Inseminaatio 2013

No nyt ne sitten alkoi, kuukautiset nimittäin. Kp 25 eli tooosi aikaisin. Tais mennä tosiaankin kuukautiskierto sekaisin tuosta varhaisesta keskenmenosta. Maanantaina sitten soittelemaan aikaa lääkärille Väestöliittoon, eka ultraääneen ja sitten inssiin. Ovulaatiokin kun nyt heittelee niin mielenkiintoista nähdä mille päivälle inssi osuu. Olen niin paljon odottanut tuota seuraavaa inssiä että aivan katastrofitunnelmissa en ole vaikka nyt luomukierrossa ei onnistanut. Tuskinpa olisikaan kun ei ole yhteensä kahteen ja puoleen vuoteen onnistanut luomusti.

 

Pahoittelut vauvayritys! Olipa tosiaan lyhyt tuo sun kiertosi :O

Meiltä on 160km matkaa sinne mihin miehen pitäisi näyte viedä ja missä inssi tehdään. Mies tekee tällaista 8-16 arkityötä ja tietääkseni näytteen voi viedä aikaisintaan 9.00 aamulla, joten kyllä hän useamman tunnin joutuisi olemaan pois ja se ei kyllä mitenkään onnistu todella lyhyellä varoitusajalla Ihan kuin ei riittäisi kaikki muu stressi mitä tästä tulee, tätä ei olisi enää tarvittu..Pitääkin asua tällaisella paikkakunnalla missä ei voida näitä hoitoja tehdä! :stick:

Mä mietin jo sitäkin et eikö meidän tapauksessa riittäis/kannaittaisi kokeilla sitä et kun nyt sais mulle vihdoin ja viimein sen ovulaation aikaan, niin voitais sit vielä kokeilla ihan kotikonstein..Miehessä ei meillä kuitenkaan mitään vikaa ole. Argh..Pää niin täynnä kysymyksiä, onneksi enää reilu viikko niin pääsee pommittamaan lääkäriä niillä!

 

Oho, onpa teillä sitten Amalia89 tosiaan matkaa ajella aina edes takas hoitoihin ja näytteitä viemään. Itse ainakin meinasin kysyä lääkäriltä nimenomaan tuota luomu yrittämistä muutaman kierron siitäkin huolimatta vaikka puolison siipat eivät ole niitä nopeimpia. Jos lääkäri yhtään antaa toivoa, niin varmasti kunnioitan puolisoni toivetta ja yritämme luomuna clomien tuella muutaman kierron. Ja teillä kun ei niissä siipoissa ole vikaa niin todennäköisempää olisi että luomuna voisi onnistuakin

Mutta ajattelin herätellä tällaisen ehkä hieman arankin aiheen tänne, että oletteko koskaan miettineet inssin vaikutuksia lapsen "geeneihin", siis mitenhän sen nyt selittäisi Eli inseminaatiossahan siittiöt huuhdellaan ja vain "parhaat" yksilöt pääsevät matkaan. Ollaan puolison kanssa mietitty mm. että vaikuttaako tämä siihen että todennäköisyys saada terve lapsi on korkeampi kuin jos tulisi raskaaksi luomuna ja siittiö olisin "jokin muu"? Ollaanko oinoita ketkä on näitä asioita pyöritellyt mielessään?

 

Marjaana joo onhan tuota matkaa Täällä meidän paikakunnalla ei voida tehdä muuta kuin ultrata..

Ja mä en itseasiassa ollut koskaan ajatellut tuota geeni-asiaa. Monessa paikassa oon törmännyt siihen et hoidoissa on suurempi riski keskenmenoon kuin luomuraskauksisssa, mutta en ole ikinä ihan kunnollista vastausta/tietoa saanut siihen että miksi näin on. Tuo sun mainitsema ajattelutapa kyllä kuulostaa jotenkin loogiselta, mutta en sit tiedä voiko sillä olla merkitystä

 

Marjaana84, mä ole paljon ajatellut myös noita geeniasioita ja kävinkin viime vuoden puolella kirjoittelemassa tähän liittyen omia ajatuksia toisessa ketjussa. Näitä juttuja kelaillessa tulee tosi hölmöjäkin ajatuksia mieleen, mutta mä oon yrittänyt niistä kaikista rohkeasti vain puhua enkä jäädä hautomaan niitä omaan mieleen.

