Jos haluaa sektion, miksi siitä joutuu taistelemaan?

Ensisynnyttäjälle en synnytyspelon vuoksi sektiota ymmärrä ollenkaan, siinä kun pelkää asiaa jota ei ole koskaan kokenut ja jokaiselle ensisynnyttäjälle se on sama tilanne. Jos edellisissä synnytyksissä on jotain mikä aiheuttaa pelon niin silloin sen ymmärrän mutta ei se silloinkaan pidä tapahtua pelkästään äidin toivomuksesta vaan perustelut on oltava hyvät.
Mulla on vaikea synnytys taustalla mutta sektio on silti viimeinen vaihtoehto mulle. Nyt kun synnytys lähestyy pyörii ajatukset enemmän synnytyksessä mutta uskon ettei se voi mennä kuin paremmin kuin edellinen.
Sektio on iso leikkaus ja mun on vaikea käsittää että joku sen vapaaehtoisesti haluaa. Joo, ja mut on leikattu alavatsasta auki vaikka sektiota ei olekaan tehty joten tiedän millaista se on toipua.

 

Alatiesynnyty on parempi vaihtoehto sekä vauvalle että äidille silloin kun se on mahdolista. JA lääketieteen edustajien on ajateltava potilaan terveyttä ensisijaisesti.

Minä ymmärrän hyvin synnytyspelon. Suosittelisin kuitenkin käymään pelkopolilla ennen kuin vahvasti päättää vaatia sektiota. AInakin minua auttoi

 

Minäkään en joutunu taistelemaan sektion saadakseni. Sanoin vaan etten halua synnyttää ja lääkäri kertoi riskit ja kysyi haluanko sektion niistä huolimatta. Halusin ja ONNEKSI halusin. Tuli iso lapsi joka olisi jäänyt jumiin ja paikat revenny länteen ja itään. Sama mulle paljonko tämä toinen painaa mutta sektion haluan nytkin.

 

Ei mun tarvinnut taistella. Sanoin vaan, että pelkään repeämistä, niin leima laitettiin paperiin ja sovittiin päivämäärä.

 

Ensimmäinen lapsi on 1,6v ja syntyi perätilan vuoksi suunnitellulla sektiolla. Toinen raskaus nyt alkupuolella. Toivon suuresti, että seuraavalla kerralla pääsisin synnyttämään alakautta. Sektiosta en ole toipunut vieläkään. Aluksi meni 4pv ennen kuin pääsin oksentamatta kävelemään. Vielä 2kk synntyksen jälkeen kävely sattui todella paljon ja kaikki vaatteet hiersivät vielä kuukausia synnytyksen jälkeen. Ostin korkeita äitiysalkkareita ja ns. mummoalkkareita vasta synnytyksen jälkeen ja kotona oli pakko olla lähinnä alasti tai kylpytakissa viikkoja,jotta mikään ei hiertänyt todella kosketusarkaan vatsaan.

Vatsan kipu oli todella kova. Puoli vuotta leikkauksen jälkeen aloitin treenaamisen varovasti. Sitä ennen kyllä jo aika pian äiti-vauva joogaa ja pilatesta, jotka oli suunniteltu nimen omaan palautumisen helpottamiseen.

Vatsa on edelleen aika kipeä, vatsalihakset ei toimi kunnolla, haavan lähistöllä n. 5x10cm lähes tunnoton alue. Maha jäi myös todella pömpöksi. Nyt toisen raskauden alussa tulee välilä tosi kovaa vihlovaa kipua, kun vatsan kiinnikkeet repeilevät ja kudokset venyvät. Ja nyt vasta rv 11.

Uutta sektiota en todellakaan jaksaisi enkä ymmärrä, miten ihmeessä kroppakaan kestäisi. Toivon todella todella paljon, että tällä kertaa kaikki menee hyvin ja saan synnyttää alakautta. Siitä lähipiirissä lähes kaikki ovat toipuneet todella nopeasti.

