Joillekin vanhemmille on näköjään itsestäänselvyys, että lapsi saa ruokaa kyläpaikassa!!

Meillä ainakin toiminut sääntö "vuoroin vieraissa". Säännöllisesti ruokin lapseni kavereita, naapurin muksuja jne. ja aika säännöllisesti saavat omatkin lapseni ruokaa kyläillessään. Minä en kyllä laita nälkäisiä lapsia kylään, mutta jos koulusta menevät suoraan niin tottakai syövät kaverinsa kotona.
ja en ole koko ketjua lukenut, joten kerroin vain miten meillä...

 

Joillekin se tosiaan on itsestäänselvyys, sehän näkyy tässä ketjussakin.

tästä havainnosta myös minä olen aikalailla hämmästynyt. olen luullut, että meille kylään sattuneet kerjäläiset ("mä otan tuota ja tuota" "mulla on nälkä ja haluan tuota"jne) olisivat poikkeuksia, vain erityisen onnettomissa kodeissa kasvattamatta ja ruokkimatta jääneitä raukkoja. mut nyt alan ymmärtää....

 

Kerrotaan nyt sitten sekin, että meillä lähes AINA on riittävästi ruokaa ja juomaa tarjottavaksi isommallekin porukalle. Ja silloin mielelläni laitan tietysti kaikille!

Mutta eilen oli poikkeustila, koko viikko menty saamaan tyyliin. Eilen meillä ei ollut ylimääräistä evästä, koska a) en ollut käynyt vielä kaupassa ja b) rahoja joutunut laskemaan todella tarkkaan, mitään multisuuria varastoja en ole pystynyt hamstraamaan (kuteen yleensä ostan viikon ruoat kerralla).

Kiitos niille muutamille ihanille, ymmärtäväisille vastaajille :hug:
Teille pascaa niskaan heittäneille kerrottakoon, että aukaisin varjon jo eilen kun aloituksen tein

 

Ei ole mikään velvoite antaa vieraille muksuille välipalaa, ELLEI ole sovittu vierailusta etukäteen. Meillä on tytön tultava AINA suoraan koulusta kotiin. Pari kertaa hälläkin ollut ns. ennalta-arvaamaton vieras mukanaan, olen muistaakseni tarjonnut vieraallekin mehua/hedelmää, ruokaa en. Mutta jos ei ole mistä tarjota, niin ei ole. Eikä niin saa olettaakaan, että kaikki ruokitaan.

 

Mä muistan ainakin omasta lapsuudestani,että jos mentiin kaverin kotiin suoraan koulusta tai kaveri tuli meille,niin aina syötiin välipala yhdessä.

*muoks mutta jos rahatilanne on tiukilla,niin voisihan sitä yrittää vaikka lapsen kanssa jutella että ei toisi kavereita suoraan koulusta?

 

Ei ole mikään velvoite antaa vieraille muksuille välipalaa, ELLEI ole sovittu vierailusta etukäteen. Meillä on tytön tultava AINA suoraan koulusta kotiin. Pari kertaa hälläkin ollut ns. ennalta-arvaamaton vieras mukanaan, olen muistaakseni tarjonnut vieraallekin mehua/hedelmää, ruokaa en. Mutta jos ei ole mistä tarjota, niin ei ole. Eikä niin saa olettaakaan, että kaikki ruokitaan.

Samaa mieltä. Jotain välipalaa voi satunnaisesti tarjota, mutta ruokaa ei. Kyllä aika lailla ylimääräsitä rahaa menisi, jos kaikki kolmen lapsen kaverit söisivät meillä. Mieluummin sen rahan muualle laitan. Toki jotain aivan pientä purtavaa silloin tällöin.

Muutoinkin koulupäivän jälkeen olisi hyvä tehdä läksyt yms ja syödä ja vasta sitten leikkimään kavereiden kanssa.