Me oltiin vielä marraskuussa miehen huonojen simppatulosten takia menossa suoraan icsi:hin ja silloin mietin kovastikin sitä, mitä tunteita herättää tilanne, jossa joku random laborantti valitsee yhden munasolun ja yhden siittiön ja päättää yrittää tehdä juuri noista kahdesta meille lapsen. Mä en ole ollut missään vaiheessa lapsettomuushoitoja vastaan ja oli itsestään selvyys, että niihin ryhdytään jollei luomuna onnistu, mutta silti tuo kuullosti jotenkin kauhistuttavalta ajatukselta. Mietin myös, että mitä jos hoitojen myötä tosiaan saammekin lapsen, mutta hän on vakavasti sairas. Lapsihan siitä joutuu kärsimään, että me "väkisin" halusimme lapsen. Tiedän, että sairaan lapsen voi saada luomunakin, mutta ensimmäinen ajatukseni oli valtava itsesyytös, jos keinotekoisesti hedelmöitetystä lapsesta tulisi sairas. Toivottavasti en nyt säikäytä ketään näillä ajatuksilla. Tarkoitukseni ei ole luoda mitään hysteriaa

Meistä sen verran, että olemme 30/35 vuotiaita, yritystä takana 1,5v ja hoidot aloitettu marraskuussa. Meillä marraskuun icsi-suunnittelukäynti muuttui inseminaatio suunnitteluksi koska päätimme kuitenkin siirtää kalliimpien hoitojen aloitusta tämän vuoden alkuun. Odotellessa päätettiin tehdä siis ensimmäinen inseminaatio 30.11 jolloin selvisi myös, että miehen aiemmat surkeat simppatulokset olivat parantuneet huomattavasti, muotoa lukuunottamatta jopa paremmiksi kuin normaaleiksi. Ensimmäinen inssi ei tuottanut tulosta, vaikka lääkäri antoi juurikin noiden parantuneiden siittiötulosten vuoksi onnistumisprosentiksi jopa 50%. Nyt käynnissä on vielä joululomien pakottama välikierto, tänään on menossa dpo 12. Sekä tässä luomussa että edellisessä inssikierrossa meillä oli apuna anastrozolit vaikkei mun kierrossa ja ovulaatiossa mitään ongelmia ole tähän asti todettukaan. Ne kuitenkin vähän aikaistivat ovulaatiota ja näin sain pidennettyä luteaalivaihetta 14 päivään kun se on ollut luomuna 12. Täällä jännitetään siis vielä pari päivää luomuihmettä ja sen jälkeen aletaan valmistautumaan uuteen inssikiertoon.

Tsemppiä ja jaksamista kaikille!

 

Enpä olekaan miettinyt tätä lapsettomuushoitoasiaa tuolta kannalta...kuulostaa mielenkiintoiselta.

Nyt on sitten varattu lääkäriaika omalle lääkärille Väestöliittoon ensi keskiviikoksi. Silloin on ultraääni ja tiedämme tarkemmin milloin inseminaatio on. Mun vahva veikkaus on joko to, pe tai la ensi viikolla tai sitä seuraavan viikon maanantaina. Näillä näkymin mies saa vapaata tuolloin, mistä olen hyvin onnellinen. Näistä mulla on maanantaina töitä, mutta saan varmasti sen ainakin osittain vapaaksi. Siitä olen onnellinen että sain ultraääniajan taas omalle, tutulle, lääkärille, johon luotan erittäin paljon ja joka tuntee mut hyvin. Kun on tuo vulvodynia niin en kaipaa mitään ylimääräistä kosketusta tms. tuonne sisälle ja aina on tätä kunnioitettu.

