Jos ei ole ystäviä, on syytä katsoa peiliin

[Beep]

Täällä on mun mielestä ollut viime aikoina paljon juttua ystävättömyydestä, yksinäisyydestä jne.

Mun mielestä ihmisessä itsessään on myös syytä, kun ei ole ystäviä, mutta asia ilmaistaa usein niin, että syytä ei olisikaan. Täytyisi myös itse katsoa peiliin. Oletko katsonut?

 

[...]

Kuule, ei se aina mene noin.

 

[hei]

Kyllä siihen kaksi tarvitaan, että välit menee poikki, ellei sitten toinen pistä niitä yksipuolisesti poikki.

 

[Beep]

Kuule, ei se aina mene noin.

No kerro enemmän?

 

[niin....]

Kyllä syytä on MYÖS itsessä, mutta syytä on MYÖS elinympäristössä/muissa ihmisissä.

Ihmiset osaa olla toisilleen tosi tylyjä ilman syytä.

 

[-]

Näinhän se varmaan on kuin ap kirjoittaa. Joo, olen katsonut peiliin, mutta minkäs teen ns. ystäville, jos eivät hyväksy mun elämänvalintoja. Entiseen ei ole paluuta.

 

[Huspati Huta]

Ei sen tarvi mikään syy olla, eikä vika. Eivät kaikki halua ystäviä pilmin pimein.

 

[Riina]

Olen ehdottomasti sitä mieltä että jos ihmisellä ei ole yhtään ystävää on hänessä jokin vika, joko tahaton tai tahallinen, joka aiheuttaa sen ettei ystävysty tai että karkottaa entiset ystävät.

 

[vieras]

Oon samaa mieltä

 

[esim.]

Kuule, ei se aina mene noin.

No kerro enemmän?

Esimerkiksi jos kaveri tekee täysin jatkuvasti ohareita. Sekö on uhrin vika? Miksi?

 

[mun muru]

Mä olen pistänyt kahteen ex ystävääni välit poikki. Mutta siitä huolimatta ystäviä on hyvin läheisiä vielä 3 ja muita vähemmän bestiksiä paljon enemmän.
Mun katsontakannasta siis tarvitaan vain yksi joka pistää välit poikki.
Jos mulla ei olisi ystäviä niin olisin ihan itse siihen syyllinen.

 

[cccc]

Jotkut eivät vaan jaksa mua. Niin yksinkertaista....

 

[jos]

Ystävät ei hirveesti kiinnosta? oma valinta?

 

[v]

Kuule, ei se aina mene noin.

No kerro enemmän?

Esimerkiksi jos kaveri tekee täysin jatkuvasti ohareita. Sekö on uhrin vika? Miksi?

Uhri on niin tylsä tai rasittava ettei sitä jaksa tavata.

 

[Istafra]

Tai sitten tämä ihminen on mieluummin yksin kuin huonossa seurassa =) Aika paljon täällä saa lukea ns. ystävien ikävistä tempauksistakin. Monet tuntuvat nielevän paljon kaikenlaista, jotta se ns. ystävyys säilyisi.

Minulla on onneksi käynyt hyvä tuuri. Olen katsonut peiliin ja ystävänikin osaavat tuon jalon taidon. Kuten myös rehellisen palautteen antamisen taidon :heart:

 

[outo?]

Mä en edes halua ystäviä...tutustun kyllä ihmisiin helposti, mutta en jaksais mitään jatkuvaa kahvittelua ja muuta seuraa..oma perhe on mun paras kaveri

 

[Suzyanne]

No varmaankin syytä monesti on, mutta usein syy olla vain se, että on liian ujo eikä uskalla alkaa jutella ihmisten kanssa niin että voisi ystävystyä. Itsellä oli aikanaan sitä ongelmaa kun muutin toiselle paikkakunnalle. Onneksi ei ole enää. =)

 

[Huspati Huta]

Mä en edes halua ystäviä...tutustun kyllä ihmisiin helposti, mutta en jaksais mitään jatkuvaa kahvittelua ja muuta seuraa..oma perhe on mun paras kaveri

Just samoin tuumin minä. Voin minä peiliinkin katsoa, muttei se siitä miksikään muutu

 

[m]

No varmaankin syytä monesti on, mutta usein syy olla vain se, että on liian ujo eikä uskalla alkaa jutella ihmisten kanssa niin että voisi ystävystyä. Itsellä oli aikanaan sitä ongelmaa kun muutin toiselle paikkakunnalle. Onneksi ei ole enää. =)

Mulla on tätä ongelmaa vieläkin. Ja vaikka nyt juttelisinkin, niin varsinainen ystävystyminen ja "avautuminen" vaan kestää, joten ei ole niin helppo saada ystäviä. No oma vika tietty, kun on niin ujo ja sosiaalisesti lahjaton...

 

[Beep]

Ja nyt vastaan tähän itsekin. On siis katsottu peiliin.

Tiedän siis hyvin pitkälle omat syyni, miksi ystäviä on vaikea löytää. En siis syytä ketään asiasta, en muita, en itseäni. Mulle riittääkin ihan muutama ystävä.

En myöskään osaisi "pyörittää" isoa kaveriporukkaa, tai olla osa sellaisessa, ainakaan naisporukassa. Naisilla kun tapana puhua niin paljon paskaa selän takana ja erotun jo siinä niin radikaalisti.

Mua on myös pidetty ystävänä, vaikka itse olen pitänyt vain kaverina. Mulle ystävyys on sellaista, että luottamus on tosi korkea, eikä jatkuvasti pahoita mieltään toisen vuoksi. Ja ystävän pitää tuntua läheiseltä, se on ehdoton vaatimus. :heart:

 

[vieras]

Ystävät ei hirveesti kiinnosta? oma valinta?

mut silloin ei oikein saisi valittaa ettei ystäviä ole!

 

[no]

joskus se kohtalokin puuttuu siihen, eikä auta vaikka kuin peiliin katsoisi.

 

[Meri-Kaisla harmaana]

Ihminen voi olla masentunut ja ei jaksa solmia ihmissuhteita. Hän voi olla ujo, vetäytyvä ja sosiaalisesti lahjaton. Onhan nämäkin kai omaa vikaa mutta minkäs sitä luonteelleen voi.

 

[Beep]

Kuule, ei se aina mene noin.

No kerro enemmän?

Esimerkiksi jos kaveri tekee täysin jatkuvasti ohareita. Sekö on uhrin vika? Miksi?

No kyllä se tässä tapauksessa on uhrin vika. Mä en seisoisi kun kerran stockkan kellon alla venaamassa samaa ihmistä, jos ei näy, niin tuskinpa venaisin toistamiseen.

 

[Beep]

Tai sitten tämä ihminen on mieluummin yksin kuin huonossa seurassa =) Aika paljon täällä saa lukea ns. ystävien ikävistä tempauksistakin. Monet tuntuvat nielevän paljon kaikenlaista, jotta se ns. ystävyys säilyisi.

Minulla on onneksi käynyt hyvä tuuri. Olen katsonut peiliin ja ystävänikin osaavat tuon jalon taidon. Kuten myös rehellisen palautteen antamisen taidon :heart:

Tämä on niin totta. Niin monta kertaa huomannut, että toisille on se määrä tärkeämpi kuin laatu. Muakin tosiaan kutsuttu vaikka miksi ystäväksi, vaikka todellisuudessa olen ollut joku vain jolla on lisätty määrää.

On lahja löytää oikenlaisia ihmisiä elämäänsä.