Ääh, äläs nyt. Mä elän elämäni parasta aikaa, ja oon jo näin vanha, syksyllä 39v.
Ai niin, onnea!:flower:
Ai niin, onnea!:flower:
Mulla on itellä nuo pojat rauhallisia ja helppoja kavereita niin ehkä siksi itelläkin ajatus että voisi vielä yhden lapsen kasvattaa.. Kolmistaan harrastetaan ja touhuttaan niin eivät edes keskenän tappele Kuitenkin viihdyn ja tykkään olla noiden lasten kanssa, tosiaan vaatii sen vakaan suhteen jossa molemmat osallistuupi lasten huolehtimiseen ja kasvattamiseen..Äyh.., kuinka onkaan erilaisia ihmisten elämäntilanteet...
Mä 33v, kolme lasta ja nuorin 5v. En voisi ikinä kuvitellakaan hankkiväni tässä iässä (saati vanhempana!!) enää vauvoja.
Ps. Tää ei siis ollut kritiikkiä vaan ihmettelyä erilaisista tavoista elää elämää.
Ok, no sit "hyväksyn".Lapista olen karannut.. Päähän jäänet ja alitajuisesti noita kirjoittelen vaikka koittanut erroon päästä.. Voit kuvitella minkä näköistä on kun viraliisia papereita täyttelen ajatuksissa
Ei siittä pääse eroon kunnolla vaikka vuosia asunut muualla.Ok, no sit "hyväksyn".
Mie viljelen nuita vain puheessa. Onneksi.
*thumbs up*Absurdit numeroperiaatteet kunniaan!
Onnea toiselle Oinaalle :flower:Onnea! Itsellä tuli eilen 33 täyteen, eikä ole toivottu esikoinenkaan vielä alulla.
Kieltämättä tuo on mukava lähteä noiden poikien kanssa reissuun kun ei tarvi mietiskellä taukopaikkoja etukäteen että missä ruokailla ja missä vaihdella vaippoja.. Kotonakin helppoa kun tuo 3v pukee ite kaikki vaathet ja käypi vessassa itekseen.Mulla mittarissa 32v. ja yksi tyttö. Mietin, että jos vielä suhteeseen alkaisi, niin lapsia en enään haluaisi lisää. Yhden kanssa pääsee jo niin helpolla, niin ei kyllä houkuttele yhtään ajatus vuosien univajeesta ja vaipparumbasta