 

Ajattelin nyt minäkin osallistua vihdoin tänne keskusteluun, vaikka olen käynyt näitä jo pidempään lukemassa. Ja tämä ketju on nyt varsin ajankohtainen, koska huomenna on eka inssi ja Pregnylin just tuikkasin.. Eli taustatiedoista sen verran, että mulla ikää pian 34 vuotta, miehellä vähän vähemmän. Ja esikoista on yritetty vajaa vuosi, tuloksetta. Lääkärille lähdin aika pian ja mulla todettiin ovulaatiohäiriö. Lääkitykseksi sain Anastrozolin, joka on sopinut hyvin ja tuottaa kyllä yleensä yhden follikkelin. Neljällä lääkkeellisellä kierrolla en kuitenkaan ole raskaaksi tullut ja tänään lääkäri oli sitä mieltä, että on aika aloittaa inseminaatiot. Toki siitä oli jo viime kerralla puhetta.

Mulle tehtiin myös munatorvien aukiolotutkimus tänään ja se oli ihan positiivinen kokemus. Putket oli auki eikä sattunut yhtään, tosin olin ottanut alle Burana 600 mg ja parasetamolia. Mies ei ollut kovin innoissaan hoitojen aloittamisesta, mutta myöntyi sitten, kun lääkäri sitä suositteli. Hänestä ei vikaa löytynyt, eli meillä ainoana vikana mun ovulaatio-ongelmat. Mutta siis huomenna eka inssi, jännää..

 

Tiuku_2013 tsemppiä huomiseen inssiin! db

 

Vaikka tänne ketjuun en kuulu (ainakaan vielä), niin ajattelin kysäistä sulta Tiuku_2013, millaisella annoksella olet syönyt Anastrozolia? Mulla oli tässä ja edellisessä kierrossa 1tbl/vrk. Ekassa kierrossa saatiin juuri ja juuri yksi folli kasvamaan ja ovis tapahtui vasta kp 20. Tässä kierrossa annos ei riittänytkään ja seuraavaan kiertoon annos tuplataan. Mulla on hyvin selkeä PCO. Tsemppiä ekaan inssiin!

 

Täällä ollaan nyt sitten sormet ja varpaat ristissä Tiukun puolesta, toivottavasti inssi tuottaa "tulosta"

Marjaana aloitteli keskustelua tuosta geeni-asiasta. Täytyy myöntää, että ei kyllä ole tullut asiaa ihan tuolta kantilta ajateltua, mutta monelta muulta hyvinkin... Varsinkin nuo Sandaalin pohdinnat tuosta icsi-hoidosta on hyvinkin tuttuja ja hyvin iso syy siihin, että meillä varmaan jää hoidot sitten inssien tasolle, jos ei tuloksia ala kuulua... Ja pahimmillaan sitten tosiaan siihen ensimmäiseen yritykseen, jos ei sperman laadussa ole tapahtunut parantumista... :'(
Tai no, itse en mene sanomaan ehdotonta eitä, onko se lapsen kaipuu sitten kuitenkin suurempi kuin nuo negatiiviset ajatukset joita Sandaali kuvasi, mutta en usko miehen olevan suostuvainen lopulta muihin kuin insseihin. Hänen asenteensa kun on se, että elämä ja asiat menevät kuin menevät, ja jos esim.lasta ei kuulu, niin sitä ei ole tarkoitettu tulevaksi. Inseminaatioon on suostuvainen, koska kokee sen vain "pienenä oikaisuna asiassa" Nämä lapsettomuuteen ja hoitoihin liittyvät asiat ovat meillä parisuhteessa yksi suurimmista kompastuskivistä, koska mies itse jo isänä ei laisinkaan ymmärrä miten minä voin surra ja kaivata asiaa, jota ei ole koskaan ollut olemassakaan. Lisäksi hän tuntuu olevan varsin tyytyväinen ns. viikonloppuisän rooliinsa vaikka sanookin että lisälapsi on toivottu ja tervetullut hänenkin puolestaan. Mutta jotenkin minulla on olkapäällä aina hetkittäin istumassa pieni piru, joka tuntuu supattavan korvaan että olen painostanut miestäni asiassa ja hän suostuu inssiinkin VAIN minun takiani jajaja... vaikka tiedän, ettei asia näin ole.

