Itku vaan tulee...

Taas kerran olen saanut huomata kuinka upeita ystäviä saan omistaa ja kuinka ihania työkavereita minulla on.Kaikki ovat olleet valtavana tukena ... Päivä kerrallaan eteenpäin.Suru varmasti muuttaa muotoaan ja monia eri vaiheita vielä käydään läpi.Äitini on ollut täällä ja ollaan saatu yhdessä asioita jakaa ja hoitaa asioita ja äitini ei tarvitse nyt olla tyhjässä kodissa yksin.

Lämmin osanottoni sinulle :hug: :hug:

Itku silmässä luin tätä avaustasi, kuinka läheisesti se minua koskettikaan.
Voimia teille tuleviin päiviin. Voimia kaikenlaisten tunteiden läpikäymiseen.
Kykyä surra, ja antaa surun tulla.
:hug: :hug: :hug:

Kiitos :hug:

 

Hei Nipsukka,

voimia raskaaseen tilanteeseen.

Tiedättekö, että kunnalta saa apua tilanteeseen?

Minun läheinen sairastui keväällä vakavasti. Asui kaksin puolisonsa kanssa ja käytännössä arki oli sitä, että puoliso hoiti koko ajan.

He hakivat apua tilanteeseen ja saivat terveyskeskusesta kotisairaanhoitajan joka kävi kolme kertaa viikossa kotona. Samoin he saivat kotityöntekijän joka kävi joka toinen päivä kotona auttelemassa arjen jutuissa.

Sairauden edetessä he saivat kotiin apuvälineitä ym.

Joten kyselkää olisiko äidillesi apua olemassa

Toki sairaslomakin on yksi vaihtoehto.

Tokikaan en tiedä mikä sairaus teidän isällä on. Minun läheisellä oli syöpä ja hän menehtyi tautiin muutamassa kuukaudessa.

Isälläni on leikattu keuhkosyöpä joka metastoitunut aivoihin.sädetetty on, muuta ei voida tehdä... Surullisisnta vielä on kun äitini jäi juuri eläkkeelle ja heillä oli kaikenmaailman suunitelmia kun vihdoinkin saavat yhdessä "nauttia"eläkepäivistä

olen kovin pahoillani isäsi ja kaikkien teidän läheisten vuoksi,elätte raskasta aikaa! :hug: on todella sydäntä riipivää seurata rakkaan ihmisen sairautta ja mahdollisia kipuja

toivon isällesi monen monta kivutonta elonpäivää ja teille jaksamista olla isänne vierellä :heart:

 

Voimasi uupui, olit väsynyt niin.
Me katsoimme silmiisi sammuviin.
Toivotimme: Isä rakas, hyvää matkaa.
Sun täytyy tästä yksin jatkaa.
Mut´ seurana sulla on enkeleitä,
me hyvästelemme -
silmissä kyyneleitä.

Voimia ja halaukset koko perheellee ja myös äidille täältä.

 

isäni menehtyi 17.7 yöllä klo 4.30. Suru on valtaisa

Iso halaus sulle :hug:

mun isä kuoli 2 vuotta sitten, 7.6.
alkoi myös keuhkosyövästä joka levisi aivoihin, alle vuoden eli diagnoosin jälkeen, oli kuollessaan 60-vuotias

 

Joka yö kun Sinä nukut, me kiipeämme tähdille, puhallamme suukkoja Sinun poskellesi, ja lähetämme enkelin vierellesi, sillä olemme itse vielä niin kaukana.


Tuon värssyn laitan isäni hautajaiskukkiin

 

Joka yö kun Sinä nukut, me kiipeämme tähdille, puhallamme suukkoja Sinun poskellesi, ja lähetämme enkelin vierellesi, sillä olemme itse vielä niin kaukana.


Tuon värssyn laitan isäni hautajaiskukkiin

kaunis. :'( Koskettavan kaunis.

 

:hug: Osanotto.