 

Kattelin tuolla synnärillä huonekaveria jolle oli jouduttu tekemään sektio. Raukka oli kipupumpussa, ei voinut edes vauvaa nostaa itse syliin, sai pelkkää nestemäistä ravintoa kaksi vuorokautta ja muuta "kivaa". Kiitin jälleen kerran onneani että mun synnytykset on menneet niin ettei sektioon ole tarvinnut mennä.

 

Sen takia, että se on yhteiskunnalle KALLISTA! Jos maksaa itse kaiken, siis kolme lääkäriä, kolme sairaanhoitajaa, kätilön ja kaikki tarvikkeet ja anestesia-aineet ja pidemmän hoitoajan aiheuttamat kustannukset, niin sit asia mulle ok. En siis vastusta mitään pelkosektioitakaan, mut niille pitää olla perusteet, muutakin kuin se, että "mä haluan!"

 

Ei kai Suomessa muutenkaan leikellä ihmisiä ihan vain ihmisen omasta tahdosta.

 

Siks koska minä en halua maksaa turhia sektioita omista rahoistani, hinta on moninkertainen, ihan samalla periaatteella voisi kysyä miksei saa hammaslääkärissä valkaisua ja kuorikoita pelkän hammaskivenpoiston hinnalla jos kerta haluaa.
Jokainen voi ihan itse mennä yksityiselle ja kaivaa lompakkonsa esiin.

Senhän takia esim. usassa saa sektion jos pyytää koska ihmisillä on työnantajiensa maksamat vakuutukset jolloin vakuutus maksaa sen lystin, ei sairaala tai yhteiskunta. ei ne köyhemmät pelkkiä olemattomia julkisia palveluja käyttävät voi valita sielläkään.

 

Saako kunnallisessa hammaslääkärissä nukutuksen jos haluaa?

 

Siks koska minä en halua maksaa turhia sektioita omista rahoistani, hinta on moninkertainen, ihan samalla periaatteella voisi kysyä miksei saa hammaslääkärissä valkaisua ja kuorikoita pelkän hammaskivenpoiston hinnalla jos kerta haluaa.
Jokainen voi ihan itse mennä yksityiselle ja kaivaa lompakkonsa esiin.

Senhän takia esim. usassa saa sektion jos pyytää koska ihmisillä on työnantajiensa maksamat vakuutukset jolloin vakuutus maksaa sen lystin, ei sairaala tai yhteiskunta. ei ne köyhemmät pelkkiä olemattomia julkisia palveluja käyttävät voi valita sielläkään.

Epäilen, että on kiinni sinunkaan asenteesi kiinni tuosta rahasta. Maksathan omista rahoistasi mm. erilaisia tukia työhaluttomille ja narkkareille.. Sinua vain ärsyttää, kun joku ei halua synnyttää alakautta ja siten pääsee synnytyskivuissa vähemmällä.

Ja turha tulla lätisemään sektion jälkeisistä kivuista, niitä ei voi mitenkään verrata niihin pelottaviin ja ahdistaviin synnytyskipuihin ja siihen kontrollaimattomaan fiilikseen. Sektiokipuihin saa lääkettä ihan niin paljon kuin tarve vaatii (synnytyksessä ei aina) ja moni toipuu nopeasti. Vähintään yhtä monta kivuliasta revennyttä alapää ja sulkijalihasta ja onnetonta vaurioitunutta naista löytyy suhteessa kipeään leikkaushaavaan.

Mieluummin otan tikit ja haavakivun kuin vaurioituneen peräsuolen ja elinikäiset ongelmat ja jonotan korjausleikkaukseen, ja en myöskään halua kokea sitä kipua, jonka voin vain kuvitella. Sektiopäätös saatu. Terveisin, ensisynnyttäjä. Olen tehnyt aika paljon töitä tässä muutaman vuoden aikana ja ollut kantamassa korteani kekoon, eiköhän minulla ole oikeus sektiooni.

