Ihmiset eivät ymmärrä, että palaan töihin!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja töihin palaava äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

töihin palaava äiti

Vieras
Eilen varmistui mulle unelmies työpaikka. Lähden töihin tammikuun alusta ja mies jää kotia jatkamaan vanhempainvapaata toukokuuhun saakka. Soitin eilen sitten anopille ja kerroin onnessani, että sain töitä! Anoppi säikähti oikein ja kyseli, että miten mä nyt töihin menen (mies oli kyllä kertonut jäävänsä vanhempainvapaalle, mutta kai se luuli sitten, että mä olen kuitenkin kotona... ). Kyseli monta kertaa miten mä raaskin mennä töihin, mua alkoi puhelun aikana ärsyttämään tosi paljon. Sanoin sitten miehelle puhelun jälkeen, että soitappa sille uudestaan ja sano, että vanhempainvapaa ei ole yksistään mulle tarkoitettu ja isäkin sen voi hyvin pitää...Mies soittelee tänään ja puhuu sitten äitinsä kanssa.

Miksi monet muutkin ihmiset ovat mulle kommentoineet kun ovat kuulleet, että mä palaan töihin, että kuinka mä raaskin...Eikö se nyt ole vain hienoa, että isäkin saa olla kotona vauva-aikaa viettämässä... Onneksi on myös monia, jotka vain kannustavat. Alkaa tää juttu suoraan sanottuna v******maan kun tuntuu, että kaikki ajattelevat mun olevan huono äiti tms? Miksi?
 
Minkä ikäinen sun lapsi on?

Ihan hyvin voi isäkin olla kotona :hug:

Itsekin aion todennäköisesti palailla melko pian töihin vauvan tulon jälkeen, yrittäjänä kun on mahdotonta olla poissa kuvioista vuosikausia.

Tsemppiä, älä välitä!
 
Paskaa sain minäkin niskaan, varsinkin tältä palstalta, mutta kyllä sitä arvostelua kuului ihan kasvotustenkin, virtuaalimaailman ulkopuolella.
Mä olin pojan kanssa vain 4kk kotona ja palasin sitten töihin ja mies oli siitä eteenpäin vanhempainvapaalla. Kun vanhempainvapaa päättyi, mä jäin vielä pojan kanssa kotiin hoitovapaalle ja mies palasi töihin.
En ole katunut tätä järjestelyä hetkeäkään, meille oli tosi hyvä vaihtoehto ja nyt isä ja poikakin on niin läheisiä että..
Usein lukee täältä palstaltakin siitä kuinka isät tekee omia hommiaan, käy viihteellä, harrastaa, istuu tietokoneella tms. ja äidit hoitaa lapset/kodin.
Meillä mies innostui niin pojan kanssa olemisesta että osallistuu kaikkeen edelleen ihan täysillä, käy pojan kanssa neuvolassa yms. joten on kokoajan perillä siitä mitä pojalle kuuluu ja miten poika kasvaa/kehittyy.

Tsemppiä! Älä välitä kommenteista, tulet huomaamaan että tärkeintä on se, että te olette perheenä tyytyväisiä ratkaisuunne!
 
Vauveli on sitten kun töihin menen 4,5kk ikäinen.

En mä välitäkään todellakaan yhtään. Mutta ihmetyttää vain ihmisten kommentit, että vielä nykyäänkin on noin ymmärtämättömiä ihmisiä.
 
monet ei ajattele tätä päivää pidemmälle. Jos tällä hetkellä on hyvä omalla itsellään olla kotona tai ei edes mieli töihin tee, niin ei se tarkoita sitä että jokaisen niin pitäisi tehdä.
joku ajattelee (kuten sinä ap) sitä että elämää on sen vauvaiän jälkeenkin ja joskus se hyvä työpaikka pitää ottaa vaan silloin kun se on tarjolla, koska sitä rahaa kuitenkin elämiseen tarvitsee. Ei rakkaus ja yhteiskunnan avustukset pidemmän päälle yksin elätä ja jokaisella on oikeus leveämpäänkin leipään jos sen omalla työllään saa.
 
Jokainen tyylillään,mutta itse en henk.koht. raaskisi lähteä töihin vauvan ollessa noin pieni.Mikään työ ei korvaa lapsen kanssa olemista.Nyt kun olen taas työelämässä osaan arvostaa kotiäitivuosia ja olen tyytyväinen päätökseeni.Ehkäpä moni ajattelee miten raaskit lähteä töihin? siis ihan tuomitsematta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
Jokainen tyylillään,mutta itse en henk.koht. raaskisi lähteä töihin vauvan ollessa noin pieni.Mikään työ ei korvaa lapsen kanssa olemista.Nyt kun olen taas työelämässä osaan arvostaa kotiäitivuosia ja olen tyytyväinen päätökseeni.Ehkäpä moni ajattelee miten raaskit lähteä töihin? siis ihan tuomitsematta?

Peesaan. =)
 
Ilmeisesti et imetä. Mä en olis voinut lähteä mihinkään töihin, kun lapset olivat noin pieniä. Kumpikin oli vielä täysimetyksellä ton ikäisenä ja toiselle ei edes pullo kelvannut yrityksestä huolimatta. En päässyt juuri mihinkään, saatikka, että olisin ollut koko päivän töissä. Vauva on kerran pieni. Sitä aikaa ei saa koskaan takaisin, enkä itse olisi luopunut niistä hetkistä mistään hinnasta. Isä on varmasti yhtä hyvä hoitaja, mutta sinä menetät hienoja hetkiä oman lapsen kanssa. Ehkä se työ on niin antoisaa, että korvaa ne....
 
Itse en kohdallani näkisi tuossa muuta ongelmaa kuin imetyksen. Tosin eihän se kaikilta onnistu muutenkaan. Itselleni kuitenkin imetys olisi 4,5kk ikäisen vauvan kanssa ollut se syy miksi en olisi vielä pystynyt/halunnut palata töihin.

Mutta siis jos teillä mies haluaa ja pystyy jäämään kotiin ja itse koet töihinmenon positiivisena ja tulevaisuuteen katsoen hyvänä juttuna niin siitä vaan. =) Noita kauhistelijoita nyt riittää joka paikassa, ei niiden mieliksi voi elää. Meillä muutama sukulainen oli lähes järkyttynyt kun kuulivat että palasin keikkatöihin lapsen ollessa 9kk ja kokonaan siirryin työelämään tämän ollessa 1v niin että mies jäi koti-isäksi. Heidän mielestään tuokin oli liian aikaisin eivätkä nähneet koti-isyydessä mitään positiivista.

Nyt meillä tuota koti-isyyttä on takana reilut 4kk ja kokemus on ollut loistava. Mahdollisten seuraavien lapsian kanssa voisin kuvitella aloittelevani keikkatyöt vielä aikaisemminkin, miten vaan imetyksen kanssa isommitta hankaluuksitta onnistuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
Jokainen tyylillään,mutta itse en henk.koht. raaskisi lähteä töihin vauvan ollessa noin pieni.Mikään työ ei korvaa lapsen kanssa olemista.Nyt kun olen taas työelämässä osaan arvostaa kotiäitivuosia ja olen tyytyväinen päätökseeni.Ehkäpä moni ajattelee miten raaskit lähteä töihin? siis ihan tuomitsematta?

Mutta miten aina oletetaan, että mies raaskii lähteä töihin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja anteeksi vaan:
Ilmeisesti et imetä. Mä en olis voinut lähteä mihinkään töihin, kun lapset olivat noin pieniä. Kumpikin oli vielä täysimetyksellä ton ikäisenä ja toiselle ei edes pullo kelvannut yrityksestä huolimatta. En päässyt juuri mihinkään, saatikka, että olisin ollut koko päivän töissä. Vauva on kerran pieni. Sitä aikaa ei saa koskaan takaisin, enkä itse olisi luopunut niistä hetkistä mistään hinnasta. Isä on varmasti yhtä hyvä hoitaja, mutta sinä menetät hienoja hetkiä oman lapsen kanssa. Ehkä se työ on niin antoisaa, että korvaa ne....

