StellaI: Voi pientä
Tosi kurjaa, että joudutte nyt painiskelemaan erilaisten toiveiden ja pelkojen kanssa kokonaisen viikon! Onneksi onnellisesti päättyneitä vastaavia kokemuksia on ilmeisen monia. Nyt ei taida auttaa kuin muistuttaa itseään, ettei tilanteeseen voi tällä hetkellä mitenkään vaikuttaa, ei suuntaan eikä toiseen. Toivon todella, että tämäkin tarina saa onnellisen lopun, mutta on täysin ymmärrettävää, että haluatte henkisesti varautua pahimpaan. Voimia teille! :hug:
Tähtisilmä*: Käyhän se tosiaan taulukosta ilmi, ettei sulla mitään follikkeleja stimuloivaa lääkitystä ole, jotenkin taidan olla vain ihan lääkehuuruissa itse.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, maalaisjärjellä ajateltuna mahdollisimman lähellä luomutilaa on se ideaali. Toki järeämpiä hoitoja tarpeiden mukaan. Itseäni harmittaa, että meillä lääkemääräys vaikuttaa tulevan automaationa (Clomit + Puregon) perusteena yksinomaan se, että inseminaatio vie kuitenkin sen verran poliklinikan resursseja, ettei luomuna lähdetä yrittämään. Ja lisäksi vielä Pregnyl, vaikka lähes samaan hengenvetoon lääkäri toteaa, ettei ole mitään syytä tutkia loppukierron hormoniarvoja, kaikki vaikuttaa olevan kunnossa. Kahden inssin jälkeen kyllästyin (kyllästyimme) niin tuollaiseen liukuhihnahoitoon, että nyt on tauon paikka. Mutta sinun tilanne selkenee jälleen huomenna! Kerrohan sitten kuulumisia.
Moonsihn3: Ihanaa, että huomioit meitä esikoisesta haaveilevia, mutta joudut kyllä odottamaan maailman tappiin asti, jos kaikkien esikoistoiveiden olisi määrä täyttyä ennen teidän perheenlisäystä.
Teidän tapauksessanne enää ei ole kyse vain sinun ja miehesi toiveesta, vaan toinen lapsi olisi suuri rikkaus myös isosiskolle. Joten jännäilehän tämäkin kierto vailla tunnontuskia loppuun asti, toistaiseksi tilanne näyttää hyvin lupaavalta.
Chiligail: Mitäs nappeja sinä olet popsinut, kun palautetta annat niin, että Mursulla alkaa ihan poskia kuumottaa... :ashamed: Kiitos! Kiva kuulla, että höpinöistäni on joskus ollut jotain rohkaisuakin. (Tuosta ihanuudesta voi olla montaa mieltä, ainakin jos siipalta kysytään esim. kiertopäivänä nro 1.) Meille lääkäri puhui alkuun, että kolme follia voidaan vielä hyväksyä inssiin, muttei enempää. No, ekassa mulla oli ne kolme (tosin niillä oli keskenään aina pari milliä kokoeroa) ja tokan suunnittelu-ultrassa 4 (11-13 millisiä eli pienempiä kuin edellisessä) ja inssipäivänä 5 (ilmeni sen jälkeen kun olin painostanut lääkäriä ultraamaan), mutta ei kuulemma ole tapana enää tuossa vaiheessa hoitosuunnitelmaa muuttaa. Huh, tuosta sainkin tarpeekseni koko puljusta. Vaikuttaa jotenkin siltä, etteivät missään vaiheessa uskoneetkaan, että niistä folleista olisi mihinkään, mutta tehtiinpä yksi inssi vähemmäksi, jotta pääsisivät meistäkin pian eroon. Ehkä hieman väritettyä tarinankerrontaa tuon lopun osalta, myönnetään, mutta loppupäätelmä on se, että teoriassa kolme on enimmäismäärä, mutta useampi ok, jos eivät ole kovin muhkeita. Alkaapas turhauttaa, kun tästä taas avauduin.
Hienoa,
Spirit, että olet ei-toivotusta tuloksesta huolimatta lähtenyt positiivisin mielin kohti uutta yritystä. Toivotaan nyt tosiaan, ettei pääsiäinen sotke aikatauluja. Ja samat sanat,
Karminille! Meidän polilla ei oo muuten sanallakaan mainittu mitään kemiallisesta raskaudesta tai sen vaikutuksesta hoitoihin... Ei todellakaan mitään verikoetta ole tarjottu. Yhä ihmettelen, kuinka kirjavia käytäntöjä ympäri Suomea löytyy.
Läitikin näyttää kulkevan melko samaa tahtia Spiritin ja Karminin kanssa, mutta sulla ilmeisesti jo varmistunut, että inssi saadaan järkättyä huhtikuulle, hyvä juttu!
Hepaliini: Tervetuloa joukkoon! Aihepiiri ei järin hilpeä ole, mutta vertaistuki toimii.