 

Kaipa kirurgeilla on työmaata tarpeeksi niissä tarpeellisissa leikkauksissa. Joku oikeasti hätätilanteessa oleva saattaa joutua odottamaan, kun leikataan jonkun toivomuksesta pelkästään

 

mitä sillä on väliä jos joku haluaa ja saa sektion... sitä mä en käsitä.
Mä olin sektiossa kun lapsi oli perätilassa, toivun nopeasti tosin pari ekaa päivää olin tosi kipeä. Kaveri synnytti 4,9 kg pojan alakautta (esikoinen) ja kesti tosi kauan toipua. Puolen vuoden jälkeenkin tuntui että alapäässä poltteli... että ei se aina välttämättä niinkään ole että sektio on kivulias ja muuta. Mä toivuin tosi nopeesti.

Mut jos joskus toisen saan niin haluaisin synnyttää alakautta.

 

kyllä sektio on paljon hankalampi kuin synnytys. kai sen nyt järkikin sanoo. synnytys on luonnollinen tapahtuma, mutta sektiossa tyhjennetään sisuskaluja mahan ulkopuolelle ja sitten ladotaan takaisin.

arvet siellä sisällä ovat ikuisia ja voivat revetä seuraavassa raskaudessa tai synnytyksessä.

itselleni jouduttiin tekemään hätäsektio. oli tosi kivulias pitkän aikaa, eikä lääkkeet menanneet tehota. sain kipupiikkejä, mutta silti tuntui. toipuminen on jokaisella yksilöllistä.

synnärillä samassa huoneessa olleelle oli tehty sektio lapsen suuren koon vuoksi.
joutui uuteen leikkaukseen, kun oli sisälle tullut nyrkin kokoinen hematooma.
jäi vielä sairaalaan kun pääsin pois, vaikka minut oli leikattu myöhemmin.

itsellänikin arpi toisesta reunasta rumasti repsottaa kun sängystä noustessa siltä puolelta joutui venymään. leikkauksesta on 12 vuotta.

 

Ei mullakaan sektiosta toipuminen ollut niin hankalaa ja hidasta. Mut enmä silti sitä halua jos vielä joskus synnytys ois edessä. Leikkaus on aina leikkaus ja minusta sellaseen ei huvikseen mennä.

 

Yksinomaan kustannuskysymys. Sektio on kalliimpi kuin alatiesynnytys.

 

kyllä sektio on paljon hankalampi kuin synnytys. kai sen nyt järkikin sanoo. synnytys on luonnollinen tapahtuma, mutta sektiossa tyhjennetään sisuskaluja mahan ulkopuolelle ja sitten ladotaan takaisin.

arvet siellä sisällä ovat ikuisia ja voivat revetä seuraavassa raskaudessa tai synnytyksessä.

itselleni jouduttiin tekemään hätäsektio. oli tosi kivulias pitkän aikaa, eikä lääkkeet menanneet tehota. sain kipupiikkejä, mutta silti tuntui. toipuminen on jokaisella yksilöllistä.

synnärillä samassa huoneessa olleelle oli tehty sektio lapsen suuren koon vuoksi.
joutui uuteen leikkaukseen, kun oli sisälle tullut nyrkin kokoinen hematooma.
jäi vielä sairaalaan kun pääsin pois, vaikka minut oli leikattu myöhemmin.

itsellänikin arpi toisesta reunasta rumasti repsottaa kun sängystä noustessa siltä puolelta joutui venymään. leikkauksesta on 12 vuotta.

Otathan huomioon, että suunnitelu on eri asia kuin hätäsektio. Ja juu, varmasti voi tulla komplikaatioita, mutta toisaalta moni paranee hyvin ja nopeasti. Minä paranin hyvin ja nopeasti. En joutunut kokemaan synnytyskipuja ja pelkoa ja mahdollisia pahoja repeämiä, joten sektio palveli tarkoitustaan, sain siis pelkosektion.