Eikö kenenkään mielestä ole surullista kuinka paljon hienoja hetkiä isä menettää töissä ollessaan? :o Vai oletetaanko että jokaiselle miehelle työ on niin antoisaa että se korvaa ne...?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Madicken04:
Alkuperäinen kirjoittaja anteeksi vaan:
Ilmeisesti et imetä. Mä en olis voinut lähteä mihinkään töihin, kun lapset olivat noin pieniä. Kumpikin oli vielä täysimetyksellä ton ikäisenä ja toiselle ei edes pullo kelvannut yrityksestä huolimatta. En päässyt juuri mihinkään, saatikka, että olisin ollut koko päivän töissä. Vauva on kerran pieni. Sitä aikaa ei saa koskaan takaisin, enkä itse olisi luopunut niistä hetkistä mistään hinnasta. Isä on varmasti yhtä hyvä hoitaja, mutta sinä menetät hienoja hetkiä oman lapsen kanssa. Ehkä se työ on niin antoisaa, että korvaa ne....

Eikö kenenkään mielestä ole surullista kuinka paljon hienoja hetkiä isä menettää töissä ollessaan? :o Vai oletetaanko että jokaiselle miehelle työ on niin antoisaa että se korvaa ne...?

Tätä mäkin juuri tuossa yritin sanoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja anteeksi vaan:
Ilmeisesti et imetä. Mä en olis voinut lähteä mihinkään töihin, kun lapset olivat noin pieniä. Kumpikin oli vielä täysimetyksellä ton ikäisenä ja toiselle ei edes pullo kelvannut yrityksestä huolimatta. En päässyt juuri mihinkään, saatikka, että olisin ollut koko päivän töissä. Vauva on kerran pieni. Sitä aikaa ei saa koskaan takaisin, enkä itse olisi luopunut niistä hetkistä mistään hinnasta. Isä on varmasti yhtä hyvä hoitaja, mutta sinä menetät hienoja hetkiä oman lapsen kanssa. Ehkä se työ on niin antoisaa, että korvaa ne....

miksi ihmeessä juuri äidillä olisi se oikeus olla kotona, "eikä menettää niitä hetkiä mistään hinnasta?" jos ei siis imetä, niin isä on ihan yhtä hyvä hoitaja.

ja myös isällä on oikeus olla kotona, kun vauva on vaan kerran pieni.

mikä etuoikeus se muka äidille on? toinen ne hetket aina menettää, miksi se ei joskus olisi äiti?
 
Alkuperäinen kirjoittaja umbrella78:
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
Jokainen tyylillään,mutta itse en henk.koht. raaskisi lähteä töihin vauvan ollessa noin pieni.Mikään työ ei korvaa lapsen kanssa olemista.Nyt kun olen taas työelämässä osaan arvostaa kotiäitivuosia ja olen tyytyväinen päätökseeni.Ehkäpä moni ajattelee miten raaskit lähteä töihin? siis ihan tuomitsematta?

Mutta miten aina oletetaan, että mies raaskii lähteä töihin?

Äidillä ja vauvalla on luonnollisesti kiinteämpi suhde.Onhan se jo ihan luonnollista (jo imetyksenkin takia).Isä on varmasti yhtä hyvä hoitaja,ihmettelin lähinnä vaan sitä että itse en olisi raaskinut/halunnut lähteä noin aikaisin töihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja töihin palaava äiti:
Vauveli on sitten kun töihin menen 4,5kk ikäinen.

En mä välitäkään todellakaan yhtään. Mutta ihmetyttää vain ihmisten kommentit, että vielä nykyäänkin on noin ymmärtämättömiä ihmisiä.

Ihmiset ovat nykyään suvaitsemattomia. Pas.kaa saa niskaan asiasta kuin asiasta jos tekee vähänkään eri tavalla kuin kaikki muut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja umbrella78:
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
Jokainen tyylillään,mutta itse en henk.koht. raaskisi lähteä töihin vauvan ollessa noin pieni.Mikään työ ei korvaa lapsen kanssa olemista.Nyt kun olen taas työelämässä osaan arvostaa kotiäitivuosia ja olen tyytyväinen päätökseeni.Ehkäpä moni ajattelee miten raaskit lähteä töihin? siis ihan tuomitsematta?

Mutta miten aina oletetaan, että mies raaskii lähteä töihin?

Äidillä ja vauvalla on luonnollisesti kiinteämpi suhde.Onhan se jo ihan luonnollista (jo imetyksenkin takia).Isä on varmasti yhtä hyvä hoitaja,ihmettelin lähinnä vaan sitä että itse en olisi raaskinut/halunnut lähteä noin aikaisin töihin.