 

Ei ole mikään velvoite antaa vieraille muksuille välipalaa, ELLEI ole sovittu vierailusta etukäteen. Meillä on tytön tultava AINA suoraan koulusta kotiin. Pari kertaa hälläkin ollut ns. ennalta-arvaamaton vieras mukanaan, olen muistaakseni tarjonnut vieraallekin mehua/hedelmää, ruokaa en. Mutta jos ei ole mistä tarjota, niin ei ole. Eikä niin saa olettaakaan, että kaikki ruokitaan.

Samaa mieltä. Jotain välipalaa voi satunnaisesti tarjota, mutta ruokaa ei. Kyllä aika lailla ylimääräsitä rahaa menisi, jos kaikki kolmen lapsen kaverit söisivät meillä. Mieluummin sen rahan muualle laitan. Toki jotain aivan pientä purtavaa silloin tällöin.

Muutoinkin koulupäivän jälkeen olisi hyvä tehdä läksyt yms ja syödä ja vasta sitten leikkimään kavereiden kanssa.

 

ihan oikein tammikuu, ei ole mtn tahoa, joka velvoittaa syöttämään vieraat muksut!

meillä homma toimii niin, et heti koulun jälkeen ei tule vieraita. silloin on välipalan, läksyjen ja lepäämisen aika. sit erikseen sovitaan jos illemmalla tulee kavereita. sovitaan siis vanhempien kesken, ei lasten. samalla sovitaan, et mitä syö meillä käydessään. allergiat yms.

meillä on 3 koululaista joten toisinaan siis pyöräilee myös yllärivierailulle kavareita. jos muksu käy kerjäämään ruokaa, niin kyl hyvin tarkkaan tenttaan lapselta kotiolot. käydäänkö sieltä töissä, poltetaanko, juodaanko, laitetaanko oikeat ruuat, syödäänkö oikeat välipalat jne. jos lapsen säännöllisestä ruokailusta kotona huolehditaan lapsen ei tarvitse kerjätä kylässä ruokaa. jos lapsella on nälkä, hän tietää, et kotona odottaa ruoka eikä siis tarvitse silloinkaan kerjätä kylässä ruokaa. tällaisten nälkäisten lasten kohdalla olen pari kertaa ottanut yhteyttä kouluterveydenhoitajaan. hän on sanonut et hyvä juttu et noihin kotioloihin kiinnitetään huomiota. liian moni lapsi elää kehnoissa oloissa ja kukaan ei ole lainkaan kiinnostunut.

vastakin aion tentata kotiolot ja sit tarvittaessa otan kyl yhteyttä taas kouluterv.hoitajaan.

 

Jos ei ole sovittu, että ketään tulee kylään, niin ei kyllä voi olettaa että vieraille on ruokaa!!
Jos meille tulee yllättäen, niin on hyvin epätodennäköistä että sapuskaa on vieraillekin.
Eikä muuten johdu köyhyydestä, vaan siitä, että meillä on tapana tehdä just sen verran ruokaa kun tarvitsemme sinä päivänä, eikä yhtään ylimääräistä.
Pitäiskö yllätysvieraiden takia tehdä aina varmuuden vuoksi extraruokaa joka sitten kuitenkin jää syömättä? Ihan niin paljon rahaa ei kuitenkaan ole, että aina olisi varmuuden vuoksi jotain sapuskaa, jos joku sattuisi tulemaan kylään.
Ostetaan ja tehdään ruokaa tarpeen mukaan, ei ylimääräistä. Piste.

 

Nää on niin näitä juttuja...meillä jos kavereita tulee koulun jälkeen,niin sanon että laittakaa itte mitä löydätte.Mä en oikeesti ehi aina passata kun vauvojen kans on aina jotaki puuhaa.Ja tosiaan sillä on pärjättävä mitä löytää,yleensä on kyllä leipää ja mehua ainakin.Sitte viiden maissa syödään ruoka kun mieskin on kotona ja on saanu käytyä kaupassa.

Mutta se hiukan nyppii kun pienemmän kavereita tulee tohon ulos niin rampataan pyytelemässä sitä ja tätä ja tuota.Taikka jos lapsella on välipala kesken ja kaveri tulee hakeen niin sanotaan että mullakin on nälkä ja jano...sillon kyllä oon sanonu että nyt en kyllä ala laittamaan enää mitää,x on oihan kohta syöny taikka sitte sanon että se loppui ja enempää ei ole (kyse on 4-5v).

