IVF hoidoissa oleville/sinne joutuville

Minäkin liityn nyt tänne aktiivisemmin kirjoittamaan :)
Tuossa jokunen viikko sitten kävinkin kertomassa tilannetta että ivf-julkisella jos viimeinen inssi yksityisellä ei onnistu ja penkin allehan se meni...
Olen täällä teidän juttuja lueskellut koko tämän ajan ja henkisesti yrittänyt valmistautua :)

Saatiin onneksi odotettua nopeammin aika hoitojensuunnitteluun ja maaliskuun alussa päästäänkin jo hoitajan puheille :love:

Tsemppiä kaikille (y):love:
Mulla hei sama suunnitelma! Jos tämä maanantaina yksityisellä tehty inssi (= toka) ei onnistu, niin sit julkiselle IVF:ään. Eka lekuriaika on jo varmuudeksi varattuna, mut sen sain vasta maaliskuun alkuun. Tiedätkö sä miten nopsasti prosessi siitä lähtee etenemään?

IVF pelottaa mua hurjasti, koska oon äärimmäisen kipuherkkä. Mulla on jäänyt mieleen, kun äidin ystävältä tyyliin 25 v. sitten kerättiin munasoluja ja oli kertonut mun äidille sen olevan ihan valtavan kivuliasta. Menetelmät ja kipulääkitys on taatusti parantuneet aika tavalla tosta, mutta toi äidin ystävän kokemus kummittelee mielessä. Olis kiva kuulla teiltä keräyksen kokeneilta millaista se ihan oikeasti oli, ja saitteko tarpeeksi kipulääkettä, ja sattuiko silti?
 
Mulla hei sama suunnitelma! Jos tämä maanantaina yksityisellä tehty inssi (= toka) ei onnistu, niin sit julkiselle IVF:ään. Eka lekuriaika on jo varmuudeksi varattuna, mut sen sain vasta maaliskuun alkuun. Tiedätkö sä miten nopsasti prosessi siitä lähtee etenemään?

IVF pelottaa mua hurjasti, koska oon äärimmäisen kipuherkkä. Mulla on jäänyt mieleen, kun äidin ystävältä tyyliin 25 v. sitten kerättiin munasoluja ja oli kertonut mun äidille sen olevan ihan valtavan kivuliasta. Menetelmät ja kipulääkitys on taatusti parantuneet aika tavalla tosta, mutta toi äidin ystävän kokemus kummittelee mielessä. Olis kiva kuulla teiltä keräyksen kokeneilta millaista se ihan oikeasti oli, ja saitteko tarpeeksi kipulääkettä, ja sattuiko silti?
Punktio oli äärimmäisen helppo, enkä tuntenut muuta kuin puudutuspiston ja jännää tunnetta munasarjoissa. Joltain sekin tuntui kun mentiin sieltä pohjasta läpi mutta missään vaiheessa ei sattunut ja hyvät kipulääkkeet suoraan suoneen. Jännitin punktiota itse tosi paljon mutta koko ivf oli mielestäni helppo. Ekat pistot oli henkisesti vähän hankalia mutta kaikenkaikkiaan tosi helppo. Ja kivuton! Ainoa inhottava oli siirto ja sekin vaan sen takia että piti pidättää, kun rakko piti olla täynnä. :LOL: itse siirtokaan ei tuntunut miltään.
 
Punktio oli äärimmäisen helppo, enkä tuntenut muuta kuin puudutuspiston ja jännää tunnetta munasarjoissa. Joltain sekin tuntui kun mentiin sieltä pohjasta läpi mutta missään vaiheessa ei sattunut ja hyvät kipulääkkeet suoraan suoneen. Jännitin punktiota itse tosi paljon mutta koko ivf oli mielestäni helppo. Ekat pistot oli henkisesti vähän hankalia mutta kaikenkaikkiaan tosi helppo. Ja kivuton! Ainoa inhottava oli siirto ja sekin vaan sen takia että piti pidättää, kun rakko piti olla täynnä. :LOL: itse siirtokaan ei tuntunut miltään.
Vitsi miten helpottavaa kuulla!!! Kiitti kun jaoit sun kokemuksen! Onks niin, että sinä päivänä kun punktio tehdään, ei oo työkuntoinen? Mä en ole kertonut töissä kenellekään, enkä kerro, joten mietin jos tuo punktio tulee kovin äkillisellä aikataululla, niin miten saan sen päivän vapaaksi lyhyellä varoitusajalla.
 
