Ihmiselle ei anneta enempää kuin hän jaksaa kantaa?

"vieras"
[QUOTE="vieras";22452502]Niinpä. Miten tuossa voi sanoa etteikö annettaisi kannettavaksi enemmän kuin jaksaa? Aika monelle on annettu enemmän, ja silloinhan se tarkoittaa kuolemaa, joko sairauteen tai oman käden kautta.

Toisaalta aika moni (muukin) saattaisi pelastua jos me ylipäätään huolehtisimme toisistamme enemmän, emmekä kulkisi laput silmillä ja naapureitakin vältellen.[/QUOTE]

Kuolema on määrättu meille jo kauan ennen kuin me synnyimme. Me emme voi vaikuttaa siihen hetkeen tipan vertaa.
 
Ikävää mutta mistä kukaan tietää että hän olisi jaksanut jos olisi saanut apua?
Eihän sitä voi tietää ja jossittelu ei auta mitään.
No mä jaksan uskoa, että hän olisi jaksanut jos olisi saanut ammattiapua. Ero vaimosta olisi tullut kuitenkin, mutta perhe olisi jossakin vaiheessa pystynyt antamaan anteeksi teot.
 
"nnn"
[QUOTE="vieras";22452558]Kuolema on määrättu meille jo kauan ennen kuin me synnyimme. Me emme voi vaikuttaa siihen hetkeen tipan vertaa.[/QUOTE]

Aivan juu... Kukaan ei voi vaikuttaa siihenkään mitenkään, tekeekö itsemurhan vai ei... Ja kukaan ei päättäisi olla tekemättä itsemurhaa, jos saisi apua, koska JUMALA on määrännyt ennen syntymää et tuo tulee lähtemään oman käden kautta 2.4.2015 ja tuo toinen kuolee onnettomuudessa 23,11.2000. what ever!!!
 
"vieras"
Plaapplaapplaap. En tietenkään tiedä kaikkea elämästäsi mutta jos syövän ja tekonivelen yms. takia koet kokeneesi jotenkin erityisen paljon pahaa elämässäsi niin hohhoijaa.
 
,,,,,,
Pystyy joo joiltakin osilta. Mutta esim. mä en ole voinut mitenkään vaikuttaa siihen, että terveys on kärsinyt.
Joo mutta ihminen pystyy vaikuttamaan siihen, miten sairautensa kärsii ja kantaa. Toinen jää piehtaroimaan niihin ja marttyyrina kerää myötätuntoa kaikilta, toinen jatkaa pyrkii nauttimaan elämästä ja sopeutumaan mahdollisimman hyvin sairauteen.
 
tsirpukka harmaana
Juu,tuo sanonta on syvältä...
Tässä on viimeiset vuodet satanut niin paljon "kiviä ja paskaa" niskaan jotta huh huh ja jos joku erehtyy miulle päin naamaa tuon värssyn täräyttää niin enpä vastaa teoistani,argh...
Nimimerkillä pinna tosi,tosi kireellä
 
"vieras"
Joo mutta ihminen pystyy vaikuttamaan siihen, miten sairautensa kärsii ja kantaa. Toinen jää piehtaroimaan niihin ja marttyyrina kerää myötätuntoa kaikilta, toinen jatkaa pyrkii nauttimaan elämästä ja sopeutumaan mahdollisimman hyvin sairauteen.
pätee varmaan sitten myös niihin lapsiin ja vauvoihin jotka sairastavat syöpää, koleraa, aidsia, maksasairauksia, hepatiittia jne... asennoidu siinä sitten nauttimaan elämästä :headwall: eipähän anneta lapsiparoille enempää kuin jaksavat kantaa *oksentaa inhosta*
 
"vieras"
[QUOTE="vieras";22452861]pätee varmaan sitten myös niihin lapsiin ja vauvoihin jotka sairastavat syöpää, koleraa, aidsia, maksasairauksia, hepatiittia jne... asennoidu siinä sitten nauttimaan elämästä :headwall: eipähän anneta lapsiparoille enempää kuin jaksavat kantaa *oksentaa inhosta*[/QUOTE]

Juuri näin. Olen samaa mieltä toisen vieraan kanssa. Oma asenne on hyvin hyvin tärkeä. Ja kyllä olen sairastunut vakavasti.
 
jkj
[QUOTE="vieras";22452861]pätee varmaan sitten myös niihin lapsiin ja vauvoihin jotka sairastavat syöpää, koleraa, aidsia, maksasairauksia, hepatiittia jne... asennoidu siinä sitten nauttimaan elämästä :headwall: eipähän anneta lapsiparoille enempää kuin jaksavat kantaa *oksentaa inhosta*[/QUOTE]

No hyi, siivoo jälkes. Onko krapula vai mites sitä nyt noin tullaan palstalle levittelemaan eritteitä?
 
no tavallaan minä uskon tuohon lauseeseen. käsitän sen niin, että siinä tarkoitetaan enempi sitä "henkistä" puolta,surua ja tuskaa. mitä esim. syöpälapsen vanhemmat kokevat.

tottakai sitten jotkut päätyy itsemurhaan ja se taas kumoaa tuon , mutta ajattelen kai jotenkin että poikkeus vahvistaa säännön.
 