Itse olen painottanut että jos tulee nälkä tai jano,niin kotiin sitten.Kylässä ei pyydetä yhtään mitään!Eri asia on stten jos pyydetään,sillon saa ottaa.ei muuten. Ja sillon ku kaverilla syödään niin ei mennä kyttäämään siihen viereen vaan ootellaan jossaki muualla.Tai tullaan kotiin syömään itse myös.

Mutta ap:lle..kyllä mä ymmärrän että ikävä tilanne,joskus vaan on kaapit tyhjänä =( sanot vaan että anteeksi,nyt ei ole.Ei ole käyty kaupassa ja vaan just omille riittää.Nyt täytyy mennä kotiin syömään..

 

Kun rahat riittävät yksinhuoltajaperheessä vain nippanappa omien lasten ruokaan niin ei siitä tarjoile toisten lapsille mitään,ei vaikka haluaisikin.Osapäivätyössä olen,siitä saatava palkka on todella pieni.Asumistuki,lapsilisät,elatusmaksut mukaan laskettuna jään kuukaudessa 23 euroa yli sen rajan että olisin oikeutettu toimeentulotukeen.Nyt koulusta tuli lappu terveydenhoitajalta että kaksi lapsistani tarvitsee silmälasit.Niihin menee ainakin 750 euroa,se tekee sen että puoli vuotta eletään entistäkin tiukemmalla,joulukin on välissä vielä.Mitään ylimääräisiä ei ostella,ainoa ylellisyys on netti.
Näistä tuloista ei oikeasti ole varaa ruokkia yhtään ylimääräistä suuta,joka leipäpalakin suurinpiirtein lasketaan.
Ja jos joku sanoo että silmälaseihin voi saada harkinnanvaraista toimeentulotukea niin vastaan että meidän kaupungissa ei saa.Silmälaseihin saa maksusitoumuksen vain jos on vakituisen toimeentulotuen piirissä.

 

Minä en ole koskaan kerjännyt kavereilla ruokaa...kun olin pieni,en toki isompanakaan

Mutta siis meillä vanhemmat oli/äiti on vieläkin alkoholisteja ja meillä oli veljeni kanssa aina kauhea nälkä kun kotiuduimme ja usein kotona ei ollut mitään syötävää..

Kaikki ihmetteli miten minäkin söin koulussa ihan hirveesti ruokaa,niin miksiköhän.

kavereillakin usein istuin huoneessa odottamassa kun kaveri söi perheensä kanssa.Muistan että oli tosi paha mieli odottaessa,ei sen takia että nälkä oli kamala vaan sen takia ettei meillä juuri koskaan syöty perheen kesken.

Se oli mun mielestä jotain niin ihanan kuuloista...

Nyt aikuisena tuntuu että se ruoattomuus on kostautunut mulle sillä että olen tosi kova syömään,lievää ahmimishäiriötäkin on ollut.On vieläkin mielestäni ihan uskomatonta että voin ostaa kaupasta mitä ruokaa vaan kun pienenä kaikista kivoista ruoista sai vain haaveilla,tai jos niitä ostettiin , ei niitä saanut syödä kun ihan vähän.

Sama juttu sukkien kanssa,meillä pojilla on varmaan sata paria sukkia kummallakin , ihan vaan sen takia että itse kaivoin usein sukkani pyykkikorista,ja ne olivat aika usein myös risoja.

No joo meni siis aikalailla ohi aiheen ,mutta siis todellakin meillä saa kaveritkin ruokaa ja välipalaa ja vaikka mitä jos heillä on nälkä.Mulla sydäntä raastaisi ajatella että kylävieraalla on kamala nälkä.Mä repisin sen ruoan vaikka mistä jos oltais niin köyhiä ettei muka olis varaa parille lapselle välipalaa tai ruokaa antaa.

