 61,2 cm. Ensi viikolla onkin sitten edessä 4 kk neuvola. Kyllä aika menee ja poika kasvaa. Ei ole enää se pikkuruinen nyytti, mikä melkein 4 kk sitten Mutta aivan ihana paketti ja ihanaa on seurata joka päivä uutta kehittymistä ja taitoja=)

 

Hei kaikille, nyt on sitten 3 kk neuvola ja ensimmäinen rokotus ohitse. Painoa on kultakutrilla 6160 g ja pituutta ei mitattu kun se kerran mitattiin viime viikolla. Olimme ryhmässä kahden muun perheen kanssa ja oli hauska katsoa miten erinäköisiä ja luontoisia nämä kolme 3 kk vanhaa vauvaa olivat. Meidän neiti oli rauhallinen tarkkailija joka hiljoksiin katseli ja puheli. Kaksi muuta on 3-lapsisista perheistä ja ääntä ja vauhtia riitti enemmän. Olen muutenkin huomannut että kun on enemmän menoa niin meidän neiti menee vähän hiljaiseksi. Rokotus sai aikaan korviahyytävän lyhyehkön itkun ja neiti nukahti aika pian perään . Ei onneksi tullut vielä ainakaan kuumetta eikä muutenkaan isompia vaikutuksia. Me ei sitten toistaiseksi otettu pneumokokkirokotusta. Mietitään vielä...

Mua jäi ehkä himpun huolestuttamaan kun meidän neidin päänympärystä on pienehköä sorttia. Syntymässä 35.5 cm ja nyt 39.2 cm. Jos katsoo kurveja niin se on pudonnut yli keskiarvon käyrältä alle keskiarvon. Eipä tuo neuvolan täti ollut huolissaan kun totesi vaan että on pään mallista kiinni. Meidän tytöllä on sellanen tasaisen muotoinen pää ja ehkä enemmän korkea kuin paksu ja totesi vaan että seurataan. Mutta hysteerinen äiti huolestui heti... Jostakin luin että pitäis kasvaa sentti kuussa ja siihen nähden on normaali mutta mietityttämään jäi. Onko jollain kokemusta tästä?

Tällaisin miettein lumisateen (!!!!) keskeltä. Missä on kevät?
kysyy lokakuu ja kultakutri

 

_lokakuu_ meillä kans päänympärys juuri saman kokoinen 3kk neuvolassa. Viikon päästä 4kk neuvola niin saa uudet mitat. muutenkin pieni tyttö 3kk mitat oliva 59cm n. 5600g vaikka syntyi ihan normaalipainoisena.

 

Hei!

Meillä kanssa 3kk neuvola nyt takana, vaikka olikin oikeammin 3,5 kk neuvola. Meillä pään ympärys oli tasan 40 cm, syntyessään 35 joten aika samaa luokkaa kuin teillä kultakutri. Muut mitat oli pituus 60cm (syntyessä 49) ja paino 6040g (3300g). Paino oli noussut nyt hitaammin kuin nuo muut, mutta kuulemma ihan ok on kasvu.

Mitähän noista rokotteista vielä tulee, kun jo nyt muutama tunti neuvolasta jouduin antamaan panadolin kun vauva itki hysteerisesti. Sillä se sitten nukahti. On se aika reppana... Toivottavasti menee kipuilut pian ohi eikä nouse kuume.

donter ja vauva melkein 3,5 kk

 

Hei vaan ja kiitos Linnna ja Donter päänympärysvastauksista. Joo, tiedän kyllä että olen hysteerinen mutta jotenkin sitä vaan aina jää asiat vaivaamaan. Voihan olla että kätilö oli hiukan reilu mitatessaan syntymämitan ja nyt on kaksi eri henkilön mittaamaa sen jälkeen. Tuntuu muutenkin että Suomen ja Norjan käyrät on erilaisia...liekö norjalaiset hoikkia isopäisiä verrattuna suomalaisiin . Kultakutrihan oli 3990 g syntymässään ja edelleen kulkee siellä keskiarvon yläpuolella hienosti omalla käyrällään, samoin pituus joka oli viikko sitten 62 cm. Ja pää on nyt sitten reilusti alle keskiarvon?! Omituista... Noh en mieti tuota enempää.

Meillä rokotus aiheutti eilen hiukan alavireisyyttä, sekä äidissä että tyttäressä . Kultakutri oli hiukan itkuinen ja väsynyt, mutta pitkät päikkärit eivät maistuneet. Ja puheet on vähissä. Saas nähdä joko kunto on palautunut tänään.

