Jatkuvat riidat raha-asioista :( Mikä avuksi?

[Toinen pikkunen tulossa...]

Jos oisit töissä niin voisitte vaan kylmästi maksaa kaiken puoliksi ja voisit ostaa vaikka oman auton mutta kerta toinen lapsi on tulossa niin taidat vielä kuitenkin kotona olla jonkun aikaa...
Mutta ensin siis suosittelisin sitä tulo-meno laskelmaa mutta jonkun ammattilaisen kanssa niin se ois ns.pitävämpi.
Mutta sitten taas toisaalta esim. se mun kaverin mies oli vaan luonteeltaan niin pihi ja itsekäs ettei sitä ois mitenkään voinut muuttaa..

Mulla oli oma auto mut se myytiin pois ku jäin kotiin ja siitä rahat meni tuohon nykyiseen autoon.
Miehen isäkin on pihi mutta ei mies sentään niin pihi onneksi ole

 

[misStar]

tämmösissä asioissa voi hakea apua?
Riitoja aiheuttaa nämä raha-asiat lähinnä. Toisinaan myös lastenhoito ja siivoaminen... Turhauttaa...

Joku parisuhdeterapeutti varmaan osais ainakin alkuun auttaa.

 

[Toinen pikkunen tulossa...]

raha ongelmissa voi hakea apua? Kuka näissä voi auttaa? Muutama tuttu/sukulainen miehen käytöksestä tietää eikä hekään sitä hyväksy

 

[Toinen pikkunen tulossa...]

Saa nähä suostuuko tuo mihinkään lähteä mutta pitää yrittää... Mä en jaksa tätä.
Jos ei olis lapsi niin varmaan tappasin itteni

 

[misStar]

Mulla oli oma auto mut se myytiin pois ku jäin kotiin ja siitä rahat meni tuohon nykyiseen autoon.
Miehen isäkin on pihi mutta ei mies sentään niin pihi onneksi ole

Se mun kaverin miehen äitikin oli pihi muttei niin pihi kuin poikansa eli sieltä se on sen perinyt.Sinänsä huonompi juttu sillä tollasia "vanhemmilta perittyjä juttuja" on aina vähän vaikeampi kitkeä pois...Sen takia te ehkä tarvisittekin jonkun ulkopuolisen tekemän maksusuunnitelman mitä sitten noudattaisitte niin ei tarvis vääntää koko ajan.Ja sitten kunnon keskustelu vaikka parisuhdeterapeutilla siitä kuinka paljon tollanen sua raastaa jos miehes alkais tajuta jotain.

 

["vieras"]

Miksi olet tuollaisessa suhteessa?

Stereotyyppinen palstaämmän kommentti, ERO on ainoa vaihtoehto KAIKKIIN parisuhdeongelmiin. Ei ole mikään ihme että suomalaisvaimot ovat katoavaa kansanperinnettä tuolla asenteella.

 

[misStar]

Saa nähä suostuuko tuo mihinkään lähteä mutta pitää yrittää... Mä en jaksa tätä.
Jos ei olis lapsi niin varmaan tappasin itteni

Sanot miehelle että nyt on pakko mennä tai sitten eroatte.Jos se sua rakastaa niin kyllä se lähtee ja jos selität niin että siitä on kummallekin apua,ei pelkästään sulle.

 

["äiti"]

raha ongelmissa voi hakea apua? Kuka näissä voi auttaa? Muutama tuttu/sukulainen miehen käytöksestä tietää eikä hekään sitä hyväksy

Voitte varata ajan perheneuvolasta tai yksityiseltä terapeutilta. Siellä kannattaa käydä läpi sitä mitä kummatkin odottavat parisuhteelta, perhe-elämältä, työnjaolta ja yhteistaloudelta. Sopikaa asiantuntijan avulla tai ilman sitä kuinka kumpikin osallistuu perheen talouteen ja kotitöihin. Yllä ehdotettu taulukko on hyvä pohja. Muista kuitenkin, että laskentamalleja on erilaisia. Jotkut pariskunnat lähtevät siitä, että menot jaetaan 50-50% riippumatta siitä mitä kumpikin tienaa. Toiset lähtevät siitä, että menot jaetaan samassa suhteessa kuin on tulojakin. Kolmannet lähtevät siitä, että toinen on niin paljon varakkaampi ja hyvätuloisempi, että maksaa lähes kaiken ja toinen saa käyttää omat vähäiset tulonsa henkilökohtaisiin kulutushankintoihinsa. Mielstäni olet ollut hölmö, jos olet antanut sinun omistamasi auton myynnistä saadut rahat miehen autohankintaan, eikä omistusta ole merkitty sinulle ollenkaan. Tulevaisuudessa ole tuollaisissa asioissa tosi tarkka, varsinkin kun sinulla on pienet tulot.

Loppupeleissä kyse on sinun itsenäisyydestäsi ja kuinka hyvin sitä puolustat. Kun sinulla on sellainen olo, että pärjäät taloudellisesti ja henkisesti, olet onnellinen parisuhteessa tai ilman parisuhdetta.

 

[Toinen pikkunen tulossa...]

[QUOTE="vieras";23686406]Stereotyyppinen palstaämmän kommentti, ERO on ainoa vaihtoehto KAIKKIIN parisuhdeongelmiin. Ei ole mikään ihme että suomalaisvaimot ovat katoavaa kansanperinnettä tuolla asenteella.[/QUOTE]

en ensisijaisesti näe eroa vaihtoehtona. Kyllä mä haluaisin kokeilla pelastaa tän suhteen jos se vain vielä onnistuu. Paljon kuitenki nähty ja koettu yhdessä, ettei sitä kaikkea haluaisi heittää pois yrittämättä. Kyllä kai se mieski rakastaa, luulisin...
Kihloissa ollaan tosin miehen puolelta luulen että kosi vain siksi että ties mun sitä haluavan, seki satuttaa... Olis jättäny kosimatta

 

["äiti"]

Ja vielä. Mainitsit, että rakastat miestäsi kaikesta huolimatta. Mieti rakastaako hän sinua? Onko se rakkautta, että maksattaa toisella suurimman osan perheen kulutuksesta ja törsää noin ison osan perheen tuloista vain itseensä. Yksipuolinen rakkaus on kuluttavaa.

 

[Toinen pikkunen tulossa...]

[QUOTE="äiti";23686415]Voitte varata ajan perheneuvolasta tai yksityiseltä terapeutilta. Siellä kannattaa käydä läpi sitä mitä kummatkin odottavat parisuhteelta, perhe-elämältä, työnjaolta ja yhteistaloudelta. Sopikaa asiantuntijan avulla tai ilman sitä kuinka kumpikin osallistuu perheen talouteen ja kotitöihin. Yllä ehdotettu taulukko on hyvä pohja. Muista kuitenkin, että laskentamalleja on erilaisia. Jotkut pariskunnat lähtevät siitä, että menot jaetaan 50-50% riippumatta siitä mitä kumpikin tienaa. Toiset lähtevät siitä, että menot jaetaan samassa suhteessa kuin on tulojakin. Kolmannet lähtevät siitä, että toinen on niin paljon varakkaampi ja hyvätuloisempi, että maksaa lähes kaiken ja toinen saa käyttää omat vähäiset tulonsa henkilökohtaisiin kulutushankintoihinsa. Mielstäni olet ollut hölmö, jos olet antanut sinun omistamasi auton myynnistä saadut rahat miehen autohankintaan, eikä omistusta ole merkitty sinulle ollenkaan. Tulevaisuudessa ole tuollaisissa asioissa tosi tarkka, varsinkin kun sinulla on pienet tulot.

Loppupeleissä kyse on sinun itsenäisyydestäsi ja kuinka hyvin sitä puolustat. Kun sinulla on sellainen olo, että pärjäät taloudellisesti ja henkisesti, olet onnellinen parisuhteessa tai ilman parisuhdetta.[/QUOTE]

Mun autosta saadut rahat meni nykyiseen autoon joka on siis munkin nimissä. Siksi mä sen oman nimeni sinne vaadinkin, ehtona sille että annan auton ostoon rahaa. Miehen mielestä vain auto on edelleenkin hänen koska hän on maksanut siitä suurimman osan. Ja monesti koittaakin rajottaa mun auton käyttöä.

