"Joka väittää, ettei voi laihtua, valehtelee"

Ainahan sitä hoetaankin, kuinka vaikeaa se on. Ja siitähän se meteli nytkin nousi, kun täällä sanoin, jotta se on helppoa. Eli miksi ei saa sanoa, jotta se on helppoa?

Ei, sinä et sanonut että se on helppoa. Sinä sanoit, että ne joiden mielestä se ei ole helppoa on vain laiskoja plösöjä, jotka eivät oikeasti tee asian eteen mitään ja valehtelevat muille ja ehkä myös itselleen. Tässä on sellainen pienoinen vivahde-ero.

 

Vieläkö oikeasti ihmiset sössöttää, että kaikki asiat olisivat kaikille yhtä helppoja. :headwall:
Kaikille on sitten varmaan yhtä helppoa lukea vaikka kirurgiksi. Tai alkaa huippu-urheilijaksi. Siitä vaan, antaa mennä!

Itse olen lihonut laiskuuttani ja siksi koska rakastan ruokaa ja herkkuja, osasyynä on myös vuosia sitten kärsitty masennus sekä raskausajan kilot, mutta ahkerampana ihmisenä nuo kilot eivät olisi jääneet kummittelemaan. Laihduttaminen ei ole minulle mitenkään erityisen vaikeaa. Mutta se on ikävää. Ja aion valittaa kun vituttaa. Jos se jonkun persettä kutittaa niin antaa raapia vaan.

Minulle taas tupakoinnin lopettaminen oli ihan järkyttävän helppoa. Kertalaakista eikä ikävä tullut. Eikä todellakaan ole kiinnostusta aloittaa uudestaan. Voin kuitenkin jopa minun pienessä päässäni ymmärtää, että jollakin toiselle se ei välttämättä suju yhtä leikiten.

Ja mitä helvettiä se Mila Kunis on mennyt laihduttamaan? En muutenkaan anna paljon painoarvoa näyttelijöiden ja mallien laihdutushöpötyksille. Se on niiden työtä. Eiköhän kaksplussakin plösömammat laihtuisi siitä kun on personal trainerit, kokit ja tiedossa miljoonien eurojen keikka kunhan on kuosissa.

Peesi!! ihan kuin itse olisin sen sanonut!!!! Kiitos sinulle!

 

Esimerkiksi ohjelmassa Suurin pudottaja kisataan juurikin näillä prosenteilla, koska se 45kg lihavalta lähtee helpommin kun 10kg hoikalta.

 

Kyllä minä voin laihtua, mutta sittenkään en "voi". Vaikea selittää Tiedän kyllä, että laihtuminen on minulle täysin mahdollista, ja tiedän senkin että miksi en ole laihtunut ja mitkä ne mun ongelmat on. Sitten kun vielä osaisin niille tehdä jotain

 

Miksi mä en saisi sanoa omiin kokemuksiin perustuen, että se oli vaikeaa? Sallitaan vain se helppous. Halutaan aivan selvästi vain alentaa niitä jotka ei saa sitä painoa tippumaan tuosta noin vain.

Jos se on teidän mielestä ollut helppoa, niin se ei tarkoita, että asia olisi näin kaikilla. Mutta mitäpä tästä enää jankkaan koska te haluatte väittää päinvastaista ja että kyllä se on kaikilla helppoa. Mitä väliä muiden kokemuksilla.

Ei, en halua alentaa sua tai ketään muutakaan, vaan herättää todellisuuteen. Usko pois, 44 ikävuoteni aikana olen kokeillut jos mitä kuureja, aina samalla menestyksellä....Kunnes ymmärsin mistä on kyse. Kuluttaa enemmän kuin syö, simppeliä. Helppoa laihtuminen on sitten, kun haluaa ymmärtää sen olevan sitä. Sulla ei tuo vaihe ole vielä tullut, eikä se, ikävä kyllä, kaikille koskaan tulekaan.
Mä en ole laskenut kaloreita, enkä muutenkaan liian tiukkapipoisesti elänyt. Olen suonut itselleni herkkuja silloin, kun niitä on tullut vastaan. Kaikenlainen rajoittaminen on vain huonoa pysyvän laihtumsien kannalta. Minä, entinen suklaa-addikti, saatan nyt syödä vain YHDEN palan suklaata ja olla onnellinen sen tuomasta hyvästä olosta. Kun en ole rajoittanut tätä nautintoa itseltäni. Mulla on siis kaikki herkuttelu käynyt vähiin, itsestään, ei-tiedostamatta, jotenkin vain ohimennen. Kun ymmärsin, miten laihtua, terveellisesti ja pysyvästi.
Tulee tässä taas vaan mieleen eräskin ystäväni, oikein isokokoinen nainen. Hän ei sitten millään laihdu. Tai näin hän yrittää itselleen uskotella. Ei syö pitkän työpäivän aikana lainkaan. kotiin tullessaan sitten jotain kasviksia ja salaattia pupeltaa...no joo, samainen ihminen leipoo harva se päivä suklaapaloja tms, tekee poppareita, pizzaa, yms, nii-i, miksköhä'n ei laihdu! Eikä muuten liikukaan yhtään ylimääräistä, ei voi, kun nivelet on kovilla erittäin suuren ylipainon vuoksi, mikä oravanpyörä.....

 

Ei, sinä et sanonut että se on helppoa. Sinä sanoit, että ne joiden mielestä se ei ole helppoa on vain laiskoja plösöjä, jotka eivät oikeasti tee asian eteen mitään ja valehtelevat muille ja ehkä myös itselleen. Tässä on sellainen pienoinen vivahde-ero.

Vielä, kun linkität sen missä sanoin "laiska" ja "plösö", niin olen tyytyväinen. Kiitos.

Joku tuolla sanoi, jotta röökin lopetus oli HELPPOA, sitä on muutkin sanonut, ei se mulle ole helppoa. Ihan vaan sen vuoksi, kun mulla ei riitä motivaatio sitä lopettaa. Ei vaan kiinnosta. Onko se laiskuutta? Vai voiko olla muitakin syitä kiinnostuksen puutteelle, kuin laiskuus?

 

Tupakanpolton lopettaminen on yhtä lailla helppoa, kun pää on valmis siihen. Ite lopetin samalla lailla, siis, lopetin, tuosta vain, ilman korvaavia tuotteita, kun olin päättänyt ja pää oli kunnossa, tuossa asiassa siis, muute saattaisi jotain "vikaa" löytyäkin. Niin, ja mä kuitenkin poltin elämästäni yli 23 vuoden ajan, eli erilaisia pinttyneitä tapoja oli ehtinyt muodostua..... Ihan sama juttu laihtumisessa, kun pää on valmis, niin se on helppoa. Kuten jo aiemmin kirjoitin, se pää ei vain koskaan kaikilla tule "kuntoon". Mutta siihenkin vois toki hakea apua, ravitsemusterapeutit, terapeutit, psykologit, hypnoosi....valinnanvaraa on, jos löytyy halua!

 

Vielä, kun linkität sen missä sanoin "laiska" ja "plösö", niin olen tyytyväinen. Kiitos.

Joku tuolla sanoi, jotta röökin lopetus oli HELPPOA, sitä on muutkin sanonut, ei se mulle ole helppoa. Ihan vaan sen vuoksi, kun mulla ei riitä motivaatio sitä lopettaa. Ei vaan kiinnosta. Onko se laiskuutta? Vai voiko olla muitakin syitä kiinnostuksen puutteelle, kuin laiskuus?

Minä siitä sanoin. Mutta kun kaikki ei edelleenkään ole kiinni pelkästä motivaatiosta. Geenit ja kasvatus ohjailee, ja jostain se motivaatiokin toisille löytyy helpommin kuin toisille.

En tiedä mikä geeni tai kasvatusmetodi määrittelee sen, että kun joku vihdoin onnistuu itse jossain, täytyy siitä alkaa levittämään "ilosanomaa" kaikille, kertoen kuinka itse aikanaan ei osannut ja nyt kun osaa se on niiiiin helppoa. Uskokaa tai älkää, vaikka itse olette olleet luusereita ennen tuota herätystänne, kaikki muut eivät suinkaan epäonnistu saman asian takia.

