Jaksatteko kotiäitejä joilla ei ole mitään muuta elämää kuin lapset.....?

[Keittiönoita]

Pointtina tässä oli nyt se,että nyt sen vasta huomaa miten suppeaa elämä voi olla kotiäitinä (tai sitten ei,riippuu ihmisestä).

Olen huomannut saman monista työsskäyvistä äideistä. Siis sen elämän suppeuden. Päiväkoti-työpaikka-päiväkoti-ruokakauppa-koti-päiväkoti-työpaikka- päiväkoti jne jne. Mä ehdin paljon enemmän seurata maailman menoa niinä vuosina, kun olin lasten kanssa kotona. Itse asiassa olen tainnut katsoa viimeksi telkkarista uutiset helmikuussa. Sen verran kurkkaan päivän aikana iltapäivälehtien lööppeihin, että tiedän Suomen olevan edelleen itsenäinen ja ettei Olkiluoto ole posahtanut.

 

[homelitoosa]

Kannattaa varmaan hakea sitten parempaa seuraa jos ei jaksa kuunnella. Mä en tajua miksei sitten pysy suosiolla kotiäideistä kaukana jos se ihottumaa aiheuttaa...

Niin mä pysynkin Jos joku vanha tuttu tulee juttelemaan niin pakkohan siinä on muutama sana vaihtaa.Kylläpä tästä moni veti herneet nenuun!!!
Ja korostan edelleen että pojan takia käyn puistossa,en etsi itselleni juttukaveria.

ihanko sulla riittää jonoksi asti kotiäitejä jotka väkisin kertoo kuulumisiaan?
suosittelen vaikka mp3-soitinta mukaan, ei tuu kukaan sössöttämään mitään kun on luurit korvilla.

 

[Keittiönoita]

Mä yleensä tykkään puhua aiheesta kuin aiheesta, mutta täytyy sanoa, että mua ei yhtään kiinnosta toisten työjutut..

Useimpia ihmisiä ei kiinnosta toisten työjutut.

 

[Lässynlää harmaana]

Pointtina tässä oli nyt se,että nyt sen vasta huomaa miten suppeaa elämä voi olla kotiäitinä (tai sitten ei,riippuu ihmisestä).

Olen huomannut saman monista työsskäyvistä äideistä. Siis sen elämän suppeuden. Päiväkoti-työpaikka-päiväkoti-ruokakauppa-koti-päiväkoti-työpaikka- päiväkoti jne jne. Mä ehdin paljon enemmän seurata maailman menoa niinä vuosina, kun olin lasten kanssa kotona. Itse asiassa olen tainnut katsoa viimeksi telkkarista uutiset helmikuussa. Sen verran kurkkaan päivän aikana iltapäivälehtien lööppeihin, että tiedän Suomen olevan edelleen itsenäinen ja ettei Olkiluoto ole posahtanut.

Pointtina varmaan tässä se, että kaikki eivät pysty siihen. Ei pystytä katsomaan telkkarista yhtään mitään muuta kuin lastenohjelmia, tai ohjelmia joissa käsitellään lapsia, toisten äitien kanssa puhutaan vaan siitä omasta naperosta ja hänen kehityksestään, mihinkään ei mennä ilman lapsia jne...

 

[Keittiönoita]

Pointtina varmaan tässä se, että kaikki eivät pysty siihen. Ei pystytä katsomaan telkkarista yhtään mitään muuta kuin lastenohjelmia, tai ohjelmia joissa käsitellään lapsia, toisten äitien kanssa puhutaan vaan siitä omasta naperosta ja hänen kehityksestään, mihinkään ei mennä ilman lapsia jne...

Ymmärrän =) Mutta ihan yhtä lailla on työsskäyviä ihmisiä, jotka eivät osaa puhua muusta kuin työstään. Onneksi seuransa voi valita ja kannattaa hakeutua sellaisten ihmisten pariin, joilla on samat kiinnostuksen kohteet eikä jäädä taivastelemaan - tai pahimmassa tapauksessa ahdistumaan - muiden juttuja tai elämäntapaa.

 

[homelitoosa]

ajalta ennen lapsia, työpaikalla: perheelliset naiset puhuivat vain lapsista. lapseton ei voinut osallistua millään tasolla kahvipöytä keskusteluihin. lapseton ei ollut edes ihminen. epäonnistunut yhteiskunnan hylkiö. jos puhui omista asioistaan, ts. vaihtoi puheenaihetta: mätti suolaa haavoihin -> kun niillä äideillä ei ollut muuta elämää kuin lapset ja lasten harrastukset. teit niin tai näin, et voinut onnistua.

tämän yritän muistaa opetuksena itselleni jahka töihin aikanaan palaan = kotihoidontuki loppuu. että lapsettomatkin ovat ihmisiä.

 

[Keittiönoita]

ajalta ennen lapsia, työpaikalla: perheelliset naiset puhuivat vain lapsista. lapseton ei voinut osallistua millään tasolla kahvipöytä keskusteluihin. lapseton ei ollut edes ihminen. epäonnistunut yhteiskunnan hylkiö. jos puhui omista asioistaan, ts. vaihtoi puheenaihetta: mätti suolaa haavoihin -> kun niillä äideillä ei ollut muuta elämää kuin lapset ja lasten harrastukset. teit niin tai näin, et voinut onnistua.

tämän yritän muistaa opetuksena itselleni jahka töihin aikanaan palaan = kotihoidontuki loppuu. että lapsettomatkin ovat ihmisiä.

Mä en ole koskaan osunut sellaiseen työpaikkaan, jossa kahvipöydässä olisi puhuttu lapsista.

 

[kotiäippä täälläkin]

Niin se vaan on, et jutut kääntyy lapsiin kun niitten kanssa on päivät pitkät. Välillä kauhistuttaa itseänikin, et en osaa muusta jutella....

Niinpä! Itse en koskaan ole ollut mikään äidillinen ja lapset kaikki kaikessa-tyyppiä, en kai ole sitä vieläkään, mutta kummasti sitä lapsista tulee puhuttua.. Ehkä kotiäidillä ei tosiaan ole muuta elämää, sellaista siis, mistä sitä juttua riittäisi.. Vaikka kyllä minullakin on muutakin elämää -kuin kotiäitiys.. tai ainakin kuvittelen, että sellaista olisi..

 

[Valaja]

Kyl mä itseäni jaksan.

Mää en. Lukitsen itseni kaappiin päiväksi. Sieläpä puhukoon yksinään imetyksestä ja arjen haastavuudesta, meikä sitte saa rauhassa touhuta muuta.

 

[homelitoosa]

keittis : minä oon, valitettavasti. kaiken huippu oli, kun kerran yritin osallistua keskusteluun, jossa keksittiin porukalla erään naisen tulevalle lapselle nimeä. ehdin sanoa siihen asti että: "jos minä saisin pojan, sen nimi olisi" sitten minulle tylysti näytettiin kaapin paikka:"tee sinä kuule ne lapset vaan ensin ja tuu sitten......"

poistuin paikalta :'( :'( :'(

 

[Seipääntyöntäjä]

Kamalampaa kuunneltavaa ovat kotiäidit joilla on koko ajan päällä valitus "mä en pääse mihinkään, mulla ei oo omaa aikaa, mun mies ei arvosta mua, mä en jaksa näitä lapsia..."

Ja aina kamalampaa on kun työssäkäyvä äiti valittaa tommosia... :saint:

Mihinkään muuhun kantaa ottamatta tyydyn sanomaan, että sellaiset ihmiset, joilla on aina kaikki päin hanuria ja "keskustelu" on yhtä yksipuolista valitusta valituksen perään, ovat lähtökohtaisesti aika katiskasta ja raskaita kuunnella.

Ja voi pojat että sellaisia ihmisiä on yllättävän paljon! Toki jokaisella vuorollaan on huono päivä, mutta miksi nämä "kestoilijat" eivät edes yritä tehdä elämälleen minkäänlaista suunnanmuutosta ja pyri parempaan?

Tuskin edes tahtovat. On niin vtun kiva valittaa ja olla marttyyri. :xmas:

 

[minä vaan]

Niin se vaan on, et jutut kääntyy lapsiin kun niitten kanssa on päivät pitkät. Välillä kauhistuttaa itseänikin, et en osaa muusta jutella....

Niinpä! Itse en koskaan ole ollut mikään äidillinen ja lapset kaikki kaikessa-tyyppiä, en kai ole sitä vieläkään, mutta kummasti sitä lapsista tulee puhuttua.. Ehkä kotiäidillä ei tosiaan ole muuta elämää, sellaista siis, mistä sitä juttua riittäisi.. Vaikka kyllä minullakin on muutakin elämää -kuin kotiäitiys.. tai ainakin kuvittelen, että sellaista olisi..

Minä en koe itseäni superäidilliseksi enkä lapset kaikki kaikessa-muottiin,siksi kotona oleminen oli mulle välillä tuskaa koska kaikki tutut oli just sellasia.Mihinkään ei voinut lähteä ilman lapsia,ts. mikään ei kiinnostanut muuta kuin lapsiin liittyvät asiat.Hemmetti kolmekymppisiä naisia ja elävät kuin mummot