 

Mieluummin otan tikit ja haavakivun kuin vaurioituneen peräsuolen ja elinikäiset ongelmat ja jonotan korjausleikkaukseen, ja en myöskään halua kokea sitä kipua, jonka voin vain kuvitella. Sektiopäätös saatu. Terveisin, ensisynnyttäjä. Olen tehnyt aika paljon töitä tässä muutaman vuoden aikana ja ollut kantamassa korteani kekoon, eiköhän minulla ole oikeus sektiooni.

Aamen! Sama täällä - samoista syistä halusin sektion ja sain sen. Alapään repeäminen ja siitä mahdollisesti seuraava tunnottomuus, korjausleikkaukset jne. ei kiitos! Koen että minulla on täysi oikeus olla menemättä "teuraalle".

 

kyllä sektio on paljon hankalampi kuin synnytys. kai sen nyt järkikin sanoo. synnytys on luonnollinen tapahtuma, mutta sektiossa tyhjennetään sisuskaluja mahan ulkopuolelle ja sitten ladotaan takaisin.

arvet siellä sisällä ovat ikuisia ja voivat revetä seuraavassa raskaudessa tai synnytyksessä.

itselleni jouduttiin tekemään hätäsektio. oli tosi kivulias pitkän aikaa, eikä lääkkeet menanneet tehota. sain kipupiikkejä, mutta silti tuntui. toipuminen on jokaisella yksilöllistä.

synnärillä samassa huoneessa olleelle oli tehty sektio lapsen suuren koon vuoksi.
joutui uuteen leikkaukseen, kun oli sisälle tullut nyrkin kokoinen hematooma.
jäi vielä sairaalaan kun pääsin pois, vaikka minut oli leikattu myöhemmin.

itsellänikin arpi toisesta reunasta rumasti repsottaa kun sängystä noustessa siltä puolelta joutui venymään. leikkauksesta on 12 vuotta.

HÄTÄsektio tehdään toisinpäin kuin suunniteltu sektio, vaakasuunnassa oleva haava paranee huomattavasti nopeammin kuin pystysuunnassa oleva. Lääketieteellinen fakta. Joten hätsektiota ei voi verrata suunniteltuun.

 

Kaipa kirurgeilla on työmaata tarpeeksi niissä tarpeellisissa leikkauksissa. Joku oikeasti hätätilanteessa oleva saattaa joutua odottamaan, kun leikataan jonkun toivomuksesta pelkästään

Hah, eiköhän siellä sairaalassa ole varauduttu henkilökunnnan määrällä, jos tehdään suunniteltu sektio. Hätätilanteessa oleva ei joudu odottamaan suunnitellun sektion takia. Kyllä nämä jutut on mietitty. Ole hyvä, äläkä päästä noin typeriö asioita suustasi. Tehdäänähän sairaaloissa paljon pieniä, ei-kiireellisiä leikkauksia muutenkin ja ihan yhtä lailla ne voisivat olla joltain pois logiikkasi mukaan. Ei se kuule ihan noin mene.

 

Kaipa kirurgeilla on työmaata tarpeeksi niissä tarpeellisissa leikkauksissa. Joku oikeasti hätätilanteessa oleva saattaa joutua odottamaan, kun leikataan jonkun toivomuksesta pelkästään

Hah, eiköhän siellä sairaalassa ole varauduttu henkilökunnnan määrällä, jos tehdään suunniteltu sektio. Hätätilanteessa oleva ei joudu odottamaan suunnitellun sektion takia. Kyllä nämä jutut on mietitty. Ole hyvä, äläkä päästä noin typeriö asioita suustasi. Tehdäänähän sairaaloissa paljon pieniä, ei-kiireellisiä leikkauksia muutenkin ja ihan yhtä lailla ne voisivat olla joltain pois logiikkasi mukaan. Ei se kuule ihan noin mene.

joka tapauksessa, maksakoon jokainen leikkauksen, jonka itse haluaa ilman lääketieteellistä syytä!!!

 

eikö nyt kaikkialla ole aina toitotettu siitä miten henkilökunta pulaa on. lääkärit joutuvat tekemään tosi pitkiä päivystysvuoroja yms.

