IVF hoidoissa oleville/sinne joutuville

Spinxille, hipsulle ja mamidolle halauksia, mutta Toiveikkalle ihan extrahalaus. Tuli ihan pala kurkkuun itsellä kun luin tekstiäsi.

On nämä hoidot, jatkuva raskauden jännittäminen,odottaminen niin raskasta. Minä olen purkanut tuntojani ihan psykiatrisella sairaanhoitajalla ja psykologilla. Nää on parisuhteellekkin ihan helvetin rankkoja koettelemuksia, rahaakin palaa ja välillä meinaa koko maailma kaatua niskaan.
Keskustelu helpottaa hetken. Ainakin parisuhdetta. Typerää ehkä, mutta omaa päätä auttaa esimerkillisesti tämä palsta. Kun ei koe olevansa yksin vaan saa lukea rehellistä, kaunistelematonta tekstiä pillupillereistä, vuodoista, onnistumisista ja epäonnistumisista!
Mua helpottaa ihan mielettömästi tietää etten paini yksin näiden asioiden kanssa vaan te muut ootte siellä myös!

Täällä alkoi menkat tänään, pääsen itsekin nyt soittelemaan klinikalle. Pääsen jännäämään teidän kanssa,kertomaan pillupillereistä ja fiiliksistä

 

Nollaultra takana. Meinasi käydä jännäksi (vaihteeksi) hoidon aloitus, kun yksi rakkula oli muita paljon isompi. Muutama soitto ja huuh lupa aloittaa piikitykset! Lääkitystä nostettiin 200iu ekat kolme päivää ja sitten 150. Ensi viikkolla uusinta UÄ.

Lääkkeinä Puregon ja Orgalutran.

 

Kiitos kaikille myötäelämisestä Ja tsempit Mamidolle ja muillekin tällä kierrokselle neganneille...

Ja Toiveikas, sinulle extrahalaukset, supervoimia ja valoisia ajatuksia. Tarinasi pysäytti ja muistutti todellakin siitä, miten hauraiden asioiden kanssa me kaikki olemme tekemisissä.

Mun verikoe oli odotetusti negatiivinen. Uuteen hoitoon saan ilmoittautua jo maaliskuun kuukautisista. Toivottavasti silloin ei ole ruuhkaa vaan pääsemme etenemään.

Eilinen päivä meni sumussa, oli tosi painava ja musta olo. Itketti ja kuristi. Teki mieli luovuttaa. Tänään on vähän parempi. Jälleen päivä kerrallaan eteenpäin...

 

Pillupillerit
Siis tä on aivan uusi sana mulle, kiitos Pirunpelto piristyksestä sekä peukku menkoille, ja eikun uusia hoitoja kohti !

Oon kanssa huomannut, että tämä palsta on myös mun henkireikä. On ihanaa lukea ja tietää ettei ole yksin näiden asioiden kanssa ja kaikki on samantyyppisen vuoristoradan kyydissä. Meillä mies matkustelee todella paljon töiden takia, ja koenkin olevani välillä aika yksin näiden ajatusteni kanssa. Ja kyllä säälin miestäkin, kun en taida mistään muusta puhua kuin hoidoista. Meillä tietää ihan pari läheisintä ystävää näistä hoidoista, mutta itse tulen varmasti kertomaan vanhemmilleni lähiaikoina, jotenkin tuntuu että heille kertominen myös auttaa tässä suossa rämpimään eteenpäin.

Saa nähdä miten itselle käy seuraavien hoitojen kanssa; helpottaakohan yhtään vai hajoilenko vielä enemmän kuin nyt ensimmäisellä hoitokerralla. Jos tämä tästä pahenee, niin varmasti itsekkin pitää käydä juttelemassa jollekkin täysin ulkopuoliselle.

 

Kiitos kun otitte mukaan listalle. Teistä jotka täällä olette pitempään pyörineet saattaa tuntua ihan hullulta tämä kun kerron että valaistuksena tuli etten olekaan yksin tässä hässäkässä! Meitä on muitakin! Minulla nimittäin ei ole lähipiirissä ketään joka ymmärtäisi missä mennään ja mikä on homman nimi. Kaikki kun saavat lapsia luomuna niin heidän maailmassaan tuntuu olevan ihan scifiä se, jos joku ei normikonsteilla onnistukaan. Ja kyseessä siis aikuiset, koulutetut ihmiset jotka näin ajattelee.

