Ihmiskauppa yleistyy suomessa

  • Viestiketjun aloittaja Herra Majuri
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
vierailija
Syyttäjä: Thaimaalaisen naisyrittäjän epäillään teettäneen töitä Suomessa kolmella lapsella ja mitättömällä tuntipalkalla

Helsingin käräjäoikeus on aloittanut maanantaina hieronta- ja kauneusalan yrittäjän syytteiden käsittelyn. Syyttäjän mukaan kyse on ihmiskaupasta ja useista muista rikoksista.

Hyväksikäytön kohteena on syyttäjän mukaan ollut yhteensä 11 ihmistä. Heistä kolme on lapsia. Uhrit ovat pääasiassa naisia ja thaimaalaisia.

Syyttäjän mukaan thaimaalainen nainen muun muassa houkutteli kaksi ihmistä lähtemään töihin Thaimaasta Suomeen. Nainen oli luvannut heille moninkertaisen palkan heidän kotimaansa ansiotasoon verrattuna. Suomessa kuukausipalkka luvattiin lähes 2 000 euroa, kun Thaimassa he ansaitsivat 500–800 euroa kuukaudessa.

Saavuttuaan viime vuonna Suomeen uhrit joutuivat pakkotyöhön. Työpäivät venyivät jopa yli kymmeneen tuntiin kokonaan tai lähes ilman vapaapäiviä. Muun muassa 11-vuotias lapsi joutui pyykkäämään neljän euron tuntipalkalla.

 
vierailija
MTV Närpiössä: Vietnamilaispariskunta vangittu epäiltynä ihmiskaupasta – uhreina kymmeniä kasvihuoneilla työskennelleitä vietnamilaisia

Pohjanmaalla on paljastunut poikkeuksellisen paljon matalapalkkaisilla aloilla työskenteleviin ulkomaisiin työntekijöihin kohdistuvia rikoksia. Uusin tutkinta on käynnissä tomaateistaan tunnetussa Närpiössä Pohjanmaalla, missä vietnamilainen pariskunta on otettu kiinni ihmiskaupasta epäitynä.


Ruotsalainen kansanpuolue: "Maahanmuutto on mennyt Närpiössä kuin Strömsössä"

 
vierailija
Helsingin käräjäoikeudessa jatkuu ensi viikolla usean törkeän ihmiskauppatapauksen käsittely. Syytteessä olevat teot ajoittuvat vuosiin 2020–2022.

Haastehakemuksen mukaan syytteessä on 11 ihmistä. Lisäksi syyttäjä hakee 100 000 euron yhteisösakkoa yritykselle, jonka kautta rakennusmiehiä on värvätty kevytyrittäjiksi.

---

Kun yksi rakennusmiehestä oli vaatinut palkkojaan ja kysynyt työsopimuksensa perään, hänet oli pahoinpidelty. Syyttäjän mukaan pahoinpitelyn tarkoituksena oli pelotella rakennusmiestä sekä samassa asunnossa asuneita muita työntekijöitä luopumaan palkan vaatimisesta sekä alistumaan työnantajien tahtoon.

Väkivalta on haastehakemuksen perusteella tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.

Syytetyt ovat pyörittäneet useita yrityksiä, joiden toiminta on liittynyt rakennusalaan. Osa syytetyistä on virolaisia. Syytteen mukaan kevytyrittäjyysjärjestely oli keinotekoinen ja sen tarkoituksena on ollut välttää työnantajan lakisääteiset maksut.

---
 
vierailija
Ihmiskauppa yleistyy maassamme, pidän syyllisenä rahanahneita työnantajia.


Suomen työmailla yhä useammin ihmiskaupan uhreja

Ihmiskaupan piirteet ovat yleistymään päin suomalaisilla rakennustyömailla ja muilla työpaikoilla.

Ylitarkastaja Venla Roth vähemmistövaltuutetun toimistosta kertoo, että yhä useampi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautunut henkilö on tullut Suomeen ns. kunnollisen työn perässä.

Rothin mukaan iso ongelma on, että työpaikoillakaan tapauksia ei usein tunnisteta ihmiskaupaksi eikä surkeista työoloista saada tietoa. Erityisiksi riskialoiksi on havaittu rakennusalan lisäksi esimerkiksi ravintolat, siivous- ja puutarha-ala sekä kotitalouksissa tehtävät työt.

Ammattiliitot moittivat (aiempien) hallitusten toimien jopa helpottaneen väärinkäytöksiä.

- Lainsäädäntö ei anna välineitä toimia hyväksikäytön ja ihmiskaupan estämiseksi ja valvoa näitä asioita, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi.

Vastuuta on yritetty rakentaa tilaajavastuulailla, jonka mukaan yrityksen on selvitettävä, miten ja millaisin ehdoin sen työvoima on maahan tuotu ja palkattu. Tilaajayritykset pystyvät kuitenkin helposti pesaisemaan kätensä ilmoittamalla, etteivät ne ole tienneet epäkohdista.
 
vierailija
YLE: 2,90 euroa tunnilta on ulkomailta tulleille työntekijöille arkipäivää – alipalkkauksen kriminalisointi voisi auttaa, mutta vielä se ei ole toteutunut
Nyt hallitusohjelmassa luvataan selvittää uusia keinoja alipalkkaukseen puuttumiseksi.

Ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden alipalkkaus on ongelma erityisesti rakennusalalla.