 

Jos ihmiset ymmärtäisivät alunperin olla lihomatta niin mitään laihdutuskuureja ei tarvittaisi. Ja tarkoitan siis terveitä ihmisiä. Kun pitää painon jatkuvasti +/- 2kg ihannepainosta, on painonhallinta helppoa. Käy kerran viikossa puntarilla ja lukeman mukaan elää sitten seuraavan viikon.

Uskon myös että ihmedieetit ovat lihomisen syynä ainakin puolella ylipainoisista. Mässäillään nyt tämä viikonloppu niin ollaan sitten seuraava viikko mehudieetillä. Niin varmaan.. ja mehudieetin jälkeen pudotetut kilot tulee tuplana takaisin. Paras ja ainoa tapa laihtua on syödä terveellisesti ja kohtuudella sekä liikkua tarpeeksi - koko loppuelämä.

Ja kyllä, olen kerran elämässäni joutunut laihduttamaan 10kg ihan oman piittaamattomuuteni vuoksi ja se oli paljon vaikeampaa kuin jatkuva, järkevä painonhallinta.

 

Ei, en halua alentaa sua tai ketään muutakaan, vaan herättää todellisuuteen. Usko pois, 44 ikävuoteni aikana olen kokeillut jos mitä kuureja, aina samalla menestyksellä....Kunnes ymmärsin mistä on kyse. Kuluttaa enemmän kuin syö, simppeliä. Helppoa laihtuminen on sitten, kun haluaa ymmärtää sen olevan sitä. Sulla ei tuo vaihe ole vielä tullut, eikä se, ikävä kyllä, kaikille koskaan tulekaan.
Mä en ole laskenut kaloreita, enkä muutenkaan liian tiukkapipoisesti elänyt. Olen suonut itselleni herkkuja silloin, kun niitä on tullut vastaan. Kaikenlainen rajoittaminen on vain huonoa pysyvän laihtumsien kannalta. Minä, entinen suklaa-addikti, saatan nyt syödä vain YHDEN palan suklaata ja olla onnellinen sen tuomasta hyvästä olosta. Kun en ole rajoittanut tätä nautintoa itseltäni. Mulla on siis kaikki herkuttelu käynyt vähiin, itsestään, ei-tiedostamatta, jotenkin vain ohimennen. Kun ymmärsin, miten laihtua, terveellisesti ja pysyvästi.
Tulee tässä taas vaan mieleen eräskin ystäväni, oikein isokokoinen nainen. Hän ei sitten millään laihdu. Tai näin hän yrittää itselleen uskotella. Ei syö pitkän työpäivän aikana lainkaan. kotiin tullessaan sitten jotain kasviksia ja salaattia pupeltaa...no joo, samainen ihminen leipoo harva se päivä suklaapaloja tms, tekee poppareita, pizzaa, yms, nii-i, miksköhä'n ei laihdu! Eikä muuten liikukaan yhtään ylimääräistä, ei voi, kun nivelet on kovilla erittäin suuren ylipainon vuoksi, mikä oravanpyörä.....

Mähän kerroin laihduttaneeni 45kg eikä se mun mielestä ollut helppoa. Miksi tätä mielipidettä ei sallita mulle vaan mun pitäisi valehdella ja kertoa sen olleen helppoa?

 

Minä siitä sanoin. Mutta kun kaikki ei edelleenkään ole kiinni pelkästä motivaatiosta. Geenit ja kasvatus ohjailee, ja jostain se motivaatiokin toisille löytyy helpommin kuin toisille.

En tiedä mikä geeni tai kasvatusmetodi määrittelee sen, että kun joku vihdoin onnistuu itse jossain, täytyy siitä alkaa levittämään "ilosanomaa" kaikille, kertoen kuinka itse aikanaan ei osannut ja nyt kun osaa se on niiiiin helppoa. Uskokaa tai älkää, vaikka itse olette olleet luusereita ennen tuota herätystänne, kaikki muut eivät suinkaan epäonnistu saman asian takia.

Jees sori, kyllä musta oli myös "silloin ennen" mukavampi kuunnella, kuinka laihdutus oli ollut jollekin helppoa ja miettiä, jotta on se joskus vielä mullekin. Ja vaikka olin aina, ihan pennusta asti ollut todella ylipainoinen, niin en sitä koskaan ottanut vittuiluna.
Mutta täytyy jatkossa muistaa olla sanomatta mitään asiasta. Vaikka sitten valehdella ihmisille, jotta mulla on hyvät geenit ja siksi olen hoikka ja hävittää kaikki todisteet muusta. Näinkö?

Vai pitääkö alkaa masentaan jengiä, jotta se laihdutus on ihan älyttömän vaikeeta ja kamalaa, jos nyt pitäis valita, niin jättäisin laihduttamatta.


Sori, unohdin, jotta täällä otetaan kaikki henkilökohtaisena vittuiluna.

 

Jees sori, kyllä musta oli myös "silloin ennen" mukavampi kuunnella, kuinka laihdutus oli ollut jollekin helppoa ja miettiä, jotta on se joskus vielä mullekin. Ja vaikka olin aina, ihan pennusta asti ollut todella ylipainoinen, niin en sitä koskaan ottanut vittuiluna.
Mutta täytyy jatkossa muistaa olla sanomatta mitään asiasta. Vaikka sitten valehdella ihmisille, jotta mulla on hyvät geenit ja siksi olen hoikka ja hävittää kaikki todisteet muusta. Näinkö?

Vai pitääkö alkaa masentaan jengiä, jotta se laihdutus on ihan älyttömän vaikeeta ja kamalaa, jos nyt pitäis valita, niin jättäisin laihduttamatta.


Sori, unohdin, jotta täällä otetaan kaikki henkilökohtaisena vittuiluna.

En minä ottanut henkilökohtaisena vittuiluna, koska en koe että laihduttaminen olisi minulle erityisen vaikeaa. Eikä siinä mitään, jos kertoo kuinka oma laihduttaminen olikin sitten helppoa. Mutta aika pian lähdit siihen "kaikki tuntemani onnistuivat siinä helposti kun kunnolla yrittivät" sun muuhun vihjailuun, missä se laihduttaminen ei oikeasti voisi joillekin olla kovin vaikea ja helvetin kovan työn tulos.

 

En minä ottanut henkilökohtaisena vittuiluna, koska en koe että laihduttaminen olisi minulle erityisen vaikeaa. Eikä siinä mitään, jos kertoo kuinka oma laihduttaminen olikin sitten helppoa. Mutta aika pian lähdit siihen "kaikki tuntemani onnistuivat siinä helposti kun kunnolla yrittivät" sun muuhun vihjailuun, missä se laihduttaminen ei oikeasti voisi joillekin olla kovin vaikea ja helvetin kovan työn tulos.

Se ei ollut mitään vihjailua, mutta olen ns. läskisuvusta, jossa on kaikki mahdolliset taudit diabeteksestä verenpaineeseen ja huonoon selkään ja minulla on paljon myös painon kanssa taistelleita ystäviä ja jos heistä kaikki ovat painon saaneet jossain vaiheessa tippumaan helposti, niin tottakai pidän helppoutta absoluuttisena totuutena, koska kaikki tuntemani, myös minä on myöntänyt, jotta aiemmin ei vain kiinnostanut tarpeeksi, joten sitä huijasi itseään ja teki siitä vaikeaa.

 

Jaa, tästäkin saatiin tappelu. No helppoa se ei ole, vaatii paljon työtä ( eli liikuntaa) ja itsekuria. Mutta mahdotonta se ei ole. Olkoon vaiva mikä vaan. Katsokaa vaikka suurinta pudottajaa niin kaikilta niitä kiloja tippuu, mutta työtä se vaatii, paljon työtä.
Minä olen laihtunut vajaassa 3 kk 7 kiloa. Takana tunteja ( noin 6-10 h viikossa) liikuntaa ja herkkujen säännöstelyä. Paino nyt normaalin puolella. Ja onnistuu mutta vaatii sitä itsekuria, hikeä, hikeä ja hikeä.

 

Joillekin laihtuminen on helppoa. Toisille vaikeampaa, ja vaatii hitosti työtä.

Mutta mahdollista se on jokaiselle, ja se joka muuta väittää puhuu paskaa. Niin kerta.

 

Mulla on tippunut kuukaudessa 25kg. Ja ihan vaan siitä syystä, että VIHDOIN sain kilpirauhasen vajiksen lääkityksellä tasapainoon. Minussa oli ihan tolkuton määrä turvotusta. Ja mä voin sanoa, että ainakin omalla kohdallani laihtuminen oli mahdotonta silloin, kun kilpirauhasarvoni olivat 90% ajasta vajaatoiminnan puolella. Nyt kun arvot ovat kohdillaan, se on mahdollista, ja palaudun tällä hetkellä aika nopeaakin vauhtia entisiin mittoihini. Viitisen kiloa vielä ja sitten olen taas oma itseni (176cm/65kg) - ja ihan varmasti jonkun mielestä olen läski vielä silloinkin...

 

Jaa, tästäkin saatiin tappelu. No helppoa se ei ole, vaatii paljon työtä ( eli liikuntaa) ja itsekuria. Mutta mahdotonta se ei ole. Olkoon vaiva mikä vaan. Katsokaa vaikka suurinta pudottajaa niin kaikilta niitä kiloja tippuu, mutta työtä se vaatii, paljon työtä.
Minä olen laihtunut vajaassa 3 kk 7 kiloa. Takana tunteja ( noin 6-10 h viikossa) liikuntaa ja herkkujen säännöstelyä. Paino nyt normaalin puolella. Ja onnistuu mutta vaatii sitä itsekuria, hikeä, hikeä ja hikeä.

Toistan itseäni, mutta....laihtuminen on helppoa, jos sen haluaa olevan helppoa! Mä siis olen laihtunut noin 4 kk:ssa noin 9 kg, liikkunut 0-4 tuntia viikossa, herkkuja en oo säännöstellyt. Ei tarvii säännöstellä, se tulee takaraivosta se ajatus, että nyt riittää......ajattelematta, luopumatta. Ja kun mä en koe, että mulla nyt olis itsekurikaan koetuksella. Tässä talossa varsinkin riittää houkutuksia, isäntä on pullan, suklaan ja karkin mussuttaja. Sipsejä, limpparia, kaikkea löytyy melkein aina. Ja kun ei vaan tuu syötyä, kuin vähän joskus. Eilen illalla vetäsin kourallisen sipsejä, riitti, jotenkin kai kun se itsetuntemus ja itsekuri on kohdillaan, niin ei se tunnu siltä. Että tarttis siis itsekurin kanssa taistella....
Ja Kirina, mä en ole väittänyt, etteivätkö vaikeatkin laihduttajat voi laihtua. Olen mä itekin laihtunut joskus ja kokenut sen olevan liki helvetillistä. Pyöräilyä 1,5 tuntia päivittäin (työmatkat), jumppaa, lenkkiä, salia viikottain tuon lisäksi, pakolla, ei nauttien. Syömisen sairasta tarkkailua, kalorien laskemista, punnitsemista, mittaamista, huonosta omasta tunnosta kärsimistä, kun sorruin herkkuihin...ei todellakaan mitään tervettä tai terveellistä tai pysyvää laihtumista. Äh, nyt mulle riittää tästä asiasta jauhaminen, mä muuten olin ite aikoinaan ihan samanlainen kuin te, jotka nyt valitatte sitä laihduttamisen tuskaa, joten mä kyllä tiedän, mitä se on....se vaan ei johdu pelkästään itsekurin puutteesta.