Vitsi miten helpottavaa kuulla!!! Kiitti kun jaoit sun kokemuksen! Onks niin, että sinä päivänä kun punktio tehdään, ei oo työkuntoinen? Mä en ole kertonut töissä kenellekään, enkä kerro, joten mietin jos tuo punktio tulee kovin äkillisellä aikataululla, niin miten saan sen päivän vapaaksi lyhyellä varoitusajalla.
Siitä tulee yleensä 2-3 päivää sairaslomaa. Mulla oli ke punktio niin olin loppuviikon kotona. Pe oli sit siirto myös.
 
Mulla hei sama suunnitelma! Jos tämä maanantaina yksityisellä tehty inssi (= toka) ei onnistu, niin sit julkiselle IVF:ään. Eka lekuriaika on jo varmuudeksi varattuna, mut sen sain vasta maaliskuun alkuun. Tiedätkö sä miten nopsasti prosessi siitä lähtee etenemään?

IVF pelottaa mua hurjasti, koska oon äärimmäisen kipuherkkä. Mulla on jäänyt mieleen, kun äidin ystävältä tyyliin 25 v. sitten kerättiin munasoluja ja oli kertonut mun äidille sen olevan ihan valtavan kivuliasta. Menetelmät ja kipulääkitys on taatusti parantuneet aika tavalla tosta, mutta toi äidin ystävän kokemus kummittelee mielessä. Olis kiva kuulla teiltä keräyksen kokeneilta millaista se ihan oikeasti oli, ja saitteko tarpeeksi kipulääkettä, ja sattuiko silti?
Mekin mennään maaliskuun alussa :)
Tosin silloin se ensikäynti, niin ei tiedä kuinka kauan kestää seuraava operaation aloitus :notworthy:

@Pinnii TYKS on meidän lähin julkinen näihin hommiin :)

Ihana miten lämmöllä otettu vastaan tänne :love:
 
@Ninnanen mulla myös ollut varsin helpot/ei-kivuliaat punktiot (2 kertaa).
Mulla kasvoi kamalasti rakkuloita ja olo oli punktioon mennessä semmoinen, että kumarassa piti kävellä. Sain kipulääkettä ja rauhoittavaa suoneen, se "sisäänmeno" pistos tuntui vähän inhottavalta, mutta ei erityisen kipeältä. Vähä samaa tasoa niinku gynekologilla se spekulan (levittimen) laitto mun mielestä. Itse solujen punktoiminen ei tuntunut miltään. Olin muistaakseni kaksi päivää pois töistä.

Kaikenkaikkiaan en jännitä sen kummemmin jos uudelleen joudun vielä menemään. Tietysti yksilöllisiä eroja on, mutta ei niitä negatiivisia tarinoita kuuntelemalla ainakaan mitään hyvää itselleen saavuta. Unohda nyt ainakin ihan totaalisesti se sun äidin kaverin juttu, 25v sitten oli koko lapsettomuushoidot ihan kuin eri planeetalta. Tekniikat, tieto ja välineet on kehittynyt aivan viime vuosiin saakka ihan uskomattoman paljon. Tsemppiä teille hoitoihin!
 
@Ninnanen mulla myös ollut varsin helpot/ei-kivuliaat punktiot (2 kertaa).
Mulla kasvoi kamalasti rakkuloita ja olo oli punktioon mennessä semmoinen, että kumarassa piti kävellä. Sain kipulääkettä ja rauhoittavaa suoneen, se "sisäänmeno" pistos tuntui vähän inhottavalta, mutta ei erityisen kipeältä. Vähä samaa tasoa niinku gynekologilla se spekulan (levittimen) laitto mun mielestä. Itse solujen punktoiminen ei tuntunut miltään. Olin muistaakseni kaksi päivää pois töistä.

