Jaksatteko kotiäitejä joilla ei ole mitään muuta elämää kuin lapset.....?

[minä vaan]

Ja lisään vielä kuten joku edellä sanoikin, että kyllä lapset voivat olla kaikki kaikessa, vaikkei koko maailmansa käännäkään "sisään/kotiinpäin" lasten ympärille tai vaikkei jauhakaan niistä koko ajan.

Rakastan lapsiani yli kaiken, mutta olen aina ollut kiinnostunut kaikenlaisista muistakin asioista ja maailmanmenosta. Se rikastuttaa sekin ja uskon, että se rikastuttaa lastenkin elämää, kun vanhemmat katsovat vähän elämää kodin ulkopuolellekin.

Kiitos,kiteytit ajatukseni sanoiksi

 

[vieras]

nii, miks ihmeessä meet ees puistoon jossa mammoja? haloo typerys.

 

[Keittiönoita]

ja miksi aina silloin kun lapset on pieniä? eikö isommilla lapsilla enää niin ole väliä? Minua ärsyttää tuo sanonta "kun lapset ovat pieniä" on ne isompinakin ihan yhtä lailla hoitoa tarvitsevia ja enemmän heistä sitten on hoidettavaa, huolta jne...

Mä en näe asiaa samalla tavalla. Musta on ihan selvää, että niin kauan, kun lasta pitää syöttää, pyyhkiä pyllyä, pukea jne, elämä on aika lapsikeskeistä. Kun lapsi kasvaa ja oppii tekemään asioita itsekin, äitiä tai isää ei tarvita joka sekunti. Aikuiselle jää aikaa tehdä ja ajatella muutakin.

Mitä puhutaan leikkipuistossa ei useimmilla varmaan ole samaa kuin mitä puhutaan kotona. Tutun ihmisen kanssa puhuu aina eri tavalla kuin puolituttujen. Mun mielestä on oikeastaan ihan normaalia, että kun joukko puolituttuja tapaa leikkipuistossa, silloin puhutaan lapsista. Mä en ala koirapuistossa puhumaan lapsistani tai työstäni, leikkipuistossa en puhu koirastani tai työstäni, työpaikalla en juuri puhu lapsistani enkä koirastani jne

 

[vieras]

Musta kotiäitien seura on (oli) masentavaa.Tuntuu kuin olisin saanut elämäni takaisin kun lähdin takaisin töihin.Kaksi vuotta ja risat kitkuttelin hoitovapaalla,kivaa oli olla lasten kanssa mutta kaikki se muu....huoh.

Minäkin hoidan omat lapseni kotona mutta, ei ole mitään tarvetta pitää muihin kotiäiteihin yhteyttä.
Lasten kans on kyllä kivaa.

 

[minä vaan]

Mä en näe asiaa samalla tavalla. Musta on ihan selvää, että niin kauan, kun lasta pitää syöttää, pyyhkiä pyllyä, pukea jne, elämä on aika lapsikeskeistä. Kun lapsi kasvaa ja oppii tekemään asioita itsekin, äitiä tai isää ei tarvita joka sekunti. Aikuiselle jää aikaa tehdä ja ajatella muutakin.

Mä luulen että se on enemmän persoonasta kiinni...Toiset vaan menettää äitiyden myötä kaiken muun intressin kodin ulkopuoliseen elämään.

 

[Keittiönoita]

On yhdistävä tekijä,mutta useimmat tunnen jo mielestäni melko hyvin.Silti jauhavat vain lapsistaan,eivät käy missään,harrasta mitään....

Vaihda puheenaihetta. Tai seuraa. Kyllä mun mielestä yksi tärkeä asia kanssakäymisessä on löytää yhteinen aihe, josta keskustella. Jos joku ei harrasta mitään, niin voit sä silti kertoa omasta harrastuksestasi. Kenties kuulijakin innostuisi ko harrastuksesta. Tosi kuitenkin on, että "samanlaiset lapset leikkivät parhaiten keskenään". Pätee aikuisiinkin. Jos joku alkaa kertoa mulle uudesta autostaan ja sen hienouksista, kuuntelen kyllä sujuvasti, mutta en ymmmärrä halaistua sanaa enkä osaa ottaa kantaa mihinkään kertojan esittämään autoja koskevaan kysymykseen. Kannattaakin hakeutua mieleiseensä seuraan eikä sinne, missä seura alkaa ärsyttämään.