Mekin tehtiin veljeni kanssa usein "pelkkistä"eli kaurahiutaleita,vettä ja sokeria sekasin ja kurkusta alas

 

Meillä on ollut tapana antaa jotain välipalaa kavereillekin. Asumme lähellä koulua, joten niitä kavereita onkin suoraan koulusta usein meillä käynyt. No kävipä kerran niin että oma lapseni menikin kaverin kotiin. Kun tuli takaisin kotiin, kysyin että mitä oli syönyt. Noh, arvata saattaa: ei mulle annettu mitään. Muutama kuukausi sen jälkeen ei meilläkään tarjottu välipaloja kavereille. Jep, lapsellista käytöstä minulta, mutta kyllä otti päähän. Nyt olen taas jo rauhoittunut, ja välipalatarjoilu toimii...

 

Meillä aikoinaan sai kaikki mun kaverit ruokaa, söivät siinä missä minäkin. Eipä ollut sitten kiva olla samaisten kavereiden luona ruoka-aikaan, kun ei mulle muruakaan tarjottu.

 

Kun rahat riittävät yksinhuoltajaperheessä vain nippanappa omien lasten ruokaan niin ei siitä tarjoile toisten lapsille mitään,ei vaikka haluaisikin.Osapäivätyössä olen,siitä saatava palkka on todella pieni.Asumistuki,lapsilisät,elatusmaksut mukaan laskettuna jään kuukaudessa 23 euroa yli sen rajan että olisin oikeutettu toimeentulotukeen.Nyt koulusta tuli lappu terveydenhoitajalta että kaksi lapsistani tarvitsee silmälasit.Niihin menee ainakin 750 euroa,se tekee sen että puoli vuotta eletään entistäkin tiukemmalla,joulukin on välissä vielä.Mitään ylimääräisiä ei ostella,ainoa ylellisyys on netti.
Näistä tuloista ei oikeasti ole varaa ruokkia yhtään ylimääräistä suuta,joka leipäpalakin suurinpiirtein lasketaan.
Ja jos joku sanoo että silmälaseihin voi saada harkinnanvaraista toimeentulotukea niin vastaan että meidän kaupungissa ei saa.Silmälaseihin saa maksusitoumuksen vain jos on vakituisen toimeentulotuen piirissä.

silmälaseihin saat todennäköisesti harkinnan varaista sossusta. minä jään vajaan 10e plussalle toimeentulotuki laskelmassa ja silti on ruokaa tarjota muillekin. mut me syödäänkin aika edullisesti.. ostan aina halvinta mahdollista.

 

Jos kauppa on jäänyt jostain syystä väliin ja muutenkin kaapit ammottaa tyhjyyttään, niin kyllä sitä leipää yleensä joka taloudessa riittää pöytään.Minä annan vaikka leipää välipalaksi, jos ei muuta siihen hätiin ole.

Kaverit on tärkeitä ja läksytkin voi ihan kunnialla tehdä vaikka alkuillasta silloin tällöin.

Joustoa ja iloista asennetta arvoisat matamit!!

 

Kun rahat riittävät yksinhuoltajaperheessä vain nippanappa omien lasten ruokaan niin ei siitä tarjoile toisten lapsille mitään,ei vaikka haluaisikin.Osapäivätyössä olen,siitä saatava palkka on todella pieni.Asumistuki,lapsilisät,elatusmaksut mukaan laskettuna jään kuukaudessa 23 euroa yli sen rajan että olisin oikeutettu toimeentulotukeen.Nyt koulusta tuli lappu terveydenhoitajalta että kaksi lapsistani tarvitsee silmälasit.Niihin menee ainakin 750 euroa,se tekee sen että puoli vuotta eletään entistäkin tiukemmalla,joulukin on välissä vielä.Mitään ylimääräisiä ei ostella,ainoa ylellisyys on netti.
Näistä tuloista ei oikeasti ole varaa ruokkia yhtään ylimääräistä suuta,joka leipäpalakin suurinpiirtein lasketaan.
Ja jos joku sanoo että silmälaseihin voi saada harkinnanvaraista toimeentulotukea niin vastaan että meidän kaupungissa ei saa.Silmälaseihin saa maksusitoumuksen vain jos on vakituisen toimeentulotuen piirissä.

silmälaseihin saat todennäköisesti harkinnan varaista sossusta. minä jään vajaan 10e plussalle toimeentulotuki laskelmassa ja silti on ruokaa tarjota muillekin. mut me syödäänkin aika edullisesti.. ostan aina halvinta mahdollista.

