toiveissa86, voimahali! Kun tunteet on käsitelty, niin koitahan rentoutua ja nauttia joulusta. Niin mäkin aion tehdä. Otetaan vaikka hyvällä omatunnolla punaviinihuikkaa joulupöydässä ;-)
Peikko, kirjoittelit painonhallinta-asioista. Mulla on siihen liittyen historiaa, eli kaikkien raskautumisongelmieni alkusyy lienee n. 8 vuoden takana, jolloin pudotin aika rajusti painoa ja kuntoilin tosi paljon. Paino on niistä ajoista vähän noussut ja kuntoilu kohtuullistunut, jonka seurauksena hormonitoimintakin on HITAASTI toipunut, sitähän en tiedä onko kuitenkin jotain jälkiä jäänyt. Nyt oon normaalipainon ylärajoilla ja kilot on itselleni pieni kosmeettinen haitta, mutta en oikein saa aikaiseksi ryhtyä laihduttamaan. Ja toisaalta, itseäni tuntien, pelkään että homma lähtee lapasesta ja saan taas sotkettua hormonitoimintani. Toistaiseksi olen siis ollut mukavuusalueella ja tyytynyt olooni näine kiloineni. Ehkä alkuvuodesta skarppaan edes vähäsen..... Mutta joo, nuo huonot omatunnot on siis vuosien varrelta oikeinkin tuttuja. Kannustaisin kyllä sinua ajattelemaan, että elämäntapamuutokset tarvitsee aikansa ja energiansa, eikä välttämättä sitä riitä silloin, kun samalla on lapsettomuushoidot ja -prosessi meneillään. Keskittyisit asioihin, joista sulle tulee aidosti hyvä olo - ehkäpä niihin voisi kuulua jopa kevyt liikunta ja maukas, terveellinen, ravinteikas ruoka? - etkä ainakaan syyllistäisi itseäsi nyt noista painoasioista.
MUOKS. KarolinaM:lle täältäkin onnittelut suuresta päätöksestä. Tuntuu varmaan helpottavalta, kun henkisesti pääsee asian kanssa suuntaan tai toiseen eteenpäin.
Peikko, kirjoittelit painonhallinta-asioista. Mulla on siihen liittyen historiaa, eli kaikkien raskautumisongelmieni alkusyy lienee n. 8 vuoden takana, jolloin pudotin aika rajusti painoa ja kuntoilin tosi paljon. Paino on niistä ajoista vähän noussut ja kuntoilu kohtuullistunut, jonka seurauksena hormonitoimintakin on HITAASTI toipunut, sitähän en tiedä onko kuitenkin jotain jälkiä jäänyt. Nyt oon normaalipainon ylärajoilla ja kilot on itselleni pieni kosmeettinen haitta, mutta en oikein saa aikaiseksi ryhtyä laihduttamaan. Ja toisaalta, itseäni tuntien, pelkään että homma lähtee lapasesta ja saan taas sotkettua hormonitoimintani. Toistaiseksi olen siis ollut mukavuusalueella ja tyytynyt olooni näine kiloineni. Ehkä alkuvuodesta skarppaan edes vähäsen..... Mutta joo, nuo huonot omatunnot on siis vuosien varrelta oikeinkin tuttuja. Kannustaisin kyllä sinua ajattelemaan, että elämäntapamuutokset tarvitsee aikansa ja energiansa, eikä välttämättä sitä riitä silloin, kun samalla on lapsettomuushoidot ja -prosessi meneillään. Keskittyisit asioihin, joista sulle tulee aidosti hyvä olo - ehkäpä niihin voisi kuulua jopa kevyt liikunta ja maukas, terveellinen, ravinteikas ruoka? - etkä ainakaan syyllistäisi itseäsi nyt noista painoasioista.
Jep, ovis on itse asiassa oletettavasti jo päivän-pari ennenkin uutta vuotta, mutta kyllä täällä taidetaan ihan varmuuden vuoksi viettää seuraavat pari viikkoa hyvin paheellista ja rietasta elämääScarleth, meneekö sulla ovulaatio uuteen vuoteen? Romantiikkaa rakettien räiskeessä?
MUOKS. KarolinaM:lle täältäkin onnittelut suuresta päätöksestä. Tuntuu varmaan helpottavalta, kun henkisesti pääsee asian kanssa suuntaan tai toiseen eteenpäin.
Viimeksi muokattu: