Pitkästä aikaa pölähdän taustalta tänne kirjoittelemaan... tai kirjoitin jo äsken pitkän pätkän mutta tää pirskatin sivusto hukkas mun koko tekstin
Paljon näyttää olleen listalaisilla huonoja uutisia, kurjaa :hug:
KarolinaM, onnittelut hienosta päätöksestä. Varmasti helpottavaa sulkea yksi ovi takanaan ja avata uusi ovi. Tätä kautta saatte varmasti itsellenne hyvin rakkaan lapsukaisen :heart:
Mirdav, lämpimät onnittelut!!! :heart: Ihanaa että tämmöisiä ihmeitä tapahtuu!
Niin ja uusille listalaisille, lämpimästi tervetuloa mukaan!
Sitten omaa napaa: Muistatte varmaan että meillä takana kolme tuloksetonta inssiä. Sen jälkeen sanoin että nyt saa luvan riittää. Taustallahan minulla on lisäksi niitä ongelmia verenhyytymisen suhteen joten sen vaikutus mahdollisiin IVF-hoitoihin yhdistettynä valtaviin kustannuksiin yksityisellä puolella saivat meidät suhtautumaan niihin hoitoihin varsin epäilevästi. Koska kummassakaan meissä ei ollut todettu mitään syytä tälle lapsettomuudelle sai lääkärimme meidän houkuteltua vielä neljänteen inssiin ja miettimään IVF:n mahdollisuutta kunhan saisimme siunauksen hyytymistekijälääkäriltäni.
Näin ollen kp 12 menimme yhdessä aamulla lääkärin vastaanotolle tarkastamaan mikä tilanne on. Näytti siltä että ovis ajoittuu viikonlopulle joten ei muuta kuin irroituspiikki vatsaan, mies hoitamaan oma osuutensa ja takaisin töihin odottamaan muutamaksi tunniksi vauvasiementen käsittelyä. Neljäs inssi siis suoritettiin 25.11. Tuntemukset tämän jälkeen olivat ihan samanlaisia kuin ennenkin, joten olin ihan varma että menkat alkavat. Nyt jälkikäteen mietittynä tuossa matkalla saattoi kyllä tuntua kiinnittymiskipujakin... No, tasan 2 viikkoa inssisä huomaan ettei menkkoja näy, mutta en uskaltanut testata vaan soitin lääkäriasemalle ja kysyin että milloinkas saisin testata
Ja vastaus oli tietysti että no tänään!
En kuitenkaan epäilevänä luonteena uskaltanut vielä testaamaan vaan ajattelin että jos huomenna... No enpä sitten uskaltanut vielä silloinkaan vaan päätin odottaa sunnuntaihin. Silloin sitten heräsin klo 4.35 ja totesin että nyt ei tuu uni silmään, joten lähdempä pissalle. Koska taikauskoisena en uskaltanut ostaa raskaustestiä valmiiksi, tein ovulaatiotestin ja näyttöön pätkähti hymyilevät kasvot
Mies ei kuulemma tule koskaan unohtamaan 11.12.2011 klo 4.45 saamaansa herätystä. Hiivin sänkyyn, pyysin anteeksi että kun herätän kesken makeiden unien. Mutta että kun mulla on uutisia, semmoisia että varmaan antaa anteeksi herätyksen kesken unien. Kerroin miehelle että hänestä taitaa nyt tulla isä. Olisittepa nähneet kuinka unihiekat karisivat mieheni silmistä
Eihän sitä tulosta meinannut kumpikaan todeksi uskoa. Piti vielä testata samana päivänä raskaustestillä, samoin vielä seuraavanakin päivänä. Mutta plussaa näyttivät kaikki kolme testiä
Tänään sitten kävimme alkuraskauden ultrassa meitä hoitaneen lääkärin luona. Nyt se on uskottava että pieni sydän siellä pamppailee kiivaasti :heart: Nyt vaan toivotaan että kaikki menee hyvin ja pikkuinen pysyy kyydissä ja on terve. Kahden viikon päästä on vielä toinen ultra saman lääkärin luona ja sen jälkeen siirrymme neuvolan asiakkaiksi.
Koska stressi tästä kaikesta oli kasvanut äärettömiin mittoihin en halunnu aiemmin kirjoittaa tänne mitään tästä neljännestä inssistä. Samoin käskin miestäni kertomaan siskolleen (joka on ainut läheinen joka tästä lapsettomuudesta tietää) että hoidot on lopetettu. Jotenkin tuntui niin paljon helpommalta kun oli tavallaan lyönyt hanskat tiskiin eikä tarvinnut miettiä että kohta taas kysytään että onko onnistanut. Ehkä se auttoi tilannetta, ehkä ei... Sitä emme saa tietää.
Mutta tällä kertomuksella haluan valaa uskoa teihin kanssasisariin. Ja lähettää täältä meiltä tätä plussatuulta teille kaikille listalaisille :heart:
Täällä sitä nyt palellaan sohvalla peiton alla läppäri sylissä, voidaan pahoin ja ihastellaan kuvaa pienestä ihmisen alusta :heart:
Tsemppiä kaikille listalaisille ja Hyvää Uutta Vuotta!
Jypy ja "Murmeli" 6+6 :heart: