Täällähän alkaa olemaan vilkasta ja hyvä niin, lämpimästi tervetuloa uusille (toivottavasti vierailunne jää mahdollisimman lyhyeksi).
Haikala Meillä mennään myös kuten aikaisemmin pitkällä kaavalla ja samalla cocktaililla eli Suprecur, Puregon (en tiedä vielä annostusta, mutta epäilen että hevoskuuri tulee taas eli 225IU-). Näillä mennään koska lääkäri(t) oli sitä mieltä, että se toimii (itse olen sattumoisin jostain syystä eriä mieltä). Mutta luulen, että tulemme keskustelemaan tiukasti ensimmäisen UÄn ohella näistä päätöksistä mitä lekurit ovat meidän kohdalla tehneet. Olen vain tällä hetkellä hämmentynyt tuosta Suprecurista, joka aiheuttaa minulle nyt mahtavan määrän sivuoireita. Ennen kärsin vain pienestä palelusta ja järkyttävistä päänsäryistä aina Puregonien aloittamiseen asti. Nyt on JÄRKYTTÄVÄ kylmyys ja migreeniltä tuntuva päänsärky, etova olo, ajoittain polttelun tunne vasemman munasarjan tienoilla/alapuolella, ja näitä on joka päivä lähes koko ajan. Eli kurja olo niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Isot halit sinne ja paaaaljon voimia :hug: Toivottavasti te onnistutte.
Tähtitomu Paljon tsemppiä teillekin viimeiseen julkiseen hoitoon. Paljon voimia ja toivottavasti jostakin löydätte iloa elämään kaiken tämän raastavan rumban keskellä. :hug:
Helge Mitä sinulle/teille kuuluu? Toivottavasti voitte paremmin :hug:
Alkon käytöstä sen verran, että ensimmäinen hoitojakso meni ihan nolla linjalla. Mutta toisella kierroksella sallin itselleni lasin punkkua iltaisin ja sitä tulen nytkin noudattamaan. Hyvä punkkuhan rentouttaa (vähentää stressiä) ja vilkastuttaa kuulemma verenkiertoa (hyväksi alkion siirron jälkeen).
( . ) Itse tosiaan kärsin tällä hetkellä aika monista sivuoireista johtuen Suprecurin aloittamisesta, joten odotan, että pääsen pistämään reilun viikon päästä Puregonia ja näin olo toivottavasti helpottuu (ainakin aikaisemmilla kerroilla näin on käynyt). Olen nyt vain hyvin väsynyt ja lopen uupunut, joten viikon loma töistä tulee enemmän kuin paikalleen nyt.
Meillä mies puhuu jo sijaisvanhemmuudesta ja siitä, että häntä kiinnostaisi sellainen enemmän kuin adoptio. Kyllä olemme siinä mieheni kanssa samaa mieltä. Mutta olen myös kertonut hänelle, että en ole vielä valmis siihen prosessiin. Minun pitää saada surra ensin tämä menetys kokonaan, että voin olla äiti jonkun toisen naisen lapselle/lapsille. Mutta jonain päivänä kyllä ja mieheni on ainakin tällä hetkellä valmis antamaan minulle aikaa.
Täällä olen yrittänyt aikaisemmista kerroista poiketen pistäytyä aina silloin tällöin ja keskittyä nyt vain omaan olemiseeni. Teiltä olen kyllä aina saanut tukea ja voimaa, mutta nyt on pakko olla hetkiä itsekseen ja kerätä viimeisiä voimia. Ihanaa talven odotuta teille kaikille. Yrittäkää olla itsellenne armollisia, rakastaa itseänne ja olla unohtamatta kumppanianne siinä vierellä. :heart: