järjetön epäily

[Toivoton tapaus]

Kirjoitan siinä toivossa, että joku kanssasisar "takoisi järjen ääntä päähäni" Olen 43-vuotias nainen. Avioliitossani oli kaikki mahdolliset ongelmat mitä voi olla. Luottamus ihmisiin meni. Elin yksin 3 vuotta ja tapasin ihanan miehen. Mutta ongelmani oli luottamuspula joka lopussa johti eroon. Tosin aihettakin oli mm. kaunistelua miehen menneisyydestä ja flirttailua naisten kanssa. Olimme vuoden erossa ja molemmat tahoillamme mietimme asioita ja tulimme siihen tulokseen, että yritämme uudelleen ja aloitamme puhtaalta pöydältä. Muistan vieläkin selvästi kuinka eron aikana kaduin mustasukkaisuuttani ja epäilyjäni jotka johtivat eroon. Nyt olen saanut toisen mahdollisuuden, mutta tiedostan että sama luottamuspula nostaa päätään. Jos käymme jossain illanistujaisissa ja mieheni juttelee vieraan naisen kanssa , ajattelen että vähintääkin he vaihtavat puhelinnumeroita. Kyttään mieheni sosiaalistamediaa siinä "toivossa" että hän jäisi kiinni jostain epäilyttävästä. Silloin kun olemme erossa kokoajan mielessäni liikkuu mitä ihmeellisempiä epäilyjä ja kuvittelen mielessäni tilanteita joissa mieheni lirkuttelee toisille naisille. Tästä on tullut minulle pakonomainen neuroosi ja inhoan itseäni syvästi tämän vuoksi. Joka ilta päätän, että nyt tämä epäily loppuu, mutta silti se päätään nostaa. Olen aikoinani jutellut ammatti-ihmisen kanssa kolhuista, joita avioliitossa sain, mutta tällähetkellä tuntuu, että minusta ei ole vaan parisuhteeseen koska olen näin vaikea tapaus.Olisin niin kiitollinen jos joku kommentoisi asiallisesti ja auttaisi minua elämässä eteenpäin.

 

[sietoraja vastassa]

Ilmeisesti miehesi on tyyppi, joka tarvitsee jatkuvaa ihailua. Hänen pitää saada sitä mahdollisimman monelta naiselta, muuten hän luulee miehuutensa menneen.
Hän ei ilmeisesti lainkaan ymmärrä, miten tuollainen käytös syö sinua ja teidän parisuhdettanne. Todennäköisesti hän ei pysty edes muuttumaan. Hän saattaisi tsempata ehkä kuukauden, mutta kauempaa hän ei jaksaisi.
Se, mitä sinä siedät, on ilmeisesti vähemmän flirttiä vieraiden kanssa.
Ymmärrän, että vähemmästäkin tulee mustasukkaiseksi.

Ei sinulla ole kuin kaksi mahdollisuutta, hyväksyä kaikille kauniille ja nuorille naisille flirttaileva miehesi tai erota.

 

[metsämarjako]

Minulla on sama ongelma, johtuu siitä, että avomieheni seurustelumme alkumetreillä piti yhteyttä suureen rakkauteensa, salasuhde avioliiton aikana, jota ei kuitenkaan koskaan saanut. Hän kielsi yhteyden ja kuitenkin jossain kohtaa kävi ilmi,että yhteyttä on pidetty. Nyt en enää oikein usko siihen , mutta silti saan päähän pinttymiä jolloin ajattelen josko sittenkin he tapailevat ym.
Mies ei kovasti flirttaa muille naisille ja pitää minua kuin kukkaa kämmenenllä. Joskus kun hän lähettää rakkausviestin ajattelen, että hän on sen saanut sitä salasuhteeltaan ja jakaa minulle..Sairasta , tiedän, mutta kun luotto on kerran mennyt se ei hevin palaa..Mistään en enää pariin vuoteen ole saanut mitään oljenkortta mistä häntä epäilisin, vaikka salaa katson puhelinta ym..
Nyt koitan sinnitellä ajatusteni kanssa ja järkeillä koska hän on kunnollinen ja ahkera mies, joka sanoo rakastavansa vain minua ja kohtelee minua hyvin.Miksi siihen en tyytyisi?

 

[Iso Elli]

Kirjoitan siinä toivossa, että joku kanssasisar "takoisi järjen ääntä päähäni" Olen 43-vuotias nainen. Avioliitossani oli kaikki mahdolliset ongelmat mitä voi olla. Luottamus ihmisiin meni. Elin yksin 3 vuotta ja tapasin ihanan miehen. Mutta ongelmani oli luottamuspula joka lopussa johti eroon. Tosin aihettakin oli mm. kaunistelua miehen menneisyydestä ja flirttailua naisten kanssa. Olimme vuoden erossa ja molemmat tahoillamme mietimme asioita ja tulimme siihen tulokseen, että yritämme uudelleen ja aloitamme puhtaalta pöydältä. Muistan vieläkin selvästi kuinka eron aikana kaduin mustasukkaisuuttani ja epäilyjäni jotka johtivat eroon. Nyt olen saanut toisen mahdollisuuden, mutta tiedostan että sama luottamuspula nostaa päätään. Jos käymme jossain illanistujaisissa ja mieheni juttelee vieraan naisen kanssa , ajattelen että vähintääkin he vaihtavat puhelinnumeroita. Kyttään mieheni sosiaalistamediaa siinä "toivossa" että hän jäisi kiinni jostain epäilyttävästä. Silloin kun olemme erossa kokoajan mielessäni liikkuu mitä ihmeellisempiä epäilyjä ja kuvittelen mielessäni tilanteita joissa mieheni lirkuttelee toisille naisille. Tästä on tullut minulle pakonomainen neuroosi ja inhoan itseäni syvästi tämän vuoksi. Joka ilta päätän, että nyt tämä epäily loppuu, mutta silti se päätään nostaa. Olen aikoinani jutellut ammatti-ihmisen kanssa kolhuista, joita avioliitossa sain, mutta tällähetkellä tuntuu, että minusta ei ole vaan parisuhteeseen koska olen näin vaikea tapaus.Olisin niin kiitollinen jos joku kommentoisi asiallisesti ja auttaisi minua elämässä eteenpäin.

Nyt ihan aikuisen oikeasti hei. Ei ole kuin yksi vaihtoehto, JÄTÄ HETI SE SIKA!!!

 

[mies]

Nyt ihan aikuisen oikeasti hei. Ei ole kuin yksi vaihtoehto, JÄTÄ HETI SE SIKA!!!

niin minäkin jättäisin tuollaisen mustasukkaisen naisen, on kokemusta senverran että tiedän mistä kirjoitan, ja se on SAIRAUS johon ei ole keksitty lääkettä ainakaan tähänpäivään mennessä.

 

[joo]

Eipä ole miehenä helppoa olla tuollaisen naisen rinnalla ja varsinkin, jos nainen kuvittelee olevansa oikeassa, väärinymmärretty ja naisen mielestä mies on kylmä, tunteeton. itsekin olen seurustelusuhteessa, jossa käydään tuntien kehityskeskusteluja, tuntuu siltä, että pää halkeaa ja alan sekoamaan itsekin. Minun on pakko lähteä tästä suhteesta, jossa koskaan en tiedä mistä rävähtää.