Lokakuussa Yle uutisoi helsinkiläisellä rakennustyömaalla paljastuneista alipalkkaustapauksista, joissa kolme eri aliurakoitsijaa oli maksanut kaikkiaan noin 50 ulkomailta tulleelle työntekijälle liian alhaista palkkaa. Viron verottajan mukaan työntekijöille maksetut bruttopalkat olivat olleet 1 000–1 300 euroa kuukaudessa.

Vuosi sitten Paraisilla latvialainen yritys maksoi liettualaisille työntekijöilleen 2,90 euron tuntipalkkaa.

Työehtosopimuksen mukainen palkka olisi ollut noin 14 euroa tunnilta. Kyseessä oli Rakennusliiton mukaan alipalkkausennätys, mutta pahasti työehtosopimukset alittaviin palkkoihin törmätään jatkuvasti.

Ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden alipalkkaus on jatkuva ongelma.

– Se on suuri ongelma, joka tulee joka päivä jossain muodossa vastaan. Ongelmat löytyvät usein alihankkijaketjun pohjalta, kertoo Rakennusliiton Läntisen toiminta-alueen päällikkö Jouni Ruotsalainen.

Liettuassa rakennusmiehen palkka on Ruotsalaisen mukaan 2,36 euroa tunnilta. 2,90 euroa tunnissa on siis toki enemmän, mutta ei sillä Suomessa elä. Ruotsalaisen mukaan asiassa käytetään hyväksi työntekijöiden tietämättömyyttä ja kielitaidottomuutta.

Samalla hankaloitetaan monien muiden yritysten asemaa. Työehtosopimusten mukaisilla palkoilla on vaikea kilpailla alipalkkaa maksavia yrityksiä vastaan.

Avi: Paljon puutteita

Ongelma tunnistetaan myös aluehallintovirastoissa. Aluehallintovirastot ovat valvoneet valtakunnallisesti ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtoja ja työaikoja. Tarkastuksia on tehty noin sata ja puolessa niistä on löytynyt puutteita.

Puutteet ovat liittyneet muun muassa palkkaukseen. Osalle ulkomailta lähetetyistä työntekijöistä on maksettu työehtosopimusta matalampaa peruspalkkaa, osan palkka ei ole sisältänyt työehtosopimuksessa tarkoitettuja lisiä. Myös työajan hallinnassa on ollut puutteita.

– Osassa on taustalla tietämättömyys ja se, ettei hallita monimutkaisten määräysten noudattamista. Toisaalta esimerkiksi ylityökorvausten maksamatta jättäminen viittaa siihen, että kun maksetaan palkkaa tunti tunnista, niin taloudellista säästöähän siitä tulee, sanoo työsuojelun vastuualueen lakimies Anu Ikonen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.

Aluehallintovirasto puuttuu epäkohtiin joko antamalla toimintaohjeen tai kehotuksen. Palkkauksen kohdalla voidaan pääsääntöisesti antaa vain toimintaohje.

Jos puute on niin vakava, että se täyttää työsyrjinnän tai kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistön, asia ilmoitetaan poliisille.

Alipalkkauksen kriminalisointia kaivataan, hallitus lupaa "selvittää uusia keinoja"

Rakennusliitto ajaa vahvasti alipalkkauksen kriminalisointia. Jouni Ruotsalaisen mukaan se olisi ainoa keino, jolla alipalkkaukseen päästäisiin oikeasti puuttumaan. Asiasta on puhuttu jo vuosia ja aiheesta on tehty useita lakialoitteita.

Puolueista alipalkkauksen kriminalisointia ovat ajaneet ainakin vasemmisto, vihreät ja SDP. Keväällä muun muassa SAK vaati alipalkkauksen kriminalisointia hallitusohjelmaan.


Nyt hallitusohjelmaan on kirjattu, että "selvitetään uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita, tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi".

Tällä hetkellä aluehallintovirasto voi tietyissä tapauksissa määrätä laiminlyöntimaksuja, mutta Ruotsalaisen mukaan ne eivät ole tarpeeksi suuria. Laiminlyöntimaksut ovat 1000–10 000 euroa.

– Ne eivät ole poistaneet alipalkkausta. Ainoa tapa on alipalkkauksen kriminalisointi. Sillä turvataan koko alihankintaketjussa oleville työntekijöille inhimilliset ja oikeudenmukaiset työolosuhteet, Ruotsalainen sanoo.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston lakimies Anu Ikonen kertoo, että myös heillä keskustellaan aika ajoin siitä, voisiko alipalkkauksen kriminalisointi tuoda avun.

– Sillä voitaisiin sanktioida laiminlyöntitapaukset huomattavasti tehokkaammin, Ikonen sanoo.
 
vierailija
Helsingin käräjäoikeus on toiminut thai-hierontayritystä pyörittäneen naisen vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja kolmen vuoden liiketoimintakieltoon. Tuomio tuli muun muassa viidestä törkeästä kiskonnasta.

Oikeus piti rangaistusta ja siihen perustuvaa korvausvelvollisuutta riittävänä rangaistuksena, eikä tuominnut yhteisösakkoa. Yrityksen taloudellinen tilanne oli koko sen toiminnan ajan heikko ja sen toiminta käytännössä päättyi naisen vangitsemiseen.

Miespuolinen syytetty tuomittiin 60 päivän ehdolliseen vankeuteen laittoman maahantulon järjestämisestä.


Työperäinen maahanmuuttaja (tuomari) jätti toisen työperäisen maahanmuuttajan (vastaaja) tuomitsematta ihmiskaupasta.
 

Yhteistyössä