Kaikenkaikkiaan en jännitä sen kummemmin jos uudelleen joudun vielä menemään. Tietysti yksilöllisiä eroja on, mutta ei niitä negatiivisia tarinoita kuuntelemalla ainakaan mitään hyvää itselleen saavuta. Unohda nyt ainakin ihan totaalisesti se sun äidin kaverin juttu, 25v sitten oli koko lapsettomuushoidot ihan kuin eri planeetalta. Tekniikat, tieto ja välineet on kehittynyt aivan viime vuosiin saakka ihan uskomattoman paljon. Tsemppiä teille hoitoihin!
Oi, ihana kuulla näin hyviä ja rohkaisevia kokemuksia! Kiitti paljon kun jaoit :)
 
  • Tykkää
Reactions: MyMa
Blu
Vitsi miten helpottavaa kuulla!!! Kiitti kun jaoit sun kokemuksen! Onks niin, että sinä päivänä kun punktio tehdään, ei oo työkuntoinen? Mä en ole kertonut töissä kenellekään, enkä kerro, joten mietin jos tuo punktio tulee kovin äkillisellä aikataululla, niin miten saan sen päivän vapaaksi lyhyellä varoitusajalla.


Mulla oli viime perjantaina punktio ja pelkäsin kans kipua aika paljon, mutta se oli todella iisi toimenpide! Pieni nipistys tuntui kun neula meni läpi, mutta se oli ihan helppo homma. Tsemppiä!
 
  • Tykkää
Reactions: W.we
@W.we me ollaan myös tyksin asiakkaita ja ei ole kyllä pahaa sanottavaa. Eräs naislääkäri vai hoitaja ultrissa on vähän "kuiva" :LOL: muuten kaikki ollut mukavia. Varsinkin punktiossa oli tosi hyvät lääkärit ja yhden tehtävä oli tosiaan vaan pidellä kädestä ja lisätä lääkettä. Siirtoja tekevä mies on ihan 5/5, hauska ja pätevä. Ja tuo uusi kaiku systeemi on niin kätevä ettei tarvitse roikkua linjoilla enää!
 
  • Tykkää
Reactions: W.we
@Ninnanen Mulla taas on ollut viisi kivuliasta punktiota kun munasarjat on jotenkin piilossa ja aina on pitänyt hoitsun runnoa mahaa että lääkäri saa kaikki follit talteen. Hyvät kipulääkkeet oon kuitenkin saanut ja tosi nopeasti oli ohi. Seuraavana päivänä menin töihin normaalisti. Menisin ihan koska vain uudestaan punktioon, sen sijaan 30h kestäneitä synnytyskipuja ei oo ikävä :D

Mutta siis punktiota ei kannata pelätä, useimmilla se on kivuton ja joka tapauksessa siinä saa oikein hyvät mömmöt jos alkaa kipua tuntua. Hoitaja siis humauttaa kipulääkettä suoraan suoneen sillä sekunnilla kun sanoo että nyt sattuu ja se lääke auttaa heti.
 
IVF pelottaa mua hurjasti, koska oon äärimmäisen kipuherkkä. Mulla on jäänyt mieleen, kun äidin ystävältä tyyliin 25 v. sitten kerättiin munasoluja ja oli kertonut mun äidille sen olevan ihan valtavan kivuliasta. Menetelmät ja kipulääkitys on taatusti parantuneet aika tavalla tosta, mutta toi äidin ystävän kokemus kummittelee mielessä. Olis kiva kuulla teiltä keräyksen kokeneilta millaista se ihan oikeasti oli, ja saitteko tarpeeksi kipulääkettä, ja sattuiko silti?
Punktio oli varsin kivuton kokemus, luulenpa että kivunhoito ja menetelmät on kehittyneet 25 vuoden aikana melkolailla :) Kipulääkettä sai suoraan suoneen, ja myös rauhoittavia saa, jos kokee sen olevan tarpeen. Se kipulääke on niin voimakasta, että siitä menee sellaiseen höttöiseen lääkepöllyyn hetkeksi, päässä vain humisee :LOL: Se kipu, minkä ehti itse kokea, oli lähinnä piston tunne munasarjoissa, ja jonkinlaista paineen tunnetta - ei mielestäni kovin voimakasta.

Tsemppiä hoitoihin!
 
Joo punktio oli kyllä aika iisi, tietysti se jännittää mutta ei tarvitse kyllä yhtään pelätä. Osaavat ihmiset asialla. 150x pahempi oli synnytys :ROFLMAO: olenkin päättänyt että jos tässä toinen joskus saadaan, niin haluan sektion, oli sellainen ns kauhu synnytys mitä kukaan odottava ei halua edes kuulla. :ROFLMAO: Onneksi kaikki on moninkertaisesti sen arvoista :love:.
Täällä elän jännittynein ja pelonsekaisin fiiliksin parhaillaan. Oireina päänsärky mikä tuli viimeksikin kun plussasin, myös kamala akne kasvoissa ja selässä ja tissit kipeät.
 
@W.we me ollaan myös tyksin asiakkaita ja ei ole kyllä pahaa sanottavaa. Eräs naislääkäri vai hoitaja ultrissa on vähän "kuiva" :LOL: muuten kaikki ollut mukavia. Varsinkin punktiossa oli tosi hyvät lääkärit ja yhden tehtävä oli tosiaan vaan pidellä kädestä ja lisätä lääkettä. Siirtoja tekevä mies on ihan 5/5, hauska ja pätevä. Ja tuo uusi kaiku systeemi on niin kätevä ettei tarvitse roikkua linjoilla enää!
Kiva tietää että päästään hyviin käsiin :love:
Ei millään jaksaisi odottaa enää... :unsure:
 
@Ninnanen joo, mullakin oli aika helppo punktio. Laitettiin rauhoittavaa suoneen (sen laitto koski enemmän, mulla aika "haaroittuneet" suonet hoitajan mukaan), ei siis kysytty haluanko, liekö oletuksena.
Huomattavasti enemmän sattui eräs inssi kun lääkäri joutui ottamaan pihdeillä kiinni kohdunnipukasta...
Sain 2 päivää sairauslomaa.

Saatan liittyä taas kirjoittelemaan tänne, kunhan saan soitettua polille ja kyseltyä mites asiassa edetään (pakkasessa 4 kpl 3-päiväsiä). Helmikuun puoliväliin osuisi siirto jos se voidaan seuraavaan kiertoon tehdä.

Niin, ja varovaisia onnitteluja tuoreille plussaajille (y)
 
Ihanaa, että löysin tämän ketjun, olemme hoitojonossa julkisella puolella ja nyt tiedossa on, että mennään suoraan IVF- tai ICSI-hoitoihin. Varsinkin julkisella puolella tämä prosessi vaatii aikaa, ja siihen on hyvä varautua henkisesti. Me siis aloiteltiin prosessi omassa terveyskeskuksessa viime keväänä, ja parin lääkärikäynnin jälkeen ollaan siis vihdoin tuossa IVF-jonossa :geek:. Onneksi olen oppinut kärsivällisyyttä, sitä tässä meinaan näemmä tarvitaan ja roppakaupalla! Kuinka moni teistä julkisella puolella asioivista kyselette itse aikataulujen perään vai oletteko odotelleet hoitotahon soittoa/yhteydenottoa?

Alkuun otin tämän jopa aika lungisti, mutta nyt kun on päätynyt etsimään enemmän tietoa, olen alkanut jopa vähän stressaamaan..siis sitä, että kuinkahan monta kierrosta tätä tulee tehtyä (n) Vaikka ei sitä etukäteen kannattaisi murehtia, aika sen näyttää..