Joo mutta ihminen pystyy vaikuttamaan siihen, miten sairautensa kärsii ja kantaa. Toinen jää piehtaroimaan niihin ja marttyyrina kerää myötätuntoa kaikilta, toinen jatkaa pyrkii nauttimaan elämästä ja sopeutumaan mahdollisimman hyvin sairauteen.
Kyllä mäkin pyrin nauttimaan elämästä, mutta kun se nauttiminen katkiaa aina vähän väliä.
 
[QUOTE="vieras";22452700]Plaapplaapplaap. En tietenkään tiedä kaikkea elämästäsi mutta jos syövän ja tekonivelen yms. takia koet kokeneesi jotenkin erityisen paljon pahaa elämässäsi niin hohhoijaa.[/QUOTE]

Helppo se on sun sanoa kun et ole ollut kokemassa sitä tuskaa, surua ja kipua. Kysy vaikka mun äidiltä onko sille ollut helppoa kun oma lapsi sairastaa. Vaikka kyse onkin aikuusesta lapsesta. Tai kysy mun isältä joka itki kun kuuli mun sairastuneen syöpään toisen kerran, siis mies jonka mä en ollut nähnyt sitä ennemmin itkevän kuin kerran.
 
Kyllä mäkin pyrin nauttimaan elämästä, mutta kun se nauttiminen katkiaa aina vähän väliä.
hienostihan sinä olet jaksanut ja pärjännyt, vaikka kovasti olet saanutkin vastatuulta. moni muu olisi jo heittänyt jalat j´kohti kattoa ja levittelis käsiään, että mitä järkee enää missään.
sä kumminkin käyt koulussa, teet töitä,jaksat lapsesi kanssa olla..
huonoja hetkiä varmasti tulee kaikille ja sitä fiilistä, että NYT RIITTI. jotenkin en kummiska usko, että sinä esim olisit kumminkaan sitten "luovuttaja" :)
 
"sipsi"
Entisessä työssäni (päivystysosaston sh) näin, että kyllä annetaan, ihan liikaa kannettavaksi!

Minä ajattelen tuosta sanahelinästä niin, että jos elämäänsä minkä hyvänsä katastrofin jälkeen jatkaa, niin kyllähän tuo siltä osin paikkansa pitää. Eri asia sitten, jatkaako eloaan edes pieniltä osin "kokonaisena" :(

Typerä lause!
 
ajatuksia
no tavallaan minä uskon tuohon lauseeseen. käsitän sen niin, että siinä tarkoitetaan enempi sitä "henkistä" puolta,surua ja tuskaa. mitä esim. syöpälapsen vanhemmat kokevat.

tottakai sitten jotkut päätyy itsemurhaan ja se taas kumoaa tuon , mutta ajattelen kai jotenkin että poikkeus vahvistaa säännön.
Mutta jos ajattelet poikkeuksen vahvistavan säännön, niin eihän tuosta lauseesta ole mitään lohtua hädän hetkellä. Se poikkeushan saatat olla juuri sinä, ja silloin on ihan samantekevää, mitä muut jaksavat ja mitä eivät...
 
Mutta jos ajattelet poikkeuksen vahvistavan säännön, niin eihän tuosta lauseesta ole mitään lohtua hädän hetkellä. Se poikkeushan saatat olla juuri sinä, ja silloin on ihan samantekevää, mitä muut jaksavat ja mitä eivät...
no niinhän se on.
mutta kai tuo lause onkin sitten enempi heille jotka jo itse kokevat jotenkin "selvinneensä".silloin voisi kuvitella ,että se on myös lohdullista.
"minä jaksoin tämän, minä jaksan varmasti mitä vaan "
 
"sipsi"
[QUOTE="vieras";22453034]ihan OT, mut mistä sun nikki tulee; oletko yhtä kuiva ja ohut ja suolainen kuin "oikea sipsi"?
:LOL:[/QUOTE]

Kaikkea muuta :) Aika tukeva, ja kovasti puhelias... Tukevasti keski-ikäinenkin :)
 
hienostihan sinä olet jaksanut ja pärjännyt, vaikka kovasti olet saanutkin vastatuulta. moni muu olisi jo heittänyt jalat j´kohti kattoa ja levittelis käsiään, että mitä järkee enää missään.
sä kumminkin käyt koulussa, teet töitä,jaksat lapsesi kanssa olla..
huonoja hetkiä varmasti tulee kaikille ja sitä fiilistä, että NYT RIITTI. jotenkin en kummiska usko, että sinä esim olisit kumminkaan sitten "luovuttaja" :)
No takuista huolimatta yritän jaksaa, mutta olen ihan tosissani miettinyt, että jaksanko kolmatta kertaa syöpähoitoja. Siis jos syöpä taas uusiutuisi.

Joku tuolla jo soitti suutaan, että miten mulla on muka ollu vaikiaa. No jo eka kerta sairastaa syöpää ja käydä hoidot läpi oli rankkaa. Joo onhan muualla sotaa ja nälänhätää, mutta miten se poistaa mun tuskan?
 

Yhteistyössä