 

Mieluummin otan tikit ja haavakivun kuin vaurioituneen peräsuolen ja elinikäiset ongelmat ja jonotan korjausleikkaukseen, ja en myöskään halua kokea sitä kipua, jonka voin vain kuvitella. Sektiopäätös saatu. Terveisin, ensisynnyttäjä. Olen tehnyt aika paljon töitä tässä muutaman vuoden aikana ja ollut kantamassa korteani kekoon, eiköhän minulla ole oikeus sektiooni.

Aamen! Sama täällä - samoista syistä halusin sektion ja sain sen. Alapään repeäminen ja siitä mahdollisesti seuraava tunnottomuus, korjausleikkaukset jne. ei kiitos! Koen että minulla on täysi oikeus olla menemättä "teuraalle".

Peesi. Tuo teuraalle meneminen kuvaa aika hyvin niitä fiiliksiä, kun pelkää alatiesynnytystä. Ja ne fiilikset voivat tosiaan olla vahvat jopa ensisynnyttäjällä. Se, joka eisitä ymmärrä, voi perehtyä siihen, mitä "pelko" tarkoittaa. Sitä ei tietystikään pysty sellainen, joka ei pelkää, kuvittelemaan. Ei ole silti syytä tuomita tai vähätellä muita sen takia. Jostain syytä muiden suunnitellut sektiot tuntuvat olevan kova paikka joillekin alatiesynnyttäneille.

 

Mieluummin otan tikit ja haavakivun kuin vaurioituneen peräsuolen ja elinikäiset ongelmat ja jonotan korjausleikkaukseen, ja en myöskään halua kokea sitä kipua, jonka voin vain kuvitella. Sektiopäätös saatu. Terveisin, ensisynnyttäjä. Olen tehnyt aika paljon töitä tässä muutaman vuoden aikana ja ollut kantamassa korteani kekoon, eiköhän minulla ole oikeus sektiooni.

Aamen! Sama täällä - samoista syistä halusin sektion ja sain sen. Alapään repeäminen ja siitä mahdollisesti seuraava tunnottomuus, korjausleikkaukset jne. ei kiitos! Koen että minulla on täysi oikeus olla menemättä "teuraalle".

Et voi olla tosissas.... Synnytys nyt vaan kuuluu siihen lapsen saamiseen
Sektio vain niille kenellä oikeasti vaarantuu itsensä tai lapsen henki...

 

kyllä sektio on paljon hankalampi kuin synnytys. kai sen nyt järkikin sanoo. synnytys on luonnollinen tapahtuma, mutta sektiossa tyhjennetään sisuskaluja mahan ulkopuolelle ja sitten ladotaan takaisin.

arvet siellä sisällä ovat ikuisia ja voivat revetä seuraavassa raskaudessa tai synnytyksessä.

itselleni jouduttiin tekemään hätäsektio. oli tosi kivulias pitkän aikaa, eikä lääkkeet menanneet tehota. sain kipupiikkejä, mutta silti tuntui. toipuminen on jokaisella yksilöllistä.

synnärillä samassa huoneessa olleelle oli tehty sektio lapsen suuren koon vuoksi.
joutui uuteen leikkaukseen, kun oli sisälle tullut nyrkin kokoinen hematooma.
jäi vielä sairaalaan kun pääsin pois, vaikka minut oli leikattu myöhemmin.

itsellänikin arpi toisesta reunasta rumasti repsottaa kun sängystä noustessa siltä puolelta joutui venymään. leikkauksesta on 12 vuotta.

HÄTÄsektio tehdään toisinpäin kuin suunniteltu sektio, vaakasuunnassa oleva haava paranee huomattavasti nopeammin kuin pystysuunnassa oleva. Lääketieteellinen fakta. Joten hätsektiota ei voi verrata suunniteltuun.

mulle tehtiin HÄTÄsektio ihan vaakasuunnassa, ilmeisesti aikaa oli riittävästi.