Tällaiset pikaterveiset edelleen lumisateesta

lokakuu ja kultakutri

 

Meilläkin oli eilen 3 kk neuvola. Mahtaako meidän Mönkiäinen olla pinon suurin, kun mitat olivat 7510 g ja 65,5 cm. Me mennään tasaisesti siellä +2- käyrällä, ollaan menty koko ajan. Ja mentiin jo ennen syntymää. Ja jottei kasvu vaan hidastuisi, on poika aloittanut erittäin tiheän tankkaamisen. Pitää vissiin saada tehoa lisää meijeriin. Nyt on jo kolme yötä menty niin, että ensin nukutaan 4-5 tuntia ja sitten syödään tunnin välein. Äitiä alkaa jo himppasen väsyttää, varsinkin kun päivätkin menee samaan tapaan, eikä kunnon pitkiä päikkäreitäkään nukuta. Poika herää nykyään liinassakin kesken lenkin, muttei onneksi hermostu, vaan katselee sitten maisemia.

Ja nyt lähtee hiukset! Tuntuu että niitä on joka paikka täynnä ja olen jo vakavasti harkinnut koirien trimmauskoneen lainaamista...

Jossain vaiheessa täällä oli keskustelua vauvan kanssa leikkimisestä. Löysin kirjastosta erittäin hyvän kirjan: Leikitä vauvaa. Siellä on lähinnä erilaisia "peuhuleikkijä", mutta myös laululeikkejä yms. löytyy. Me ollaan jo pyöritelty vauvaa jumppapallon päällä ja kantoliinaa on käytetty riippumattona ja hyrränä.

Jaaha, Mönkiäinen alkoi imuttaa kanotliinan reunaa, joten parempi sännätä taas imettämään. Tuntuu, ettei ehdi mitään muuta taas tehdäkään, mutta jospa tämä helpottaisi parissa päivässä?

Ökkis ja Mönkiäinen, eilen 3kk

 

Hellou

Meillä on varmaan pinkan pienin: 4kk neuvolassa 55,5cm ja 4520g :ashamed: hitaasti tyttö kasvaa omalla käyrällään :|

Kuulumisia: Oltiin viikon verran lasten osastolla rs-viruksen takia ja tyttö oli kyllä huonossa kunnossa. Toissapäivänä päästiin kotia ja desibeleistä päätellen alkaa Liina olla kunnossa. Lääkäri käski aloittaa kiinteiden ruokien maistelut ja herkkävatsaisuuden takia suositteli mustikkaa. Tänään kolmantena maistelupäivänä kaikkea ei enää syljetty pihalle vaan osa meni jopa masuun asti

Rokotteista: Liinalle laitettiin ainoastaan se kolmoisrokote. Pneumokokkia pidän täysin turhana ja rotaa ei neukka muistanut antaa, ja tuskin olisin sitä ottanutkaan kun sitä masuvaivaa on riittänyt muutenkin.

Rytmi on muuttunut sairastelun myötä oikeastaan paremmaksi, nyt mennään nukkumaan n klo 21 ja aamulla herätys klo 8-10. Päivän aikana Liina nukkuu 3x 1/2 tunnin tirsat. Ruokaa menee kolmen tunnin välein. Yöllä onneksi syönti sujuu kitkattomasti ja L jatkaa samantien unia.

Liina ei ole kiinnostunut tv:stä, mieluiten hän tutkii omia kätösiään ja jonkin verran huitoo leluja, joskus tarttuu myös kiinni, mutta suuhun ei osaa vielä viedä.

Perhekerhoista: kannattaa kyllä mennä mikäli mahdollista. Meidän paikkakunnalla oli koko viime vuoden perhekahvila jäissä, kun sille ei ollut vetäjää. Mä aloin nyt maaliskuun alusta sitten vastaavaksi siihen, että saadaan toiminta taas käyntiin. On kiva tutustua paikallisiin samanikäisten lasten vanhempiin kun lasten kasvaessa tulee lapsille leikkikavereita ja kaverisynttäreitä ja minusta on kiva tuntea vanhemmat Rohkeasti vaan mukaan, uusia suhteita solmimaan :heart:

Mä olen Anven kanssa samalla linjalla, että antakaa iseille aikaa. Mun mies sanoi vasta (vaikka meillä on jo useampi lapsi) että hänen mielestään vauvan kanssa oleminen on mulle luontaisempaa ja se käyttää multa paremmin, hän mieluummin puuhaa noiden isompien kanssa. Toki hän hoitaa myös vauvaa, mutta jos Liina kitisee niin aina odottaa, että josko minä reagoin ensin. Jos mä en tee mitään niin sitten hän ottaa vauvan. Joskus annan tytön kitistä, että isikin tajuaa, että nyt on hänen vuoro

Unelmahöttö ja Liina 4 1/2kk