Emme ole tästä projektista kertoneet vielä kenellekään, mutta tällä viikolla oli hyvä tilaisuus kertoa omalle esimiehelle. Uskalsin, sillä meillä on hyvät ja läheiset välit. Ajattelin, että se varmaan helpottaa pomonkin työtä, eikä hän ihmettele mahdollisia poissaoloja (olen harvemmin kipeänä/sairaslomalla), ja mahdollista käyttäytymisen muutosta (jos lääkkeistä tulee jotain oireita tms.).

Jos/kun punktiosta tulee sairaslomaa, jäin miettimään mitä siihen sairaslomatodistukseen kirjoitetaan poissaolon syyksi. Eli paljastuisiko asia viimeistään silloin? Se sairaslomajakso ei taida olla palkallista? Teoriassa pystyisin neuvottelemaan nuo päivät vapaapäiviksikin, varsinkin jos sairaslomatodistuksesta selviää oikea syy, ja jos en halua palkanlaskijan tietävän sitä oikeaa syytä :giggle:

Pomolta tuli kannustavaa, empaattista palautetta ja toivoi onnistumista (y)
 
Ihanaa, että löysin tämän ketjun, olemme hoitojonossa julkisella puolella ja nyt tiedossa on, että mennään suoraan IVF- tai ICSI-hoitoihin. Varsinkin julkisella puolella tämä prosessi vaatii aikaa, ja siihen on hyvä varautua henkisesti. Me siis aloiteltiin prosessi omassa terveyskeskuksessa viime keväänä, ja parin lääkärikäynnin jälkeen ollaan siis vihdoin tuossa IVF-jonossa :geek:. Onneksi olen oppinut kärsivällisyyttä, sitä tässä meinaan näemmä tarvitaan ja roppakaupalla! Kuinka moni teistä julkisella puolella asioivista kyselette itse aikataulujen perään vai oletteko odotelleet hoitotahon soittoa/yhteydenottoa?

Alkuun otin tämän jopa aika lungisti, mutta nyt kun on päätynyt etsimään enemmän tietoa, olen alkanut jopa vähän stressaamaan..siis sitä, että kuinkahan monta kierrosta tätä tulee tehtyä (n) Vaikka ei sitä etukäteen kannattaisi murehtia, aika sen näyttää..

Emme ole tästä projektista kertoneet vielä kenellekään, mutta tällä viikolla oli hyvä tilaisuus kertoa omalle esimiehelle. Uskalsin, sillä meillä on hyvät ja läheiset välit. Ajattelin, että se varmaan helpottaa pomonkin työtä, eikä hän ihmettele mahdollisia poissaoloja (olen harvemmin kipeänä/sairaslomalla), ja mahdollista käyttäytymisen muutosta (jos lääkkeistä tulee jotain oireita tms.).

Jos/kun punktiosta tulee sairaslomaa, jäin miettimään mitä siihen sairaslomatodistukseen kirjoitetaan poissaolon syyksi. Eli paljastuisiko asia viimeistään silloin? Se sairaslomajakso ei taida olla palkallista? Teoriassa pystyisin neuvottelemaan nuo päivät vapaapäiviksikin, varsinkin jos sairaslomatodistuksesta selviää oikea syy, ja jos en halua palkanlaskijan tietävän sitä oikeaa syytä :giggle:

Pomolta tuli kannustavaa, empaattista palautetta ja toivoi onnistumista (y)
Minä oon kyl kyselly aikojen perään :whistle: missäpäin ootte hoidoissa? :)
 
@Vilja83 tervetuloa mukaan. Mulla luki todistuksessa koodi, jonka selite oli vatsakipu. Esimiehelle en ole siis kertonut. Sanoin vaan, että joudun toimenpiteeseen.
Kiitos :) Päädyin tätä sairasloma-asiaa vielä kommenttini jälkeen googlettamaan ja ilmeisesti tässäkin on erilaisia käytäntöjä, mitä siihen todistukseen kirjoitetaan. Mutta hyvä kuulla, jos sulla se sujui niin, ettei todistus paljastanut esimiehelle oikeaa syytä.