Et ilmeisesti osaa lukea tai et ymmärrä lukemaasi.

*****Ja jos joku sanoo että silmälaseihin voi saada harkinnanvaraista toimeentulotukea niin vastaan että meidän kaupungissa ei saa.Silmälaseihin saa maksusitoumuksen vain jos on vakituisen toimeentulotuen piirissä.[/****

Joo rahat riittäis varmasti jos syöttäis 40 sentin hampurilaisen per lapsi,tai euron valmispitsan tai keittelis joka päivä makaronia.
Mutta kun tätä nykyä on koulussakin puuropäiviä niin aika heikosti menee jos niitä puuropäiviä alkaa oleen kotonakin kovin usein.
Kasvavat lapset tarvitsevat terveellistä ja monipuolista ruokaa.
Kun perheessä on kaksi murrosikäistä,niin ruokamäärä on jo heidän kohdallaan melkoinen.

 

No kyllä niitä on semmosia äitejäkin... Tullaan kylään lasten kanssa ja jo edellisenä päivänä soitetaan että laitaks meillekki ruokaa. Ja perään kysytään että kai sä leivot jotain kahvin kans.

Sitten kun ollaan heillä kylässä niin tasan varmasti saa vain kaljut kahvit ja lapsille vettä tai mehua. Eikä oo kyllä rahasta kiinni, käyvät monta kertaa viikossa mäkkärissä syömässä.

Ja ei todellaan ole mistään hyvistä ystävistä. Puolituttuja ollaan.

 

eksyttiinkö ap.n aloituksesta? Meillä tyttö neljännellä luokalla, ja ollaan kolme vuotta tuollasta rumpaa käyty läpi, harva se päivä oli joku kaveri tulossa suoraan koulusta kylään, ja aina tietenki oli ruoka-aika. No kaveritki sai syödäkseen, mut jos mun tyttöni olis koulun jälkeen kavereille menny niin se tapahtu niin et ensin käytiin kotona ja tehtiin läksyt ja syötiin ja sit mentiin.
Nyt kun neljäs luokka alko, sovin tyttöni kans et kaverit saa tulla sit vasta ku meillä on syöty ja läksyt tehty, ei heti koulun jälkeen...ja homma toimii hienosti.

 

nyt sekoilen urakalla...

Mutta kirjoitin siis että minua henk koht ärsyttää, että kaverit rohmuavat kaapistamme enemmän kuin jaksavat syödä. Aina kun en ole paikalla sanomassa että otetaan, mitä jaksetaan syödä. Kiva heitellä roskiin sitten puoliksi kaluttuja omenia, kippo tolkulla jogurttia ja leipiä, joista vaan voit päältä nuoltu. Käyttöä kun olisi ollut joka murulle :ashamed:

se että tarjoaa vieraille ruokaa ei toki tarkoita itsepalvelua eikä kaaappien rohmuamista. Voit kysyä minkäverran ottaa ja syöhän varmasti, omenan saa puolikkaaksi jne. Itse kun lapsille tarjoan hedelmiä, kuorin ja pilkon lautaselle suunnilleen yhden kerraallaan vaikka useampi syöjä ja sitten kun ne on paloína voinpa itsekin syödä jos yli jää. ja sama koskee kaikenlaista eli kiisseliä esim tulee vain pieni maistiaiserä ensin jotta näkee maistuuko vai ei.
nuoleskelu ja joka palaan koskeminen ei kuulu hyviin tapoiohin edes oman eprheen sisällä.

