M
Mies
Vieras
Kuinka voikaan ihmisen elämä romahtaa hetkessä. Vielä viikko sitten olin lähes onnellinen mies. Työasiat kunnossa, parisuhteessa hyvä olla ja elämä muutenkin mallillaan. Toki normaaleja elämään kuuluvia vaikeuksiakin, mutta ei mitään elämää suurempia. No viikko sitten avokkini pudotti sellaisen ""pommin"", joka romutti elämäni kerta laakista.
Olen +40 toisella kierroksella oleva mies. Aikasemmasta liitosta minulla on kaksi nyt jo murkkuikäistä tyttöä, jotka asuvat ex.n luona. Avioliitto ex.n kanssa oli todella surkea lähinnä ex.n alkoholiongelmien ja mies seikkailujen takia. Ero oli minulle todellinen helpotus 7v kestäneestä juopon hoitamisesta. Lapset jäivät äidille kuten suomessa ""laki"" määrää. Yritän kyllä heistä huolehtia kuten vain pystyn. Ovat onneksi nyt jo sen verran isoja, että pystyvät pitämään puoliaan juopon seurassa.
Ex.n kanssa eläessä sain pahasti siipeeni ja katkeroitin mieleni. Jokainen joka on alkoholistin kanssa elänyt tietää mitä se pahimmillaan on. Ja kuin pisteeksi kaikelle lasten huoltajuus määrättiin lasten ""äiti kullalle"" !
Pitkään sitten elin yksikseni ja ajattelin etten enää yhteenkään naiseen enää vakavasti suhtaudu. No toisin kuitenkin kävi. Noin 4v sitten tapasin naisen joka teki minuun vaikutuksen sydämen pohjaan saakka. Kauan pyristelin tunteita vastaan, mutta turhaan. Kai aluksi ihastuin avokkini iloiseen olemukseen. Myöhemmin huomasin että en ole ikinä tavannut niin avoimen reilua naista ja se sai minut rakastumaan häneen. Noin vuoden verran sitten seurusteltiin ja muutettiin yhteen kun tuntui ettei kumpikaan voi olla toisesta erossa hetkeäkään. Avokilla on edellisestä liitosta 10v poika joka asuu vuoroin meillä ja isänsä tykönä. Voin sanoa hetkeäkään epäröimättä että nämä 4v ovat olleet elämäni parasta aikaa.
Viikko sitten avokki lähetti textarin töihin, ""minulla on sinulle kulta iloinen yllätys kun tulet kotiin"". Hienon ja tunnelmallisen kynttilä illallisen olikin taas avokki laittanutkin. Mutta se yllätys muuttui järkytykseksi kun avokki onnitteli että olen tuleva isäksi jälleen. Olin siinä sitten kuin puulla päähän lyöty enkä siinä aluksi saanut sanaa suusta. Olimme alusta asti sopineet ettei lapsia enempää hankita kun kummallakin niitä jo on. Sitten ratkes sellainen riita että heittelin niin kyntilät kuin kastikkeetkin seinään.
Avokki itkeskelee ja sanoo että haluaa saada sen lapsen kun on raskaana ja ei tahdo keskeytystä. Pyytelee anteeksi ja koittaa hyvitellä kun on vastoin yhteistä sopimusta hankkiutunut raskaaksi. Ajattelee varmaan että lepyn ja hyväksyn asian. No se varsinainen YLLÄTYS on sinä että minä en voi saada enää lapsia. Kun Exän kanssa elämä oli mitä oli, kävin silloin lääkärissä hoitamassa ehkäisyn. Avokille en ole tätä kertonut kun alunperin molemmat olimme sitä mieltä että nykyiset lapset riittää meille.
Näitä asioita nyt sitten mietin, ajattelen onko elämässä jäljellä mitään... Sen olen kyllä näinä yön hetkinä päättänyt että avokki saa kyllä opetuksen. Jatkan siihen kun lapsi syntyy ja kerron sitten oman Yllätykseni ja jätän avokin äpäränsä kanssa laitokselle.
Olen +40 toisella kierroksella oleva mies. Aikasemmasta liitosta minulla on kaksi nyt jo murkkuikäistä tyttöä, jotka asuvat ex.n luona. Avioliitto ex.n kanssa oli todella surkea lähinnä ex.n alkoholiongelmien ja mies seikkailujen takia. Ero oli minulle todellinen helpotus 7v kestäneestä juopon hoitamisesta. Lapset jäivät äidille kuten suomessa ""laki"" määrää. Yritän kyllä heistä huolehtia kuten vain pystyn. Ovat onneksi nyt jo sen verran isoja, että pystyvät pitämään puoliaan juopon seurassa.
Ex.n kanssa eläessä sain pahasti siipeeni ja katkeroitin mieleni. Jokainen joka on alkoholistin kanssa elänyt tietää mitä se pahimmillaan on. Ja kuin pisteeksi kaikelle lasten huoltajuus määrättiin lasten ""äiti kullalle"" !
Pitkään sitten elin yksikseni ja ajattelin etten enää yhteenkään naiseen enää vakavasti suhtaudu. No toisin kuitenkin kävi. Noin 4v sitten tapasin naisen joka teki minuun vaikutuksen sydämen pohjaan saakka. Kauan pyristelin tunteita vastaan, mutta turhaan. Kai aluksi ihastuin avokkini iloiseen olemukseen. Myöhemmin huomasin että en ole ikinä tavannut niin avoimen reilua naista ja se sai minut rakastumaan häneen. Noin vuoden verran sitten seurusteltiin ja muutettiin yhteen kun tuntui ettei kumpikaan voi olla toisesta erossa hetkeäkään. Avokilla on edellisestä liitosta 10v poika joka asuu vuoroin meillä ja isänsä tykönä. Voin sanoa hetkeäkään epäröimättä että nämä 4v ovat olleet elämäni parasta aikaa.
Viikko sitten avokki lähetti textarin töihin, ""minulla on sinulle kulta iloinen yllätys kun tulet kotiin"". Hienon ja tunnelmallisen kynttilä illallisen olikin taas avokki laittanutkin. Mutta se yllätys muuttui järkytykseksi kun avokki onnitteli että olen tuleva isäksi jälleen. Olin siinä sitten kuin puulla päähän lyöty enkä siinä aluksi saanut sanaa suusta. Olimme alusta asti sopineet ettei lapsia enempää hankita kun kummallakin niitä jo on. Sitten ratkes sellainen riita että heittelin niin kyntilät kuin kastikkeetkin seinään.
Avokki itkeskelee ja sanoo että haluaa saada sen lapsen kun on raskaana ja ei tahdo keskeytystä. Pyytelee anteeksi ja koittaa hyvitellä kun on vastoin yhteistä sopimusta hankkiutunut raskaaksi. Ajattelee varmaan että lepyn ja hyväksyn asian. No se varsinainen YLLÄTYS on sinä että minä en voi saada enää lapsia. Kun Exän kanssa elämä oli mitä oli, kävin silloin lääkärissä hoitamassa ehkäisyn. Avokille en ole tätä kertonut kun alunperin molemmat olimme sitä mieltä että nykyiset lapset riittää meille.
Näitä asioita nyt sitten mietin, ajattelen onko elämässä jäljellä mitään... Sen olen kyllä näinä yön hetkinä päättänyt että avokki saa kyllä opetuksen. Jatkan siihen kun lapsi syntyy ja kerron sitten oman Yllätykseni ja jätän avokin äpäränsä kanssa laitokselle.