Imetin koko raskauden ajan ja jatkoin tandemimetyksenä synnytyksen jälkeen. Lapsilla ikäeroa reilu vuosi. Raskaus sujui hyvin, mutta noin viikoilla 12-17 imetys sattui välillä. Kestin kivut kuin "mies" , toisin sanoen ei imetyksen lopetus ollut kaukana

. imetys helpotti omaa jaksamista. Kun esikoinen oli rinnalla, saimme molemmat rauhoittua ja ottaa nokoset. Yöllä ei tarvinnut kuin nostaa paidanhelmaa ja unet jatkuivat molemmilla läpi yön.
Esikoinen innostui raskauden loppu viikoilla rintamaidosta, koska koostumus muuttui taas pienen vastasyntyneen tarpeita vastaavaksi. Loppuraskaudessa tuli hieman huono olo ja supistuksia imettäessä, mutta silloin en katsonut aiheelliseksi aiheuttaa esikoiselle enempää suuria myllerryksiä, olihan hänestä tulossa isosisko. Neuvolassa käskivät jatkaa oman voinnin mukaan. Pienet supistukset eivät olleet vaaraksi ja huono olo johtui liian pitkistä tauoista syömisessä ja veden juomisessa.
Suurin hyöty oli vauvan synnyttyä. Maidon nousemista rintoihin ei tarvinnut odottaa ja pahimmat maitotulvat sai isosisko. Ei räjähtäviä rintoja ja pakkautuneita maitotiehyeitä.
Kaikki sujui siis yllättävän hyvin, kun vain muisti syödä, juoda vettä, ottaa vitamiinit ja levätä. Näin jälkikäteen olen ollut päätökseen tyytyväinen.
Toinen vaihtoehto olisi voinut olla karumpi, esikoisen vieroitus, hankalat yöt tuttipullo rumballa, järkyt itkuväsykiukut ja päikkärille rauhoittaminen, väsynyt äiti ja isä katkonaisista öistä, jättisuuret räjähtävät rinnat maidon noustessa ja vauvan opetellessa imemään paineautomaatista, Rikki imetyt nänninpäät, maitotiehyet pakkautuneina kainaloita myöden ja seuraavaksi rintatulehdus.
Jos raskauden aikana jatkat imetystä, niin toivotan hyviä öitä ja rauhallisia hetkiä esikoisen kanssa
Omat pikkuiset nukkuvat tyytväisinä ja itse kärsin karmeasta flunssasta. Äidinmaito on ilmeisesti meillä myös antanut paremman vastustuskyvyn lapsille, mistäs äidille saataisiin