 

En jaksanu lukea kaikkia kommentteja, mutta tuohan on täysin totta. Jokainen voi halutessaan laihtua. Jos muuta väittää, puhuu paskaa tai ei edes yritä. Joillekin se on vaikeampaa kuin toisille, mutta yhtä kaikki ; mahdollista.

Itse painoin raskauden jälkeen 75kg, mikä on paljon 155senttiselle. 62-65kg paino jäi junnaamaan ja märisin suklaalevy suussa että kun oon niin läski. Vuoden lyllersin ja sitten otin itseeni niskasta kiinni ; nyt paino on 48kg. Lähti lopulta helpolla.
Missään vaiheessa ei tullu edes mieleen väittää että mä en _voi_ laihtua. Kaikki voi. Tahdosta son kiinni.

 

se on helppoa jos on tarpeeks motivaatiota, itsekuria ja on terve. ja niille joille se ei ole niin helppoa voi saada siihen apua jos niin haluavat.

 

Vieläkö oikeasti ihmiset sössöttää, että kaikki asiat olisivat kaikille yhtä helppoja. :headwall:
.

Itse en ainakaan ole väittänyt, että laihduttaminen olisi kaikille yhtä helppoa, vaikka motivaatiotakin olisi. Mutta ihan varmasti jokaisen on helpompi laihduttaa kymmeniä kiloja 100kg kropasta, kuin muutamia kiloja alipainoisesta vartalostaan.

 

Niin ja onhan lihominenkin toisille paljon helpompaa kuin toisille.

 

ja toinen asia mitä oon miettinyt että kuuluuko laihtuminen olla helppoa? voisko siitä ottaa opikseen kun saa oikeesti tehdä töitä sen eteen että pääsee niistä kiloista eroon. ilmasekshan niitä ei tule. hidas laihtuminen on loistava mahdollisuus oppia elämään oikein ja arvostamaan omaa kehoa.

 

ja toinen asia mitä oon miettinyt että kuuluuko laihtuminen olla helppoa? voisko siitä ottaa opikseen kun saa oikeesti tehdä töitä sen eteen että pääsee niistä kiloista eroon. ilmasekshan niitä ei tule. hidas laihtuminen on loistava mahdollisuus oppia elämään oikein ja arvostamaan omaa kehoa.

Tämä on kyllä hyvä pointti.

Mut vain sai ärsyyntymään tuo oletus mikä joillakin on, että kaikille laihduttaminen on helppoa.

 

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00667

"Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaa Suomessa noin 180 000 hekilöä ( yli 3 % väestöstä.). Se on naisilla neljä kertaa yleisempi kuin miehillä. Suurin osa potilasta on myöhäisessä keski-iässä tai sitä vanhempia, mutta sairaus voi ilmaantua nuoremmillakin"

Mielenkiintoista, että noin pienestä määrästä valtaosa, ja vielä yleensä juuri ne "poikkeukset" (alle keski-ikäiset) ovat sattuneet tälle palstalle.

:headwall:

Oikeesti nyt, prkl. Todellakaan ei kaikki liikalihavat sairasta kilpparin vajaatoimintaa tai mitään muutakaan lihottavaa. Kyllä suurin osa on lihavia juuri siksi että syö ihan liikaa kulutukseen nähden. Ja jokainen sellainen voisi kyllä laihduttaa, kun vain päättäisi tosissaan niin! Ja joo: ei ole helppoa. Ei, jos kaikki muu kuin sohvalla löhöäminen suiklaalevyn kanssa tuntuu vaikealta.

Voi kun edes joku näistä ruikuttajista keskittyisi siihen ruokavalion muuttamiseen samalla hartaudella kuin tekosyiden keksimiseen, niin johan alkaisi kiloja karista!

 

[QUOTE="Joo";24375622]Totta, mutta itse olen sitä mieltä että toisille se laihduttaminen on helpompaa kuin toisille [/QUOTE]

Ja samallakin ihmisellä vaihtuu iän myötä..

Nuorempana (ennen lapsia) olen minäkin laihtunut tosi helposti ja paljon.

Nyt ei sitten millään meinaa irrota...