Mies nyt ei hyvin paljoa ymmärrä hänkään. Itse olen sen verran solmussa asian kanssa tällä hetkellä etten jaksa nyt raskaana olevien seuraa tai ihan vastasyntyneitä vauvoja - ja siitä jaksetaan kyllä syyllistää vaikka yritän asian ilmaista tahdikkaasti. Joten Pirunpelto ja icsi mamako kirjoittelitte aivan asiaa noista tuntemuksista äsken.

Nappeus ja Yrittäjä J ainakin olette näköjään menossa suunnilleen samalla lähtölaskennalla? Minulla oli nollaultra eilen tiistaina. Tunnen itseni ihan noviisiksi, joillakin jo kokemusta tästä samasta useaan otteeseen ja PAS:it vielä lisäksi. Olette rautaisia naisia kaikki jotka näitä asioita käytte läpi.

 

Ankkalinna, viikolla 8 siirto jos kaikki menee hyvin. Kivaa että täällä on samassa tahdissa meneviä

Pikkuinen hymyn poikanen oli kyllä naamalla, kun kävelin harmaa ivf-hoitolaukku kainalossa pitkin sairaalan käytäviä

 

Kiitti kaikille! En mä tässä oikeastaan ole epätoivoon vaipunut. Ärsyyntynyt lähinnä tästä mahon kehon toimimattomuudesta. Kun ei toimi, vaikka on kovat lääkkeet.
Mä muuten vuodan edelleen. Tää siis alkoi la-su yönä ja edelleen valuu niin kovasti, että saan vaihtaa sidettä tämän tuosta. Ja siltikään ultrassa ei mitään näy, mikä tämän aiheuttais.. voi hyvää päivää.
Alkaa vähän tuntumaan jo päänupissakin tämä vuoto.

Tuli sellaisia nostalgisia ajatuksia vuodelta 2010 kun esikoista panemalla pantiin aluilleen. Mulla oli silloinkin vuotohäiriöitä (niinkuin ollut koko elämäni) ja oli sovittu yksityiselle gynelle aika ultrattavaksi. Kahta päivää ennen tuota sovittua ultraa mulla alkas taas joku epämääräinen vuoto, muistan kun oltiin kavereille tupareihin menossa ja ajattelin että käynpä vielä vessassa.. ilta meni itkuksi.
No, menin ultraan kumminkin yksityiselle ja tämä vanhempi mies ihanasti vakuutti, että kyllä me sut raskaaksi saadaan.. ja kehotti aloittamaan Clomifenit heti sinä ultrapäivänä. Aloitin ja raskaaksihan mä tulin. Ja tää Clomilapsonen on tänä päivänä 4v7kk.
Toisen aluilleen paneminen onkin sitten ollut huomattavasti vaikeampaa...

Huoh.

No, näillä mennään ja eipä se yhden lapsen kanssa eläminenkään paha vaihtoehto ole, ollenkaan. Ainakin on helppoa.

 

Olipas mukavan tsemppaavia viestejä ikävistä uutisista huolimatta. Valtavat halaukset kaikille menetyksen kokeneille ja nega-testin tehneille Täältä me vaan ponnistetaan uudestaan ylös, kun aika on siihen valmis.

Meidän hoidoista tietää sisko ja yksi ystävä. Siskon kanssa puhutaan aiheesta lähes päivittäin. Hän sai toisen lapsensa samana päivänä kun itse aloitin pistämään Gonal F:ää.. Ystävä (joka tietää hoidoista) on myöskin raskaana. Ja laskettuaika heillä huhtikuussa. Parempi olo itsellä kun ei ajattele asiaa, vaikka eihän luomusti raskautuneiden onni ole minulta pois! Kai sitä kuitenkin jotenkin kyyniistyy ja katkeroituu.

Kun sain tiedon (viime marraskuussa), että ainut vaihtoehto raskautua on ivf, tuntui että maailma romahtaa siihen paikkaan. Otin asian todella raskaasti, mutta onneksi mieheni osasi olla todella positiivinen ja kannustava.

Nyt on kuudes piinapäivä menossa ja nämä päivät on mennyt yllättävän helposti. Johtunee siitä, että meneillään oleva opinnäytetyö pakottaa pitämään ajatukset pois piinailusta. Ensi viikon torstaina on verikoepäivä, enkä ajatellut testata itse ennen sitä. Otan perjantaina vastaan sen mitä tulee

Sori pitkä avautuminen, mutta kuten todettu aikaisemmissakin viesteissä, tämä palsta toimii henkireikänä tämän mylleryksen keskellä!

Tsemppiä ihan jokaiselle tätä läpikäyvälle tai alottajalle!

 

Ompas täällä taas tullut huonoja uutisia. Tsemppiä kaikille, ei tää oo koskaan helppoa saati sitten kun annetaan toivoa ja sitten kohta viedään kaikki se ilo pois. Tää palsta on kyllä suuri henkinen tuki. On kiva tietää että on muitakin jotka painii samojen ajatusten kanssa.
Omaa napaa sen verran että tänään pitäs alottaa pistely, mutta kova kuumeilu on vienyt kaikki voimat. Voi olla että mies pääsee tökkimään conalia tänään. Onko kukaan muu sairastanut tässä vaiheessa hoitoja? Mitä lääkkeitä uskaltaa käyttää kuumeen ja flunssan hillitsimiseen?

 

Huuh, mä sain kulutettua vaan 625€ mulla tänään kp 3 ja eka pistospäivä.

Millaisia cocktaileja muilla on? Täällä siis Puregon ja Orgalutran.

 

Tsemppii kaikille!
Mulla tossa ekassa icsissä oli gonal f + orgalutran + ovitrelle+ lugesteron

 

Meillä oli gonal f, orgalutran, pregnyl ja nyt vielä lugesteron.

Onko muilla alueilla lugesteron 200mg:ssä toimituskatkos? Keski-Suomesta sitä saa vasta viikolla 13. Nyt menee satasta 3xpäivässä kaksi pilleriä.

 

Täältä synkkä omanapainen päivitys: viidestä punktioidusta solusta yksikään ei hedelmöittynyt. Ei yksikään!! Ne olivat kaikki jääneet jotenkin epäkypsiksi, eikä icsiäkään voitu sen vuoksi tehdä. Tällä hetkellä olo on aika tyhjä ja epätoivoinenkin. Hukkaan meni kaikki eurot, piikittelyt ja punktio.

Lääkärin mukaan ei kannata vielä lannistua, vaan hän ehdotti että lähtisimme uuteen hoitoon mahdollisimman pian, kun munasarjat ovat jo valmiiksi aktivoituneessa tilassa. Varmaan kokeillaan erilaista kaavaa ja lääkecoctailia. Kyllä me kai lähdetään sitä yrittämään, mutta oma fiilis on jo valmiiksi lannistunut. Miten ne solut muka kypsyisivät seuraavalla kerralla paremmin, jos nytkään ei onnistunut?

Tuosta henkisestä puolesta voisin vielä kommentoida:
Minullekin tämä palsta on ollut todella tärkeä henkireikä. Ihan uusi, lohdullinen maailma avautui, kun tänne muutama kuukausi sitten ekaa kertaa eksyin. Kiitos siitä teille kaikille!

Oma metodini on ollut se, että olen yrittänyt järjestää elämääni mahdollisimman paljon muutakin tekemistä ja ajateltavaa kuin hoidot: kokeilen uusia harrastuksia, tapaan ystäviä, varaan pieniä reissuja yms. Näin ollen elämässä on aina jotain kivaa, mitä odottaa, vaikka hoidot puihin menisivätkin. Toki meidän hoitojaksomme on ollut vielä aika lyhyt, ja nyt oikeastaan saatiin vasta ensimmäinen isompi (joskin aika murskaava) takaisku. Eli en osaa sanoa, kuinka pitkälle omakaan positiivisuuteni kantaa, jos uutiset ovat jatkossa yhtä huonoja…

Niin ja mulla oli lääkecoctailina Clomifen, Menopur, Orgalutran ja Pregnyl, mutta metsään siis meni.

 

Pahoittelut negoista ja erityis pahoittelu toiveikkaalle
Täällä ollut minun osalta hiljaista kun ei ole mitään tapahtunut. Olin tänään ultrassa ja limis oli 6mm ja johtofolli 12mm, minulla on kp 12 mutta myös pitkät kierrot. Lääkäri tuumasi ettei tänään eikä huomennakaan tarvitse vielä ovista tikuttaa.. Lääkkeetön pas siis menossa Elikkä ensiviikolla voisi odottaa jotain tapahtuvan..Käyn kyllä lueskelemassa täällä. On muuten taas paljon piinailioita! Nyt se plussa aalto tänne!