 

Voi olen pahoillani. Paljon voimia kaikille teille läheisille. :hug: :flower:

 

:hug: :hug: :hug: osanottoni. Voimia teille. itku pääsi itseltäkin :ashamed:

 

Osanotto! Itken täällä niin hirmuisesti

 

Lämpöinen, hiljainen osanottoni suurensuureen suruusi.
Itse menetin rakkaan iskäni pari vuotta sitte. Ihan yllättäin, ilman mitään ennakkovaroituksia. Isä oli reippaasti alle 60 vuotias, terve mies. Ei hyvästejä, ei mitään.
Tunne suurta myötätuntoa sinua kohtaan.
Ota kaikki olkapäät vastaan, nojaa, anna elämän kannattaa.
Joku viisas täällä minua isän kuoleman jälkeen neuvoi; eteenpäin, tipun askelin, henkäys kerrallaan.

 

syvä osanottoni myös minulta!
Voimia jaksaa suuren surun keskellä! :hug:

 

voimia

 

Otan osaa :hug:

 

:hug:

 

Otan osaa suruusi. :hug:

 

En tiedä missä vaiheessa olen surutyössäni.Välillä tuntuu, että isä pölähtää ihan kohta paikalle ja kaikki on niinkuin ennenkin.Tuntuu etten lopulta vielä edes tajua ettei isä enää tule....Pelkään että hautajaisten jälkeen vasta alkaa suru toisella tavalla pukata päälle.Välillä huonossa omassa tunnossani olen, kun olen nauranut ja iloinut vaikka toinen on kuollut. Toisaalta taas tuntuu että jonkinlainen lamaannnus on päällä enkä tiedä miten olla.
Ihmisten myötätunto on ollut liikuttavaa ja olen aivan hämmästänyt kuinka moni on ottanut osaa.

 

:hug:

 

Otan osaa suruunne! :hug: :heart:

 

En tiedä missä vaiheessa olen surutyössäni.Välillä tuntuu, että isä pölähtää ihan kohta paikalle ja kaikki on niinkuin ennenkin.Tuntuu etten lopulta vielä edes tajua ettei isä enää tule....Pelkään että hautajaisten jälkeen vasta alkaa suru toisella tavalla pukata päälle.Välillä huonossa omassa tunnossani olen, kun olen nauranut ja iloinut vaikka toinen on kuollut. Toisaalta taas tuntuu että jonkinlainen lamaannnus on päällä enkä tiedä miten olla.
Ihmisten myötätunto on ollut liikuttavaa ja olen aivan hämmästänyt kuinka moni on ottanut osaa.

Hautajaisten jälkeen usein vasta ymmärtää ettei hän enää tulekkaan.

Voimia ja jaksamista sylin täydeltä :hug: :hug:

 

Halaus täältäkin, voimia koko perheelle. JA nauttikaa matkastanne, sitä isäsikin toivoi

 

Otan osaa suruunne.

Kylläpä nousi muistot mieleen, kun vietimme viimeisiä viikkoja rakkaan mummini kanssa, joka taisteli syöpää vastaan. Pari kuukautta sitten hävisi taiston ja vieressä olin koko ajan viimeiset päivät aina viimeiseen hengenvetoon asti. Hoidin myös mummia ja lapseni olivat hyvin rakkaita isomummille. Todella rankkaa aikaa oli se... Nyt 2kk kuoleman jälkeen vasta ovat tunteet nousseet pintaan kunnolla; olen alkanut nyt vasta tajuamaan ettei rakasta mummia enää ole. Mietin jatkuvasti kaikkia niitä ihania keskusteluja mitä käytiin. Saatoin istuskella iltaa mummin kanssa tunteja ja höpötellä. Hän oli enemmän kuin äitini. Nyt olen vasta itkenyt kunnolla.
Voimia sinulle. Vaikken tunnekaan. Tarinasi kosketti, koska kuulosti aivan samalta kuin se mitä me jouduimme käymään läpi.

 

Jaksamista ja voimia <3

 

Otan osaa suureen suruusi ja lähetän ison voimahalin sinulle.

 

Tänään kuljen tähänastisen elämäni raskaimmat askeleet... Isäni haudataan tänään :'( :'(