YLE: 2,90 euroa tunnilta on ulkomailta tulleille työntekijöille arkipäivää – alipalkkauksen kriminalisointi voisi auttaa, mutta vielä se ei ole toteutunut
Nyt hallitusohjelmassa luvataan selvittää uusia keinoja alipalkkaukseen puuttumiseksi.
yle.fi
Nyt hallitusohjelmassa luvataan selvittää uusia keinoja alipalkkaukseen puuttumiseksi.
Ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden alipalkkaus on ongelma erityisesti rakennusalalla.
Lokakuussa
Yle uutisoi helsinkiläisellä rakennustyömaalla paljastuneista alipalkkaustapauksista, joissa kolme eri aliurakoitsijaa oli maksanut kaikkiaan noin 50 ulkomailta tulleelle työntekijälle liian alhaista palkkaa. Viron verottajan mukaan työntekijöille maksetut bruttopalkat olivat olleet 1 000–1 300 euroa kuukaudessa.
Vuosi sitten Paraisilla latvialainen yritys maksoi liettualaisille työntekijöilleen 2,90 euron tuntipalkkaa.
Työehtosopimuksen mukainen palkka olisi ollut noin 14 euroa tunnilta. Kyseessä oli Rakennusliiton mukaan alipalkkausennätys, mutta pahasti työehtosopimukset alittaviin palkkoihin törmätään jatkuvasti.
Ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden alipalkkaus on jatkuva ongelma.
– Se on suuri ongelma, joka tulee joka päivä jossain muodossa vastaan. Ongelmat löytyvät usein alihankkijaketjun pohjalta, kertoo Rakennusliiton Läntisen toiminta-alueen päällikkö
Jouni Ruotsalainen.
Liettuassa rakennusmiehen palkka on Ruotsalaisen mukaan 2,36 euroa tunnilta. 2,90 euroa tunnissa on siis toki enemmän, mutta ei sillä Suomessa elä. Ruotsalaisen mukaan asiassa käytetään hyväksi työntekijöiden tietämättömyyttä ja kielitaidottomuutta.
Samalla hankaloitetaan monien muiden yritysten asemaa. Työehtosopimusten mukaisilla palkoilla on vaikea kilpailla alipalkkaa maksavia yrityksiä vastaan.
Avi: Paljon puutteita
Ongelma tunnistetaan myös aluehallintovirastoissa. Aluehallintovirastot ovat valvoneet valtakunnallisesti ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtoja ja työaikoja. Tarkastuksia on tehty noin sata ja puolessa niistä on löytynyt puutteita.
Puutteet ovat liittyneet muun muassa palkkaukseen. Osalle ulkomailta lähetetyistä työntekijöistä on maksettu työehtosopimusta matalampaa peruspalkkaa, osan palkka ei ole sisältänyt työehtosopimuksessa tarkoitettuja lisiä. Myös työajan hallinnassa on ollut puutteita.
– Osassa on taustalla tietämättömyys ja se, ettei hallita monimutkaisten määräysten noudattamista. Toisaalta esimerkiksi ylityökorvausten maksamatta jättäminen viittaa siihen, että kun maksetaan palkkaa tunti tunnista, niin taloudellista säästöähän siitä tulee, sanoo työsuojelun vastuualueen lakimies
Anu Ikonen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.
Aluehallintovirasto puuttuu epäkohtiin joko antamalla toimintaohjeen tai kehotuksen. Palkkauksen kohdalla voidaan pääsääntöisesti antaa vain toimintaohje.
Jos puute on niin vakava, että se täyttää työsyrjinnän tai kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistön, asia ilmoitetaan poliisille.
Alipalkkauksen kriminalisointia kaivataan, hallitus lupaa "selvittää uusia keinoja"
Rakennusliitto ajaa vahvasti alipalkkauksen kriminalisointia. Jouni Ruotsalaisen mukaan se olisi ainoa keino, jolla alipalkkaukseen päästäisiin oikeasti puuttumaan. Asiasta on puhuttu jo vuosia ja aiheesta on tehty useita lakialoitteita.
Puolueista alipalkkauksen kriminalisointia ovat ajaneet ainakin vasemmisto, vihreät ja SDP. Keväällä muun muassa SAK vaati alipalkkauksen kriminalisointia hallitusohjelmaan.
Nyt
hallitusohjelmaan on kirjattu, että
"selvitetään uusia keinoja, esimerkiksi hallinnollisia sanktioita, tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi".
Tällä hetkellä aluehallintovirasto voi tietyissä tapauksissa määrätä laiminlyöntimaksuja, mutta Ruotsalaisen mukaan ne eivät ole tarpeeksi suuria. Laiminlyöntimaksut ovat 1000–10 000 euroa.
– Ne eivät ole poistaneet alipalkkausta.
Ainoa tapa on alipalkkauksen kriminalisointi. Sillä turvataan koko alihankintaketjussa oleville työntekijöille inhimilliset ja oikeudenmukaiset työolosuhteet, Ruotsalainen sanoo.
Lounais-Suomen aluehallintoviraston lakimies Anu Ikonen kertoo, että myös heillä keskustellaan aika ajoin siitä, voisiko alipalkkauksen kriminalisointi tuoda avun.
– Sillä voitaisiin sanktioida laiminlyöntitapaukset huomattavasti tehokkaammin, Ikonen sanoo.