 

[Toinen pikkunen tulossa...]

[QUOTE="äiti";23686425]Ja vielä. Mainitsit, että rakastat miestäsi kaikesta huolimatta. Mieti rakastaako hän sinua? Onko se rakkautta, että maksattaa toisella suurimman osan perheen kulutuksesta ja törsää noin ison osan perheen tuloista vain itseensä. Yksipuolinen rakkaus on kuluttavaa.[/QUOTE]

luulen niin...Vaikka nyt kun miettii niin en ole enää niin varma Mun rahat menee ruokaan, laskuihin, jos ostan jotain pojalle... Joskus ostan jotain tieten ittelle jos tartten, esim. nyt huutonetistä kesäks vaatetta kun olen raskaana. Mutta ei näitä voi musta laskea omaan itteeni törsäämiseks jos joku alkaa sieltä huutelemaan.

 

["vieras"]

Ööh... Te ette vissiin ole kunnolla puhuneet asiasta?
Siis ihan varaatte kaksi tuntia tämän selvittämiseen, keitätte kahvit ja istutte sen vanhan huonon keittiönpöydän ääreen.
Käytte läpi tulot, menot ja tarpeelliset tulossa olevat hankinnat ja niiden kustannusarviot (keittiönpöydät, lastenvaunut). Ja jos tulot ei riitä menoihin, niin mietitte voisiko mistä lisätä tuloja tai nipistää menoja. Jos vaikka miehesi tekisi keikkaa useammin tms.?
Koeta sitten pysyä aiheessa, älä tuo tähän soppaan mukaan kosimisia jne.

Kertomasi perusteella veikkaisin, ettei sun miehesi edes ymmärrä, kuinka paljon sua stressaa nykyinen taloudellinen tilanne, mietit eroa jne. Voisiko olla niin, että miehesi mielestä vaan joskus ilkeilette asiasta toisillenne, eikä hän tiedä että sä mietit näitä juttuja tuntikausia?

 

[Toinen pikkunen tulossa...]

[QUOTE="vieras";23686472]Ööh... Te ette vissiin ole kunnolla puhuneet asiasta?
Siis ihan varaatte kaksi tuntia tämän selvittämiseen, keitätte kahvit ja istutte sen vanhan huonon keittiönpöydän ääreen.
Käytte läpi tulot, menot ja tarpeelliset tulossa olevat hankinnat ja niiden kustannusarviot (keittiönpöydät, lastenvaunut). Ja jos tulot ei riitä menoihin, niin mietitte voisiko mistä lisätä tuloja tai nipistää menoja. Jos vaikka miehesi tekisi keikkaa useammin tms.?
Koeta sitten pysyä aiheessa, älä tuo tähän soppaan mukaan kosimisia jne.

Kertomasi perusteella veikkaisin, ettei sun miehesi edes ymmärrä, kuinka paljon sua stressaa nykyinen taloudellinen tilanne, mietit eroa jne. Voisiko olla niin, että miehesi mielestä vaan joskus ilkeilette asiasta toisillenne, eikä hän tiedä että sä mietit näitä juttuja tuntikausia?[/QUOTE]

Olen koittanu puhua mutta mies pysyy päätöksessään että hän saa törsätä meidän vähiä rahoja. Työkeikka on tiedossa vasta keväällä, syksyllä saattaa olla mutta tuskin sinne voi lähteää kun ei tiedä millon se tarkalleen on ja olen viimesillään sillon toisella puolella suomea yksin.

 

[Toinen pikkunen tulossa...]