 

Heippa kaikille pitkästä aikaa

Ensiksi lämmin halaus toivekkaalle, jaksamista.
Roxanne voi ei, toivotaan että positiivinen vire kuitenkin säilyy vastoinkäymisestä huolimatta.

Täällä paljon uusia nimiä, mutta muutamia tuttuja edelleen ja varmaan taustalla joku seurailee. Eli tulin kertomaan, että hengissä ollaan.

Tänään kävin 'suunnittelukäynnillä', jossa todettiin että kohdussa jotain. Saattaa olla vielä osa istukkaa (hcg 37) tai sitten jotain muuta. Ens viikolla uusiksi verikokeet ja lääkärikäynti (vähän pelästyin kuin sama lääkäri oli jotenkin hämmentynyt ja sopi täyteen päivään mulle jonkun lisäajan..). Toivottavasti nyt menis vaan ohi itsestään tai vaikka sitten joutuiskin kaavintaan, niin nyt sekään ei tunnu pahalta. Enemmän nyt mietityttää, että jos ei tiedetä mistä se 'joku' johtuu.
Ja niille, jotka ei tiedä niin saatiin 4 PASsista tuulimuna, jonka lääkkeellinen tyhjennys aloitettiin 9.1 (siitä ei sen enempää, en halua muistella). Nyt olis yli neljä viikkoa aikaa tyhjennyksestä ja vuoto loppunut, mutta jotain on vialla...

En oikein tiedä mitä ajatella. No jos tästä selvitään nyt 'säikähdyksellä', niin nyt keväällä multa tutkitaan kromosomit, keliakiat, hyytymisjutut jne (mieheltä on jo tutkittu). Eli halusivat tutkia jo nyt vaikka takana kaksi keskenmenoa. Harmittaa tietty, että tutkimukset siirtää seuraavan IVF:fin vasta syksyksi mutta kuitenkin parempi, että tutkitaan. Sitten tietää, että onko edes toivoa... Ja toisaalta jos jossain kohdin haluaa yksityiselle siirtyä niin hienoa, että julkisella tutkitaan nyt nämäkin.

Summasummarum. Hengissä, ei lasta enkä raskaana. Oma henkinen tila ihan ok, mutta jotenkin surettaa kokonaistilanne .

Kovasti toivon kaikille pysyviä plussia ja 'alkionsiirrosta plussanneiden' -ketjulaisille onnea raskausaikaan ja tulevaan vauva-arkeen.

Itse otan vähän etäisyyttä tähän asiaan, mutta tulen vielä kertomaan mitä ens viikolla selviää.

 

No onpa p*rseest* Roxanne. On se vaan väärin, kun laittaa itsensä täysillä likoon ja odotukset on luonnollisesti korkealla ja sitten käy noin. Toivotaan, että pääsette pian aloittamaan uuden hoitokierroksen.

Alkaa tosiaan näyttämään siltä, että täällä on useampi piinailija pian yhtä aikaa

 

Voi kurjuus Roxanne onnea seuraavaan kertaan, kyllä se voi onnistua hyvinkin!

Vilijonkka, hyvä kuulla susta <3 hienoa että julkisella puolella tutkitaan kaikki perinpohjaisesti! Toivottavasti se joku selviää pian ja pääsette hoidoissa eteenpäin.

Ensimmäiset dropit nahassa

 

Kylläpä nyt on monelle tullut huonoja uutisia ja vastoinkäymisiä
Myötätuntohalit täältä kaikille...

Mulla menossa nyt dpo6 ja pp2. Nyt on ollut vointi paljon parempi, kuin tuoresiirron jälkeen. Sillon tietty ne sitä edeltävät piikitykset ja punktiot rasitti varmaan kroppaa ja kivut oli sen mukaiset.. Nyt ei ole edes lutinuksista tullut mitään oireita ja töissä ollessa ihan unohdan koko kyytiläisen aina hetkeksi. Eilen ja tänään oli hetken aikaa semmosta pientä nippailua, mutta todellakin vähäistä. Nyt oon nukkunutkin todella paljon, kunnon yöunet ja päiväunet lisäksi Mieskin on ottanut nyt onneksi paljon rennommin, ei stressiä havaittavissa....

Maanantaina aattelin tehä ekan testin ihan pregchekillä.

 

Meillä oli gonal f, orgalutran, pregnyl ja nyt vielä lugesteron.