Se sama pikku piru siellä olkapäällä myös supattaa epäilyksiä, että onko noita clomeja järkevä syödä, jos ne vaan sekoittaa tilanteen ja kierron pahimmillaan. Mä kun olen aina ollut hyvin herkästi kaikenlaisiin lääkeaineisiin reagoiva ja ihan aina ei ole se vaikutus ollut se toivottu... Ja kun kierto on säännöllinen ja ovis tapahtuu (myös hyvin aina "ajallaan") niin tuntuu jotenkin tyhmältä ns. korjata toimivaa : /

Meillä on onneksi se tilanne, että klinikalle on matkaa vain muutama kilometri, minä olen jo järjestänyt kuun viimeiselle viikolle vapaat aamut/päivät (vuosi sitten työpaikkaa vaihtaessani otin jo huomioon hoitojen mahdollisuuden ja valitsin työpaikan, jossa tälläinen joustavuus onnistuu) ja miehenkin aikatauluihin tämä sopii, kunhan nyt ei mitään muutoksia vain tulisi..... Tunnen itseni hieman tyhmien kysymysten esittäjäksi, mutta mites tuon näytteen kanssa sitten? Jos nyt jotain katastrofaalisia aikataulumuutoksia tulee miehen osalta, voiko näytteen siis ottaa kotona ja voinko minä toimittaa sen klinikalle (ja kuinka nopeasti sen on sinne kiikutettava?)

On jotenkin kovin, kovin masentunut ja epätoivoinen mieliala päällänsä nyt. Hetken aikaa päivällä osasin iloita yöllä vauvan saaneen työkaverin puolesta, mutta nyt tekee lähinnä mieli painua sänkyyn parkumaan itsesääliään ja omaa tilannettaan.

 

Kiitokset kaikille tsempityksistä! Eka inssi on nyt siis ohi ja sitten taas odotellaan. Ainakin meidän klinikalla näyte pitää antaa paikan päällä, koska kuulemma talvella kylmettyy matkalla jne. Meillä on lyhyt matka klinikalle, joten se ei ole ongelma.

Hydrangea kysyit Anatrozolin annosta. Mullakin eka kokeiltiin annoksella 1 tbl kierron 3-7 päivinä, mutta sillä ovulaatiota ei saatu tulemaan (kontrolloitiin progesteroni-kokeella). Nyt annos on ollut kolmena päivänä 2 tbl ja kahtena päivänä 1 tbl. Tällä annoksella on aina tullut yksi hyvä follikkeli ja kerran kontrolloitiin progesteroni-kokeella, että ovulaatio todella tapahtuu. Tänäänkin kysyin lääkäriltä, että voisiko progesteronin vielä varmuudeksi kontrolloida, koska haluaisin tietää, että ovulaatio todellakin tapahtuu, mutta hänen mielestään se olisi vain rahan haaskausta. Sinänsä olen ollut tosi tyytyväinen Anastrozoliin, koska se ei ainakaan mulle aiheuta mitään merkittäviä sivuvaikutuksia.

Mun ovulaatiohäiriöihin ei ole sinällään mitään syytä todettu. Olen hoikka, PCO:ta ei ole, kilpirauhasarvot ja prolaktiini ok. FSH:ta ja LH:ta ei ole testattu, eikä sellaisia ole edes ehdotettu. Follikkelit mulla kyllä kasvoi ilman lääkkeitäkin, mutta irtoamisessa se pääasiallinen ongelma oli. Lääkärin mukaan meidän lapsettomuus ei selity mun ovulaatio-ongelmilla, koska lääkkeillä ovulaatio kuitenkin saadaan, eli olemme selittämättömiä. Miehen sperma kuulemma huippulaatua. No ehkä mulla on sitten vaan huononlaatuiset munasolut tai jotain :|

 

Onnea inssin onnistumiseen Tiuku_2013!

Olemme kyllä ajatelleet viedä hoidot aivan loppuun asti. Ainoa ongelma on raha eli yksityisellä ei ole varaa kuin näihin insseihin ellei sitten lotossa voiteta...eikä me edes yleensä lotota Eli niin pitkälle kun julkisella puolella voidaan päästä niin sen mukaan mennään. Julkisella on tietty tosi pitkät jonot, mutta meillähän ei ole todettu mitään sellaista vikaa joka raskauden estäisi, joten insseilläkin on hyvät onnistumismahdollisuudet. Raskautumisen vaikeus johtunee mitä luultavammin siitä että yhdyntä ei usein onnistu mm. mun kipujen vuoksi.

 

Moikka!

Ehdin kirjoitella tuohon Inssi2012-ketjuun, mutta siirrytäänpä nyt tähän

Olin tänään neljännessä inssissä. Kaksi ensimmäistä tehtiin yksityisellä vuosi sitten, nyt loppuvuodesta yksi inssi julkisella ja tänään tosiaan neljäs julkisella. Mulla on ovulaatiohäiriöitä ja rakkuloita kasvatetaan pistoshoidoin Gonal-F:llä ja irroituspiikkinä Ovitrelle. Aikaisemmin inssit ovat sujuneet täysin kivuttomasti, mutta tänään jostain syystä kohtu oli jotenkin kieryneenä ja sitä piti suoristaa sellaisilla kuulapihdeillä. Ei todellakaan tuntunut kivalta, mutta onneksi se oli nopeasti ohi.

Toivotaan, että tämä inssi tuottaisi tulosta. Jos ei, niin tehdään todennäköisesti vielä ainakin yksi inssi heti seuraavaan kiertoon ja sen jälkeen sitten varmaan ivf-jonoon, joka menee sitten syksylle. Yritystä meillä on jo yli 2,5 vuotta. Ollaan kumpikin miehen kanssa 31 v.

Tiukulle isot tsempit!

 

Tiukulle paljon tsemppiä!! Pietään varpaat ja sormet ristissä et onnistuu! =)

annalii Jostain luin, et se näyte pitäis viiä henk.koht. sinne ja vielä ihan henkkareiden voimalla! En kyllä nyt löytäny mistä sen luin! Sitä en osaa vielä sanoo miten täällä meillä inssin kanssa on, pitääkö näyte antaa paikanpäällä vai voiko sen kotona ottaa ja viedä! Mutta Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri antaa tälläsen ohjeen: Tietoa sairauksista ja hoidosta / Naistentaudit ja synnytykset / Lapsettomuuden hoito - Ohjepankki - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Meillä kun alotettiin tutkimuksia ni isäntä sillon otti näytteen kotona ja vei sen Felicitakselle, johon meiltä matkaa n. 40km ja sillon oli talvi! Povarissahan tuo sen tais sinne kiikuttaa! =) Siinäkin kuten myös tuossa inssissä tietääkseni on se tunnin aikaraja, et sen vanhempaa tavaraa ei ilmeisesti voi enää käyttää!

ON: Tänään otin viimesen Terolutin, eli nyt vaan odotellaan milloin se tätskä suvaitsee saapua! Yleensä on nuo Terot toiminu hyvin ja 2vrk viimesestä pilleristä on alkanu vuoto! Toivottavasti nyttenkin.... Jos näin hyvin käy ni ens viikolla olis sit aika naistentautien polille ja alkaa pistot! Alkaa elämä pikkuhijaa voittamaa tän ainaisen stressin alta!
Tosin pitihän sitä eilen sitten itkee tihrustaa koko ilta tätä omaa p**kaa hedelmöittymiskykyä, kun melkeen naapurissa asuva ystäväni ilmoitti olevansa raskaana...toistamiseen mein yrityksen aikana! Esikoisensa täyttää ensikuussa vuoden! Vaikka sitä sanotaanki et ei muiden raskaudet ole iteltä pois, ni kyl se vaan alkaa siltä oikeesti tuntumaan! Mein vuoronumero ohitettiin taas tai se on viety sit tuonne naapuriin! Tuntuu siltä et ihan kokoajan joku kavereista/tutuista on raskaana! Pikkase meinaa ahistaa!