 

[Keittiönoita]

Mä luulen että se on enemmän persoonasta kiinni...Toiset vaan menettää äitiyden myötä kaiken muun intressin kodin ulkopuoliseen elämään.

On varmasti sitäkin. Mutta onko se paha asia, jos se ei vahingoita ketään?

 

[minä vaan]

Mä luulen että se on enemmän persoonasta kiinni...Toiset vaan menettää äitiyden myötä kaiken muun intressin kodin ulkopuoliseen elämään.

On varmasti sitäkin. Mutta onko se paha asia, jos se ei vahingoita ketään?

Ei se ole paha asia.Se ahdistaa (ja jos rehellisä ollaan niin säälittää,ei pahalla)

 

[nöppönen]

höh.. eikai sitä voi muusta phua kun eihän täälläkään saalita edes äideille muuta elämää :/ ei vaiten.. mut jos on yhtään tuntemattomampi äiti ihminen juttukaverina niin helpointa on puhua lapsista. muuten mä kyl ainakin hölötän mielellään kaikesta muusta.

 

[Alli Huuppa]

Mä suorastaan rakastan itseäni. =)

 

[Keittiönoita]

Ei se ole paha asia.Se ahdistaa (ja jos rehellisä ollaan niin säälittää,ei pahalla)

Sitten kannattaa vaihtaa seuraa. En mä ainakaan ala elämään omaa elämääni siten, että olisin kaikille mieleinen keskustelukumppani eikä kukaan ahdistuisi mun elämästäni. Enkä siis ole kotiäitikään =) Mä en ahdistu kenenkään muun elämästä, paitsi ystävieni silloin, kun heidän elämässään on menossa raskas aika. Mutta se onkin eri juttu ja silloin se oma ahdistus vaan auttaa tukemaan sitä toista.

 

[minä vaan]

Pojan takia mä siellä puistossa käyn,en itseni takia

 

[vieras]

Mä luulen että se on enemmän persoonasta kiinni...Toiset vaan menettää äitiyden myötä kaiken muun intressin kodin ulkopuoliseen elämään.

On varmasti sitäkin. Mutta onko se paha asia, jos se ei vahingoita ketään?

Ei se ole paha asia.Se ahdistaa (ja jos rehellisä ollaan niin säälittää,ei pahalla)

Jos sua ahdistaa niin, minä säälin sinua.
Enkä tosiaankaan tarvi sääliäsi.

 

[Keittiönoita]

Pojan takia mä siellä puistossa käyn,en itseni takia

Onneksi muiden ihmisten kanssa ei ole pakko jutella yhtään mitään =)

 

[SuhmuranSandra]

Kannattaa varmaan hakea sitten parempaa seuraa jos ei jaksa kuunnella. Mä en tajua miksei sitten pysy suosiolla kotiäideistä kaukana jos se ihottumaa aiheuttaa...

 

[I-ha-na]

mä tunnen kyllä sellasia kotiäitejä joilla on paljon muutakin puhuttavaa kun lapset.

ehkä he ei sulle halua puhua muusta... miksi et itse puhu heille muita asioita?

 

[minä vaan]

Kannattaa varmaan hakea sitten parempaa seuraa jos ei jaksa kuunnella. Mä en tajua miksei sitten pysy suosiolla kotiäideistä kaukana jos se ihottumaa aiheuttaa...

Niin mä pysynkin Jos joku vanha tuttu tulee juttelemaan niin pakkohan siinä on muutama sana vaihtaa.Kylläpä tästä moni veti herneet nenuun!!!
Ja korostan edelleen että pojan takia käyn puistossa,en etsi itselleni juttukaveria.

 

[Keittiönoita]

Niin mä pysynkin Jos joku vanha tuttu tulee juttelemaan niin pakkohan siinä on muutama sana vaihtaa.Kylläpä tästä moni veti herneet nenuun!!!
Ja korostan edelleen että pojan takia käyn puistossa,en etsi itselleni juttukaveria.

