Ei oo jaksanu kirjotella puhelimella tänne, kun se teksti hyppii ja sekoilee. Toisaalta ei mulla mitään kirjotettavaa oliskaan, menkat ei oo vieläkään alkanu, tottakai tää kierto sit on pidempi ku edelliset, ku niitä oikein odottaa.
Peruin jo ens viikolta ekan folliultran tänään, kun en enää ehdi polin lukujärjestykseen tällä kierrolla.
@mmmoi Hienoo että pääsette siirtoon pikana! Mullakin oli kahessa viime kierrossa ovis jo kp9 ja kp10 eikä sitä ois osannu odottaa niin aikasin.
@kop kop Hyvä että näytti hyvältä, mutta ihmeellisiä noi ylimääräiset. Ja tosi stressaavaa! Toivottavasti pystyt keskittymään muuhunkin kuin murehtimiseen.
Tuu sit
@Jantzu kertomaan punktion jälkeiset tunnelmat. Tsemppiä siihen perjantaille!
Voimia
@Toiveikas81 sinne.
Ja
@marrasmai kuulostaa siltä, että on siis täysin leikkauksella korjattavissa. Voi kun hieno juttu ton murheen keskelle.
Oispa täällä joku, joka ois samassa tilanteessa mun kanssa, että vasta eka hoito alkamassa, kun tuntuu että oon ihan uuvatti täällä teiän kokeneiden joukossa.
Toivottavasti sitten jaksatte kun panikoin täällä.
Oli muuten aika mielenkiintoinen juttu, juttelin töissä yhden naisen kanssa syvällisemmin, (hän on viiskymppinen) ja hän kertoi, että on ollut hoidoissa 15-20 vuotta sitten ja tehty seitsemän ivf:ää! Valitettavasti yksikään ei johtanut haluttuun lopputulokseen. Heillä oli tarttumisessa ongelma. Miehensä jäi lapsettomaksi, mutta naisella itsellään on aiemmasta liitosta yksi lapsi ja hän sanoi, että kun on saanut kokea äitiyden, niin ei se hoitojen epäonnistuminen sitten ollut niin musertavaa.
Häneltä munasoluja saatiin aina hyvin kerättyä, jotain parikyt-kolkyt kerrallaan ja siihen aikaan ne otettiin ilmeisesti jotenkin vatsan kautta nukutuksessa, eikä näin kätevästi kuin nykyään. Silloin pakastustakaan ei tehty typpeen pikajäädytyksellä, vaikka pakastettiinkin. Ja aina laitettiin kaks alkiota kerrallaan.
Hänellä alkoi vaihdevuodet 42-vuotiaana ja aluksi sitä ei kukaan lääkäri meinannut uskoa, mutta sitten sanottiin, että no joo se voi johtua noista hoidoista. Amh-arvon mittauksella selvisi. Ja itse asiassa kun asiaa miettii, niin kyllähän kun niitä olemassa olevia munasolumääriä kasvatetaan vuodessa vaikka kymmenkertainen määrä siihen, mitä niitä itsestään kypsyisi, niin kyllähän varastot hupenee koko ajan. En oo aiemmin edes miettinyt sitä noin, mutta jos mulla vuodessa kypsyis normaalisti 10 munasolua ja sitten tehdään vaikka kaks hoitoa, joista saadaan saaliiksi yhteensä 30 solua, niin mähän oon käyttänyt jo kolmen vuoden tarpeet siinä?
Tällasta en oo miettinytkään aiemmin!
Tosin enpä mä niillä mitään sit varmaan myöhemminkään tee, mutta ajatuksena epämukava.