Isoja vauvoja? Galluppia

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Iso vauva
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Eka ja ainokainen oli 4,7 kg ja 53 cm pitkä. Kaksi viikkoa yliaikainen, syntyi sektiolla kun lääkärisedän hieno ultravempain kertoi, että poika olisi yli viisikiloinen. Vaan kätilö osoittautui viisaammaksi, kuin ultra; hän arvoi sektioon mennessä käsikopelolla painoksi 4,7 kiloa. Sokerit heitteli raskauden aikana, ruokavaliohoito oli.
 
Meillä tyttö painoi 4250g ja on meidän lapsista isoin. Mitään sokeri tms häikkää mulla ei ole ollut. Itse oon 161cm pitkä, ja ihan normivartaloinen. Mulle on joskus kätilö sanonut että riippuu lantion mallista minkäkokosia lapsia sieltä mahtuu ulos tulemaan. Ei siis äidin tarvii olla iso, että lapsetkin ois isoja.

Mun mummi oli 148cm pitkä, ja sen viimenen muksu paino 5,5 kg..... Silläkin tais olla hyvä lantionmalli.
 
Poika (rv 41+2) 4500g ja 56cm, 2min ponnistus. ei repeämiä, ei ongelmia vauvalle.

Poika (rv 41+1) 5100g ja 56cm, 6min ponnistus, tosin olis voinnut olla nopeempikin ponnistus jollen olis saanut sitä kohdunkaulapuudutetta, joka ei auttanut kipuihin ollenkaan, mut ponnistustarve-tunnetta ei tullut puudutteen takia, joten ponnistelin sitten ihan ilman tuneetta, joka oli tosi outoa...
JA tästäkään ei tullut mitään repeämiä, tai vauvalle ongelmia
 
Meillä oli tuo kuopus vähän isompi, 57 cm ja 4785 g. Ihan kivasti syntyi, nopeasti ja ilman kivunlievitystä :)

Mutta siis isoin vauva minkä mä tiedän, oli saman pituinen kuin meidän "pikkuinen", mutta painoa olikin sitten 5700g. Ja äiti synnytti alateitse, ei ollut edes mitenkään vaikea synnytys äidin sanojen mukaan :o
 
5350g ja 54 cm,synnytys oli kamalaa tuskaa,ja solisluu jouduttiin murtamaan että mahtuu tulemaan.Kätilökin oli kauhean ilkeä vanha harppu joka syyllisti mua siitä etten jaksa ponnistaa kunnolla.Mieheni sanoi jo synnytyksen alkaessa että vauva on varmaan tosi iso,kun vatsanikin oli kuin kaksosia odottaisin,ja kätilö vain tuhahti jotain.Oli sitten hiljaista naista kun vauva punnittiin.Olin myös loppuraskaudessa useaan otteeseen pyytänyt kokoarviota vauvasta,koska olin varma että vauva on jätttiläinen,niinkuin olikin.Olipas sitten neuvolantätikin niin lipevä kun kävn ekan kerran neuvolasa poitsun kanssa,myönsi sentään että olisi se kokoarvio sittenkin pitänyt tehdä.V...u että olin niin pettynyt kaikkeen tähän touhuun,onneksi sentään syntyi elävänä,eikä tarvinnut hätäsektiota tms.Pelko kyllä jäi,ihme että ikinä uskalsin tehdä lisää lapsia.
 
Rv 41+0 alakautta 4530g, 53cm poika. Päänympärys 37cm, ei isoa takaraivoa.
Synnytys oli ihan helppo. Eppari leikattiin ja muutamia repeämiä tuli.
Poika oli painostaan huolimatta suht pienen näköinen, hoikat kädet ja jalat, ei ollenkaan makkaroita. Ponnistus 39min.
1 vuotiaana 79,2 cm ja 10,6kg. Eli meillä suurehko syntymäpaino ei ole merkinnyt mitään :)
Nyt 3½v, 104cm, ja päälle 16kg. Pitkähkö ollu aina ja paino hilannu perässä.

Synnärillä kätilö kokeili vauvan kokoa vatsan päältä ja sanoi toiselle kätilölle että ei ole iso vauva.
Tuosta päätellen tuollainen 4,5kiloinen ei ole vielä "iso" :D

Mun mielestä iso on tuolla 4,7 kilosta eteenpäin :)
 
54cm, 4766gr ja päänymp. 38cm, alateitse tuli. 2.asteen repeämiä, mutta heti pystyin istumaan.
Itselläni sokerit ok kokoajan, mutta poika joutui tiputukseen 1/2vrk:n iässä. (Pojan isän syntymämitat 57cm 4750gr).
 
Esikoinen 4200/56cm
Kuopus 4650g/54cm

Molemmat alateitse, varsinkin tämä kuopuksen synnytys oli, sanoisinko, helppo. Ei kumpikaan sokerivauvoja, koko tulee miehen puolelta.
 

Yhteistyössä