 

Meillä mies sai antaa näytteen kotona. Ehtona tais olla, että sinne kerkee puolessa tunnissa sen tuomaan. Mies joutui sen itse viemään ja henkilöllisyytensä todistamaan.
Ja noihin Anskun linkkaamiin ohjeisiin erona oli meillä ainakin se, ettei minun tarvinnut olla rakko täynnä.

Meillä tää jää nyt hieman tauolle, kun lähdettiin molemmat hetkeksi koulun penkille
Tsemppiä kaikille!
Ja Anskulle :hug: ne vuoronumerot on kyllä jaettu ihan päin persettä. Meidänkin ohi on jo moni kiilannut.

 

Ana Onnea opiskeluun! Tulehan nyt moikkailee kummiski! Tai ainaki yksärinä! =)

Omanapailenpa....Mensut alkoi tänään! Jessss!!! Huomenna siis pääsee soittamaan polille! Oon (vielä ainaki) niin häpihäpi!

 

^ Joo, ei näiltä palstoilta osaa pysyä poissa. Ja siis yrityshän ei jäänyt tauolle, ainoastaan hoidot.
Tosin, enpä usko, että mitään luomuihmettäkään on ihan hetkeen tapahtumassa, kun viimesimmän kilpparitestin tulos oli TSH 7.3! :O Nyt vaan pitäs saada lääkkeet kohilleen, että arvot tippuis.

 

Kiitokset Ansku83 ja Anastacija.

Karoliinalle kanssa sormet ristissä, toivottavasti tästä kerrasta tärppää!

Omaa napaa; mainitsin tuossa edellisessä maratonpostauksessani pohtivani, miksi pitäisi ns. ruveta korjaamaan toimivaa ja ei olisi kyllä ehkä pitänyt. Kun ei nyt tässä kierrossa sitten tunnu toimivan niinkuin on tottunut. Normaalisti oviksen "limavuoto" kestää vaan sen pari-kolme päivää juuri oviksen aikana, niin nyt ollaan kp 23 ja silloin kp13 alkanut ruskea tuhruttelu vaan jatkuu. Menkkoja normaalisti edeltävä kipuilukin on koettu jo muutama päivä sitten mutta yhä vaan limantulo jatkuu... Nyt on sillä pikku-pirulla olkapäällä uusi virsi; koskaan ennen ei ole tälläistä tapahtunut, onko tää nyt joku helv. merkki ettei mihinkään hoitoihin pidä lähteä ja elämä on tarkoitettu elettäväksi näin kuin se nyt on... Kuulostan varmaan ihan hullulta ja sellaiseksi hetkittäin taidan itseni kyllä tunteakin...:'(

Vaikka mä olen vuosikausia tämän lapsettomuuden kanssa elänyt niin oikeasti vasta viimeiset pari vuotta on ollut todella vaikeaa tämän kanssa. Ja tarvitseeko tuota nyt ihan järjellä ajateltuna ihmetelläkään että miksi, kohta kolmekymmentä lasissa ja miehellä senverran enemmän että muutaman vuoden sisään olisi lisääntyminen ajoitettava jos sitä nyt koskaan tulee tapahtumaan. Paniikki ja epätoivo iskee hetkittäin, ei sille kai minkään voi. Jatkuvalla syötöllä tulee muilta raskaus-syntymä-kaste-syntymäpäivä-meidänjanipetterisanoitänäänekaakertaaäiti! - uutisia ja ne ihan oikeasti kuormittaa vaikka kuinka yrittää olla onnellinen muiden puolesta. Se on jotenkin ihan pahinta kuin siihen omaan suruun ja epätoivoon sekoittuu vielä se häpeä, että ei pysty edes iloitsemaan muiden onnesta vaan aina se kääntyy siihen omaan itsekkyyteen ja itsesääliin. Mä oikeasti järkytyin omaa reaktiotani kun joku aika sitten ohimennen kuulin yhden puolitutun parin onnistuneen heti raskautumaan ja jos olisin ollut silloin siinä porukassa jossa alettiin paria onnitella niin en olisi suinkaan pystynyt onnittelemaan vaan olisin varmaan haistattanut ja poistunut paikalta.

Hups, olipas mulla paljon sydämellä tänään...:ashamed:

 

Täällä on tänään käyty lääkärin kanssa juttelemassa jatkosta. Silloin muutama kuukausi sitten kun lähetteen tuonne sain, oli tosiaan puhetta inssistä, mutta tämä lääkäri ehdottikin mulle avuksi letrozolia. Kokeillaan siis vielä kotona, mikä ei kyllä harmita kun miettii miten paljon tuo inssin ja työelämän yhteensovittaminen aiheutti mulle stressiä. Meillä kuitenkin miehen tulokset oli tosi hyvät ja ainut ongelma tuntuisi olevan ovuloimattomuus. Jospa näillä sitten saadaan sitä ongelmaa korjattua, ainakin hän kovasti väitti että tämä on mulle parempi kuin clomit.

Tsemppiä teille kaikille muille insseihin ja jatkoon muutenkin! :flower:

 

Eipä tuonut joulu meille suurta ihmettä eli inseminaatiot jatkuu tässä kuussa. Siispä folliultraan perjantaina ja sormet ristiin, ettei ovulaatio satu viikonlopulle. Lääkäri tosin on sanonut, että jos sunnuntaina ovuloi niin maanantaina voi vielä hyvin tehdä inssin, mutta jotenkaan mä en uskalla siihen luottaa. Se on kuitenkin niiiin lyhyt aika mitä se munasolu pystyy hedelmöittymään. Ja mitä jos sunnuntai aamun ovisplussa onkin jo ohimenevästä ovulaatiosta? Tikutatteko te ovista useammin kuin kerran päivässä?

Meillä siis yksi tulokseton inssi takana ja lääkityksenä Anastrozolit kp 2-6. Meillä ongelma näyttää olevan miehen siittiöissä (joskin viimeksi tosiaan tulokset olivat yllätykseksemme oikeinkin hyvät), mutta silti siis nuo anat buustaamassa myös mun kropan toimintaa. Annaliin kanssa olen kyllä ihan samoja asioita funtsinut, pitääkö sitä lähteä korjaamaan jotain sellaista, mikä ei (tiettävästi) varsinaisesti ole rikki. Mulla vaste on ollut kyllä hyvä, ovis on vähän aikaistunut ja lutis pidentynyt, mutta lääkkeet ovat aiheuttaneet mulle vähän normaalista poikkevaa tiputtelua kierron viimeisinä päivinä. Amalia89, minkälaisella annostuksella sä otat tuota letrozolia? Ymmärtääkseni se on noita mun anoja vastaava lääke eli alunperin rintasyövän hoitoon tarkoitettu lääke.

 

Heippa kaikki!

Uusi inssiläinen ilmoittautuu!

Ikää 31 ja 34 (m), reilu 2 vuotta yritystä. Minulla lievää ovishäikkää ja endoepäily lievänä. Takana 1 x inssi clomeilla ja 1 x inssi gonal-f + ovitrelle. Nyt 3. inssi gonal-f, ovitrelle + lutinus, toivottavasti tämä kerta onnistaa! Haasteena on todella hankala ja ahdas kohdunkaula, mutta nyt viimeisin "satsi" meni perille asti. =)

Eilen oli inseminaatio ja huomenna aloitan lutinukset. Jäänee viimeiseksi, koska seuraavaksi meidät laitetaan IVF-jonoon (julkisella hoidossa).

Sandaali: Silloin kun vielä tikutin, niin usein ovisplussa tuli illalla ja sitten seuraavana päivänä oli ovis iltapäivällä/illalla. Riippuu toki ihmisestä, mutta todennäköisesti inssi on ok vielä ovisplussaa seuraavana päivänä. Yleensä kp 13 lähtien tikutin 2 x päivässä ja plussa tuli kp 14 illalla.

Onnea kaikille inssiläisille! :heart:

 

Sandaali mä otan sitä Letrozolia kp 3-7 2tbl päivässä..Niin se tosiaan on rintasyöpälääke, onneksi olin näistä niin paljon jo netissä lukenut että ei tullut järkytyksenä! Ja oli muuten edullinen, 100kpl maksoi vaan 13€

 

Tänään oli siis ultraääni. Kaikki oli kyllä niin kuin pitääkin, mutta ovulaatio ei ollut vielä lähelläkään. Perjantaina joudun sitten uuteen ultraääneen, jossa katsotaan että milloin se ovulaatio tulee sitten olemaan. Arveltiin että inseminaatio olisi vasta ensi viikolla. Olin kyllä odottanut ja suunnitellut sitä täksi viikoksi...toisaalta taas ens viikolla sopii töiden puolesta paremmin, sekä mun että miehen. Lääkäri väläytteli sitä mahdollisuutta että tarvittaessa aloitetaan pistoshoito niin että ovulaatio ei heittelisi näin paljoa. No, odotetaan nyt ensin tämä inssi.

 

Meillä kävi sitte niin, ettei asia mennykkää niiku oli luvattu! Lopetettiin viime vuonna Clomit kun ne ei käyny miulle ja nyt niitä pitää syödä taas! Yritin kovasti taistella vastaan, mut lääkäri anto ymmärtää et muutakaan ette nyt saa! Eli ei inssiä vielä! Määräs miulle syötäväks Metformin 850mg 1/pv koko ajan, sitte kp15 -> Terot 10 pvn ajan ja sit seuraavaan kiertoon Clomit, 2tbl/pv! Viimeeks vaste oli hyvin olematon! Kp 11 folliultrasta löyty sillon 9mm folli, eli ei mitää! Snadisti ärsyttää nyt, mut otettava mitä saa! Ja ärsyttää viel enemmä senki takia ku tää oltas voitu hoitaa jo joulukuussa, mut sillon hoitaja sano et lääkäri on kirjottanu miun tietoihin, että alotetaan piikit joiden yhteyteen tehdään inssi! Mutta inssiä ei ois voinu viime kierrossa tehä, kun Felicitas oli kiinni sillon ku se ois tehty! Täs menee vaan taas kuukausia ihan hukkaan! Ja perusteli tuon Clomien käytön nyt sillä, kun on tuo Metformin hoitavana lääkkeenä ja viime vuonna sitä ei ollu!
Mutta...miun PCO oli melkeen hävinny!? En tiiä mitä oon tehny, mut siellä oli pari ihan pienenpientä rakkulaa enää, ku viimeeks munasarjat oli ku Polarit! Onks sillä jotain merkitystä missä vaiheessa kiertoa ultrataan, miten PCO näkyy? Tietoo kellää?

 

Ansku onpas inhottavaa et lääkäri ei ollut sun kanssa samoilla linjoilla Mut hyvä et PCO oli hävinnyt, mulla oli itseasiassa sama juttu! Sitä en tiedä onko väliä et missä kierron vaiheessa ultrataan, mutta eri kierroissa saattaa kuulemma olla aina vähän eri tilanne. Ei tietenkään paha PCO hetkessä mihinkään katoa (tai en oo ainakaan kuullut moisesta), mut mulla on aina tehty ultrat kp12 ja lievästä PCO:sta kyse alunperinkin. Pääasia että on hävinnyt, toivotaan ettei tule takaisin