Plussan jälkeen raskauttaan panikoiville: Moni täällä varmasti muistaa kohtaloni, kun menetin vauvani viikolla 22. Nyt jälkikäteen en suinkaan mieti, että olisi pitänyt nauttia raskaudesta vähemmän ja kulkea vaan selkä seinää vasten peläten tulevaa. Enemmänkin mietin, että olisi pitänyt koittaa ottaa vielä enemmän irti siitä ajasta. Mahdollinen pettymys ei ole yhtään sen helpompi, vaikka sitä olisi pelännyt ja siihen olisi näennäisesti valmistautunut. Toivottavasti muistan tämän seuraavassa raskaudessani. Alkuraskauden ultraan asti varmasti epäilyttää ja mietityttää, onko siellä oikesti ketään, mutta sen jälkeen haluaisin vaan antaa mennä. Helpommin sanottu kuin tehty, tiedän sen.
Onko kellään kokemuksia sulatettujen alkioiden jatkoviljelystä? Kuinka suuri osa alkioista "selviytyi"? Meillä on suunnitelmissa sulattaa kaikki kaksipäiväiset kerralla ja viljellä blastoiksi ennen siirtoa. Hieman pelottaa, että ne kaikki hiipuvat ennen kuin päästään siirtoon asti. Piinaava viikko tulossa..