 

Aika pitkä ketju. Mä en itse olisi tehnyt tuosta ongelmaa vaan olisin reilusti sanonut että nyt ei ole ruokaa tarjolla tällä kertaa, että syökäähän kotona. Ja näin olen tehnytkin.
Jokainen ruokkii vieraansa tavallaan ja mahdollisuuksiensa mukaan tai jättää ruokkimatta, ei se ole mikään arvostelun ja haukkumisen asia!!!!
Meillä ei yleensä ole mitään ylimääräisiä ruokatarvikkeita kotosalla juuri siitä syystä että raha tuppaa olemaan tiukoilla ja siksikin, että hyvä kun saan raijattua omalle jengille safkat kaupasta...ja kaikki mitä on ne menee huimaa tahtia. Itse olen pitänyt kiinni tuon esikoisen kanssa siitä, että kotona syödään ja tehdään läksyt ja vasta sitten mennään kyläilemään tai haetaan joku meille. Ja näin muuten tuntuu toimivan naapurustossakin tämä homma, ettei sinänsä ole kauhiasti näitä juttuja tarvinnut miettiä. Ja aapeelle sen verran, että toivottavasti ensi kerralla voit reippaasti toivottaa pikkuvierailijat ensin kotiinsa välipalalle. =)

 

Mun mielestä ei oo oikein niiltä vierailta lapsilta tulla kerjäämään ruokaa kyläpaikassa. Monessa perheessä toimitaan niin että ensin syötetään omat lapset ja sitten tarjotaan jotain pientä vieraille, tyyliin keksejä jä mehua tms.

 

nyt olen vähän ilkeä ja kysyn ett mikä tekee äidin kavereista lapsen kavereita paremmat eli miksi aikuisille kuitenkin yleensä tarjotaan kahvia tms ja lapsille ei tarjottaisi. Ei kai se voileipä sen kalliimmaksi tule kuin kahvi ja pulla.
ja vielä heitän tähän että oma nuorimmaiseni lähti koulun jälkeen kaverille ja menevät sieltä yhdessä kerhoon. eli syö välipalan kaverilla. Mutta vastaavasti tämä kaveri kyllä taisi syödä viikko tai pari sitten meillä....mutta en oikeasti laske miten monesti omani syö muualla ja monestiko tarjoan jotakin muille.

 

nyt olen vähän ilkeä ja kysyn ett mikä tekee äidin kavereista lapsen kavereita paremmat eli miksi aikuisille kuitenkin yleensä tarjotaan kahvia tms ja lapsille ei tarjottaisi. Ei kai se voileipä sen kalliimmaksi tule kuin kahvi ja pulla.

Noh meillä ainakin se, että äidin kaverit tulevat sovittuna päivänä ja siihen tarjoiluun kerkiää varautumaan..lapsen kaverit tupsahtaa ovelle milloin vain ja silloinkin kun sitä hilloa ja hyvettä ei kaapista löydy. :saint:

 

Uks kaveri tuli aamusella ennen kouluunlähtöä, ja katseli ku mun muksut söi. Tietenki mä annoin sille myös, ku kertoi ettei kotona ollut syöny mtn. Mutta ku tää meinas tulla tavaksi, ni sit sanoin että syöhän aamupala kotona ja tule sit meidän kautta (lapset meni yhtämatkaa kouluun). Tän jälkeen tää muksu eivätkä vanhemmat käyneet kylässä pitkään aikaan Ei siis ois saanu sanoa. Mut kyllä lapset yleensä jotain saa suuhunsa meillä jos pitempää kylästelevät, ja oon joskus pihalle antanut *retkieväät* pojalle + kaverillensa, kun kuulin että vanhemmilta menee rahat juomiseen ja poika oli nälkänen. Saavat syödä rauhassa ja evästely on kivaa (ja viedä vaikka niitä leipiä kotia jos jää yli, ei meidän elämä vielä oo muutamasta voikkarista ollu kiinni) Joissakin perheissä tää ruokailu oli vastavuoroista, jos lapset esim kesällä oli pitempään kylässä. Vaikka ei ole ääneen asiaa sovittukkaan