Mäkin vaihdan muutaman sanan tuttujen kanssa, vaikka sitten puhuisivat atomifysiikasta. Se kuuluu kohteliaisuuteen. Mutta en vedä hernettä nenääni - en tästä keskustelusta enkä irl - siitä, että yhteiset puheenaiheet on jonkun kanssa pakkasen puolella. Kurjaa se olisi, jos kaikki olisi mun kloonejani.

 

[minä vaan]

Pointtina tässä oli nyt se,että nyt sen vasta huomaa miten suppeaa elämä voi olla kotiäitinä (tai sitten ei,riippuu ihmisestä).

 

[SuhmuranSandra]

Kannattaa varmaan hakea sitten parempaa seuraa jos ei jaksa kuunnella. Mä en tajua miksei sitten pysy suosiolla kotiäideistä kaukana jos se ihottumaa aiheuttaa...

Niin mä pysynkin Jos joku vanha tuttu tulee juttelemaan niin pakkohan siinä on muutama sana vaihtaa.Kylläpä tästä moni veti herneet nenuun!!!
Ja korostan edelleen että pojan takia käyn puistossa,en etsi itselleni juttukaveria.

Kamalaa kun joutuu vanhaa ystävää sillai kuunteleen. On sulla varmasti raskasta. Hommaa ittelles joku lappu, et kierrä mut kaukaa, mä en haluu jutella enkä varsinka kuunnella... :xmas:

 

[huppaloora]

Kamalampaa kuunneltavaa ovat kotiäidit joilla on koko ajan päällä valitus "mä en pääse mihinkään, mulla ei oo omaa aikaa, mun mies ei arvosta mua, mä en jaksa näitä lapsia..."

 

[I-ha-na]

Kannattaa varmaan hakea sitten parempaa seuraa jos ei jaksa kuunnella. Mä en tajua miksei sitten pysy suosiolla kotiäideistä kaukana jos se ihottumaa aiheuttaa...

Niin mä pysynkin Jos joku vanha tuttu tulee juttelemaan niin pakkohan siinä on muutama sana vaihtaa.Kylläpä tästä moni veti herneet nenuun!!!
Ja korostan edelleen että pojan takia käyn puistossa,en etsi itselleni juttukaveria.

niin ja se piti viel kysyä että onko sun mieleen tullu et siellä leikki puistos kaikkia varmasti yhdistävä tekijä on se lapsi.
eli ihmisillä voi olla vaikka kuinka paljon elämää ja kerrottavaa mutta helpompi on aloittaa esim just niistä lapsista kun kerran puistossa ollaan.. vai mitä?

Ja koitappa joskus itse tehdä aloite jostain muusta....
on varmasti niitä joilla ei oo muuta elämää kun lapset mutta jos he on onnellisia niin mitä väliä?

Ja aika vähän niitä juuri on , et koitappa ottaa ne sun taodokkaat keskustelu taidot esiin seuraavax

 

[SuhmuranSandra]

Kamalampaa kuunneltavaa ovat kotiäidit joilla on koko ajan päällä valitus "mä en pääse mihinkään, mulla ei oo omaa aikaa, mun mies ei arvosta mua, mä en jaksa näitä lapsia..."

Ja aina kamalampaa on kun työssäkäyvä äiti valittaa tommosia... :saint:

 

[vieras]

Mä yleensä tykkään puhua aiheesta kuin aiheesta, mutta täytyy sanoa, että mua ei yhtään kiinnosta toisten työjutut..

 

[Lässynlää harmaana]

Pointtina tässä oli nyt se,että nyt sen vasta huomaa miten suppeaa elämä voi olla kotiäitinä (tai sitten ei,riippuu ihmisestä).

Tää on varmasti ihan totta. Mä olen palaamassa työelämään jossain vaiheessa, mutta täytyy sanoa että tällä hetkellä minun ja ystävieni jotka ovat lasten kanssa kotona, elämä pyörii lasten ympärillä.

MUTTA, minulla on useita ystäviä joilla ei ole lapsia, ja heidän kanssa pystyn onneksi puhumaan muustakin. Myös he ovat sanoneet suoraan että onneksi kaikki joilla on lapsia, eivät hurahda niin täysillä siihen hommaan, etteivät enää pysty muusta puhumaan. Omasta halusta lapsettoman ihmisen kun on aika vaikea lähteä kommentoimaan kakka- ja sosejuttua, saatika kuunnella näitä kuulumisina.