[QUOTE="vieras";23686472]Ööh... Te ette vissiin ole kunnolla puhuneet asiasta?
Siis ihan varaatte kaksi tuntia tämän selvittämiseen, keitätte kahvit ja istutte sen vanhan huonon keittiönpöydän ääreen.
Käytte läpi tulot, menot ja tarpeelliset tulossa olevat hankinnat ja niiden kustannusarviot (keittiönpöydät, lastenvaunut). Ja jos tulot ei riitä menoihin, niin mietitte voisiko mistä lisätä tuloja tai nipistää menoja. Jos vaikka miehesi tekisi keikkaa useammin tms.?
Koeta sitten pysyä aiheessa, älä tuo tähän soppaan mukaan kosimisia jne.

Kertomasi perusteella veikkaisin, ettei sun miehesi edes ymmärrä, kuinka paljon sua stressaa nykyinen taloudellinen tilanne, mietit eroa jne. Voisiko olla niin, että miehesi mielestä vaan joskus ilkeilette asiasta toisillenne, eikä hän tiedä että sä mietit näitä juttuja tuntikausia?[/QUOTE]

Tiedän laskemmattakin ettei rahat tule riittämään... Mies ei näe vaihtoehtoja sitä että jättäisi nuo omat törsäilyt pois. Jos jostain pitäs nipistää niin se oli varmaan nuo vaunut, ostettas ekat vastaan tulevat, mahollisimman halvat...Jotka sitten hajoaa taas käsiin. Mies ei niitä juuri työntele niin ei taida häntä liikuttaa...

 

[Toinen pikkunen tulossa...]

Sori nuo kirjotusvirheet, ei tältä itkulta osaa kohta enää kirjottaa...

 

["vieras"]

Olen koittanu puhua mutta mies pysyy päätöksessään että hän saa törsätä meidän vähiä rahoja. Työkeikka on tiedossa vasta keväällä, syksyllä saattaa olla mutta tuskin sinne voi lähteää kun ei tiedä millon se tarkalleen on ja olen viimesillään sillon toisella puolella suomea yksin.

No entäs joku muu duuni? Ei kai opiskelijalle tarvitse olla oman alan työtä, hanttihommilla kai useimmat ovat opintonsa rahoittaneet. Jos mies kävisi vaikka 10 h / viikko jossain työssä? Ja toki se voisit olla sinäkin, jos mies on sillä välin lasten kanssa?

Yritän siis ylipäätään kysyä sitä mahdollisuutta, että voisitteko yrittää jotenkin kasvattaa tuloja, jos siis rahat eivät riitä eikä menoista olla valmiita tinkimään? Pystyisitkö puhumaan asiasta miehesi kanssa?

 

[Toinen pikkunen tulossa...]

[QUOTE="vieras";23686530]No entäs joku muu duuni? Ei kai opiskelijalle tarvitse olla oman alan työtä, hanttihommilla kai useimmat ovat opintonsa rahoittaneet. Jos mies kävisi vaikka 10 h / viikko jossain työssä? Ja toki se voisit olla sinäkin, jos mies on sillä välin lasten kanssa?

Yritän siis ylipäätään kysyä sitä mahdollisuutta, että voisitteko yrittää jotenkin kasvattaa tuloja, jos siis rahat eivät riitä eikä menoista olla valmiita tinkimään? Pystyisitkö puhumaan asiasta miehesi kanssa?[/QUOTE]

Mies opiskelee juuri siksi ettei tältä paikkakunnalta ole tähänkään mennessä löytynyt hänelle töitä. On työkeikoilla tottunut siihen että jo lähtöpalkka on paljon parempi ku mitä normaalisti joten on aika nirso sen suhteen ettei suostu edes lähtemään johonkin talkkarin hommiin. Mä en pysty töihin mennä koska esikoista ei saa laittaa hoitoon ja mies ei voi häntä hoitaa koska opiskelut ei anna periksi.
Toisekseen työstä pitäs sen verran saaha ettei jää tappiolle kun asumistuki ja hoitolisä jää pois.

Ongelma on edelleen se että mies tuhlaa rahoja, oli niitä sitten enemmän tai ei.
Eikä se ole oikein

 

[tuttua]

Mulla oli samanlainen mies. Yhdessä ollessa maksoin KAIKKI, kun mies opiskeli. Tilanne oli itsestäänselvä, kun toisella ei ollut tuloja ja minä olin hyväpalkkaisessa työssä.

Lapsen syntymän myötä tämä herranterttunen kuvitteli tilanteen jatkuvan ennallaan, vaikka oli itse töissä ja minä äitiyslomalla. Kalliita harrastuksia ja hänen rahansa oli hänen, mutta mun meidän. Talokin olisi pitänyt ostaa, mutta hänen nimiinsä (toki minä olisin silti kuulema maksanut puolet).

Muutaman kädenväännön jälkeen laitoin kuittien kanssa ylös tulot ja menot parilta kuukaudelta. Leväytin paperit miehen nenän eteen ja kysyin miten tilannetta tasoitetaan. Ei auttanut väittää lukuja vastaan ja pakotin maksamaan edes vuokran tai lähtemään saman tien, sillä loisiminen loppuu siihen paikkaan. Vuokranmaksun jälkeenkin maksoin edelleen suurimman osan menoista. Loppujen lopuksi kyllästyin tähän kuppaamiseen ja jatkuvaan kädenvääntöön ja hopeat menivät jakoon mm. näiden raha-asioiden vuoksi. Hermot paloivat, kun kaupassa käydessäkin mies katselee vain varpaitaan ja minä kaivan lompakkoa.

 

[Toinen pikkunen tulossa...]

Mulla oli samanlainen mies. Yhdessä ollessa maksoin KAIKKI, kun mies opiskeli. Tilanne oli itsestäänselvä, kun toisella ei ollut tuloja ja minä olin hyväpalkkaisessa työssä.

Lapsen syntymän myötä tämä herranterttunen kuvitteli tilanteen jatkuvan ennallaan, vaikka oli itse töissä ja minä äitiyslomalla. Kalliita harrastuksia ja hänen rahansa oli hänen, mutta mun meidän. Talokin olisi pitänyt ostaa, mutta hänen nimiinsä (toki minä olisin silti kuulema maksanut puolet).

Muutaman kädenväännön jälkeen laitoin kuittien kanssa ylös tulot ja menot parilta kuukaudelta. Leväytin paperit miehen nenän eteen ja kysyin miten tilannetta tasoitetaan. Ei auttanut väittää lukuja vastaan ja pakotin maksamaan edes vuokran tai lähtemään saman tien, sillä loisiminen loppuu siihen paikkaan. Vuokranmaksun jälkeenkin maksoin edelleen suurimman osan menoista. Loppujen lopuksi kyllästyin tähän kuppaamiseen ja jatkuvaan kädenvääntöön ja hopeat menivät jakoon mm. näiden raha-asioiden vuoksi. Hermot paloivat, kun kaupassa käydessäkin mies katselee vain varpaitaan ja minä kaivan lompakkoa.

Kun mä olin töissä ja sain paljon enemmän rahaa kuin hän niin mä koskaan tehnyt siitä numeroa että ne rahat olis mun. Yhteisiä ne oli. Enkä mä koskaan kertomatta tehny mitään isoja hankintoja. Tai jos olisin jostain isosta hankinnasta sanonu ja jos oliski käyny niin et palkkaa oliski tullu paljon vähemmän ku mitä luulin niin totta kai mä olisin jättäny sen sitten hankkimatta...

 

["vieras"]

Mies opiskelee juuri siksi ettei tältä paikkakunnalta ole tähänkään mennessä löytynyt hänelle töitä. On työkeikoilla tottunut siihen että jo lähtöpalkka on paljon parempi ku mitä normaalisti joten on aika nirso sen suhteen ettei suostu edes lähtemään johonkin talkkarin hommiin. Mä en pysty töihin mennä koska esikoista ei saa laittaa hoitoon ja mies ei voi häntä hoitaa koska opiskelut ei anna periksi.
Toisekseen työstä pitäs sen verran saaha ettei jää tappiolle kun asumistuki ja hoitolisä jää pois.