Imetys ei muuten kaikilla edes onnistu. Meidän esikoinen sai ravintonsa lypsetystä rintamaidosta jonka pääasiallisesti isä tarjosi hänelle pullosta ensimmäiset 5 viikkoa. Eli meillä taisi sitten olla niin että isällä oli se kiinteämpi suhde vauvaan kun hän joutui juuri tuossa lapsen ollessa sen 5 viikkoa palaamaan töihin.

Ja muuten kyllä hänkin olisi mielummin tuossa vaiheessa jäänyt kotiin vauvan kanssa, eli ei se töihinpaluu miehillekään aina mitään herkkua ole.
 
Itse en ole imettänyt montaa kuukautta (3kk kahdella kerralla,kuopuksen synnyttyä lypsin 2 viikkoa).En ole siis mikään imetysfanaatikko enkä kotiäitifriikki ;).Ihan aidosti ihmettelin miten äiti pystyy lähtemään töihin tuossa vaiheessa? Itse ajattelin vauvaa koko ajan,hormoonit heitteli,elin univelassa yms...
 
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
Itse en ole imettänyt montaa kuukautta (3kk kahdella kerralla,kuopuksen synnyttyä lypsin 2 viikkoa).En ole siis mikään imetysfanaatikko enkä kotiäitifriikki ;).Ihan aidosti ihmettelin miten äiti pystyy lähtemään töihin tuossa vaiheessa? Itse ajattelin vauvaa koko ajan,hormoonit heitteli,elin univelassa yms...

Meillä helpotti tai normaalistui 3 kk jälkeen. sai nukuttua edes tunnin tai kaksi imetysten välillä.
kyllä tuossa 4 kk olisi voinut töihn lähteä. ennen oli loma 2 kk.
 
Ihanaa, että annat isällekkin mahdollisuuden olla kotona =)
Minä olisin varmaan toiminut samoin, mutta ei ollut työtä, kun lapset on olleet pieniä. Nyt käydään molemmat vuorotyössä ja nuorempi on 3-vuotias. Anopille ja appiukolle on shokki kun poika joutuu menemään jo puoli6 hoitoon aika usein.
 
Yleensä ihmiset tyrmäävät kaiken joka ei sovii heidän omaanajattelutapaansa, usein käy myös niin, että hetken aikaa ajateltuaan he ymmärtävät ne positiivisetkin asiat siinä.
Jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa, sellaiset jotka juuri heille sopivat ja meillä muilla ei ole siihen nokan kopauttamista.
Minä olen ihmetellyt muiden ratkaisuja ja muut minun, niin se elämä menee. Kunhan on itse tyytyväine ja lapsi tyytyväinen niin kaikki on hyvin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
Alkuperäinen kirjoittaja umbrella78:
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen äiti:
Jokainen tyylillään,mutta itse en henk.koht. raaskisi lähteä töihin vauvan ollessa noin pieni.Mikään työ ei korvaa lapsen kanssa olemista.Nyt kun olen taas työelämässä osaan arvostaa kotiäitivuosia ja olen tyytyväinen päätökseeni.Ehkäpä moni ajattelee miten raaskit lähteä töihin? siis ihan tuomitsematta?

Mutta miten aina oletetaan, että mies raaskii lähteä töihin?

Äidillä ja vauvalla on luonnollisesti kiinteämpi suhde.Onhan se jo ihan luonnollista (jo imetyksenkin takia).Isä on varmasti yhtä hyvä hoitaja,ihmettelin lähinnä vaan sitä että itse en olisi raaskinut/halunnut lähteä noin aikaisin töihin.

Kun äidin ja vauvan suhde on kerta luonnostaan kiinteämpi miten selität sen kun kaveria (äitiä) ei lapsi kiinnosta YHTÄÄN, ainoastaan imettää kun mies (isä) tuo sen rinnalle, ei muuten pidä sylissä, vaihda vaippoja, kylvetä, nukuta, ei mitään. Isä hoitaa kaiken. Ja heillä ihan näin suunniteltu, mies halusi ehdottomasti lapsen, nainen ei.
 

Yhteistyössä