Onko muilla alueilla lugesteron 200mg:ssä toimituskatkos? Keski-Suomesta sitä saa vasta viikolla 13. Nyt menee satasta 3xpäivässä kaksi pilleriä.

Sama tilanne joka puolella. Kaks satasia saadaan Suomeen vasta viikolla 13. Huono juttu. Alkavat pian olemaan loppu joka puolelta. Yliopostollisellakaan ei niitä enää ole, kävin eilen siellä. Luge satastako muut ovat saaneet tilalle?

 

Mulle tehtiin eilen neljäs PAS. Yhteensä on jo 7 munasolua siirretty ja toiveet on jo vähän hiipuneet. Jos tämäkään ei onnistu niin jäljellä vielä yksi yritys.

Vilijonkka - tosi kurja kuulla miten kävi

 

Tsemppiä kaikillle huonoja uutisia saaneille ja muillekin hoidossa kävijöille!
Mulla kans tänään nollaultra ja pistokset alotin. Puregonilla mennään 200iu x 5 pv. Ja pitkän kaavan mukaan mulla siis hoito..synarela nenäsumute hoidossa mukana. Katotaan mitä ultra näyttää maanantaina. Viikolla 8 punktio..en malta oottaa! toivottavasti kaikki menis vaan hyvin.

 

Juru ei taidettu törmätä? hyvin se menee!

 

Toiveikkaalle voimahali <3 ja kaikille tsemppiä.
Olin eilen punktiossa 4 follia ja yksi raakile löytyi, loppusaldo 4 solua. Nyt jännitetään päästäänkö huomenna siirtoon vai tuleeko puhelinsoitto tänään

Viime vkolla mun olo oli muuten flunssaa..kuumetta ei tullu, mutta muuten oli tosi heikko olo pari päivää!

 

Näköjään useilla siis tulossa punktio viikolle 8, Päivän paisteessa myös tuo viikko tähtäimessä. Sinulta voikin sitten kysellä paniikkipäissään, kun sinulla tietoa on enemmän. Olet varmaankin jo kertonut mutta kysynpä silti; onko sinulla ollut päivää paria ennen punktiota kuinka tuskainen olo, onnistuuko töissäkäynti tai kauppa- yms. asioiden hoitaminen normaalisti? Entä teillä muilla kokeneemmilla? Vai pitääkö varautua hidastamaan tahtia jo ennen punktiota?

Minulla on ilmennyt uusi ahdistuksen aihe liittyen tähän hedelmättömyyden kokemukseen. Esikoinen on aloittanut itkemään lohduttomasti sitä että hänellä ei ole siskoa eikä veljeä ja joutuu olemaan ja leikkimään aina vain yksin. Ja kyselee että miksi, miksi hänellä ei ole mutta muilla on sisarus (ja tämä pitää täysin paikkaansa tuttavapiirissä). Tämä on lapselta ihan rehellistä tilitystä, eikä sitä "minäkin tahdon, minäkin tahdon". Kyllä viiltää sydämeen selittää että oltaisiin haluttu sinulle sisko tai veli mutta ei vain olla saatu. Ja että emme tiedä miksi. Siitäkös itku sitten vain yltyy, ja tämä on jokapäiväistä. En tiedä enää mitä vastata kun oma oleminenkin on hankalaa - lopputuloksena itkee lattialla huutoitkua lohduttomasti sekä äiti että lapsi.

Tiedän että teillä joilla ei ole lapsia, on tilanne vielä tuskallisempi ja teille on vielä enemmän tosi kyseessä. Tahdoin vain kertoa että tällainen murheellinen sivujuonne on kun lapsi kokee yksinäisyyttä ja vikahan on... tässä tapauksessa yksistään minun. Tai kuten papereissa lukee, "female factor only". Koeta sitten selvitä senkin syyllisyyden kanssa.

 

Täällä taas PITKÄN hiljaiselon jälkeen. 1 IVF kun meni silloin marraskuussa mönkään ja sen jälkeen onkin ollut vaan tätä odottamista...
No nyt taas ens kuussa uusi nro.2 IVF hoito starttaa, niin palailen taas mukaan keskusteluihin.

En taakseppäin kovasti lukenut mutta noin pikaisella silmäyksellä on paljon uusia mukana jännäämässä hoitojen kulkua. Onnistumisia kaikille tälle vuodelle tasaisesti <3