Ongelma on edelleen se että mies tuhlaa rahoja, oli niitä sitten enemmän tai ei.
Eikä se ole oikein

Selityksiä ainakin löytyy. Töistä nirsoilua, esikoista ei *saa* laittaa hoitoon, mies ei voisi hoitaa omia lapsiaan 10 h / vko koska hän opiskelee, hoitolisä jää pois... jne. Onnea vaan valitsemallanne tiellä... Jotenkin ärsyttää tuo asenne, että ei voi mennä töihin elättämään itsensä kun yhteiskunnan ilmainen raha lakkaisi... Ja ainoa ongelma on mielestäsi se, että miehesi on käyttänyt muutaman satasen omiin menoihinsa....

 

["vieras"]

Kun mä olin töissä ja sain paljon enemmän rahaa kuin hän niin mä koskaan tehnyt siitä numeroa että ne rahat olis mun. Yhteisiä ne oli. Enkä mä koskaan kertomatta tehny mitään isoja hankintoja. Tai jos olisin jostain isosta hankinnasta sanonu ja jos oliski käyny niin et palkkaa oliski tullu paljon vähemmän ku mitä luulin niin totta kai mä olisin jättäny sen sitten hankkimatta...

Jotenkin tulee sellainen fiilis, että ap tyrmää kaikki mahdolliset ehdotukset suoralta kädeltä. Kai se sitten on niin - elä tilanteen kanssa, eroa tai haaveile, että joku tulee ja ratkaisee "miehesi ongelman".

 

[Toinen pikkunen tulossa...]

[QUOTE="vieras";23686630]Selityksiä ainakin löytyy. Töistä nirsoilua, esikoista ei *saa* laittaa hoitoon, mies ei voisi hoitaa omia lapsiaan 10 h / vko koska hän opiskelee, hoitolisä jää pois... jne. Onnea vaan valitsemallanne tiellä... Jotenkin ärsyttää tuo asenne, että ei voi mennä töihin elättämään itsensä kun yhteiskunnan ilmainen raha lakkaisi... Ja ainoa ongelma on mielestäsi se, että miehesi on käyttänyt muutaman satasen omiin menoihinsa....[/QUOTE]

No kuule nää jutut ei ole mun selityksiä vaan miehen. Ja sanoppas ääliö se että onko kannattavaa mennä töihin 10h/vko jos jäät tappiolle siinä ja käytössä vielä vähemmän rahaa... Se ainakaan meijän tilannetta helpota yhtään! Mies opiskelee päivärahalla ja jos siinä ei voi kuule mitään lomia pitää! On kuule yritetty mutta työkkärissä sanovat näin

Ja tuo miehen tuhlaaminen ei ole eka kerta vaan se tekee sitä jatkuvasti että kyllä se on ongelma.

 

[Toinen pikkunen tulossa...]

[QUOTE="vieras";23686641]Jotenkin tulee sellainen fiilis, että ap tyrmää kaikki mahdolliset ehdotukset suoralta kädeltä. Kai se sitten on niin - elä tilanteen kanssa, eroa tai haaveile, että joku tulee ja ratkaisee "miehesi ongelman".[/QUOTE]

olen tyrmänny? Enköhän tässä juuri kysyny mistä sitä apua voi hakea... Opettele lukemaan.

 

[Toinen pikkunen tulossa...]

[QUOTE="vieras";23686630]Selityksiä ainakin löytyy. Töistä nirsoilua, esikoista ei *saa* laittaa hoitoon, mies ei voisi hoitaa omia lapsiaan 10 h / vko koska hän opiskelee, hoitolisä jää pois... jne. Onnea vaan valitsemallanne tiellä... Jotenkin ärsyttää tuo asenne, että ei voi mennä töihin elättämään itsensä kun yhteiskunnan ilmainen raha lakkaisi... Ja ainoa ongelma on mielestäsi se, että miehesi on käyttänyt muutaman satasen omiin menoihinsa....[/QUOTE]

sun mielestä on hyväksyttävää että muu perhe kärsii siitä että mies menee törsäämään 700e ittensä tatuoimiseen... Nekö on hyväksyttäviä omia menoja ku muutenki ollaan perse auki... Painu sinä vittuun! Ihan ku mulla ei muutenki olis vaikeeta ilman että sinä tulet tänne tuota persläpeä puolustamaan...