vieras
Mä pidän itseäni melko suvaitsevana ja yritän ajatella asioita toistenkin silmin,mutta tää on juttu mitä mä en voi ymmärtää vaikka miten päin sen mielessäni kääntäisin. Aina herää samat kysymykset: Mitä yhteistä on 18v ja 13v? Miksi 18v ei halua mielummin ikäistään seuraa? Kun miettii että 13v on seiska-kasiluokkalainen ja vuosi,pari sitten kävi vielä ala-astetta,niin mun mielestä on surullista ajatella että lapsen elämästä hypätään suoraan amisauton etupenkille poppeja huudattamaan,näin kärjistetysti sanottuna. Täällä oli joku aika sitten kysely,että minkä ikäisen lapsen voi jättää viikonlopuksi yksin kotiin. Moni sanoi ettei jättäisi vielä 12 vuotiasta,ei luottaisi vielä niin paljon että pärjää. Mutta 13v onkin jo valmis seurustelusuhteeseen aikuisen kanssa?Alkuperäinen kirjoittaja Swing:Ettekö te nyt ymmärrä, että erilaisuutta ei voi ymmärtää? Kukin ajattelee tätä asiaa omalla kokemuksellaan.