Ihanko tosi on olemassa perheitä, joissa äiti elää kotihoitovuosina vain kotihoidontuella ja mies sillä palkallaan? :o

Uskomattoman moni mies ilmeisesti ajattelee vain omaa napaansa. Äiti säästää rahaa ja kituuttaa kotihoidontuella ajatellen lastensa parasta ja mitä tekee lasten isä: tuhlaa palkkansa omiin juttuihinsa. Toinen ajattelee siis itseään, toinen lapsia. Onneksi en tunne ainuttakaan tommosta miestä.

 

Meilläkin on vastaavanlaisesti (tosin nykyään elän opintotuella), ja asiaa ihmetelleille, että meillä homma hoituu niin että saan "lainaa" mun mieheltä että saan oman puolikkaani esim. vuokrasta maksettua, ja sit maksan takaisin kun saan rahaa. Usein olen satasiakin velkaa, ja olen itseasiassa nytkin.

 

Meilläkin on vastaavanlaisesti (tosin nykyään elän opintotuella), ja asiaa ihmetelleille, että meillä homma hoituu niin että saan "lainaa" mun mieheltä että saan oman puolikkaani esim. vuokrasta maksettua, ja sit maksan takaisin kun saan rahaa. Usein olen satasiakin velkaa, ja olen itseasiassa nytkin.

*tyrsk* Sori... Todella öhh.... lapsellista.

 

mä maksan puolet kiinteistä kuluista,ruoka on yhteisistä rahoista. Ihan mun oma periaate.. siksi ei ookaa varaa jäädä hoitovapaalle.

Ja se on hienoa, että sun periaatteiden takia pieni lapsi menee 10 kk ikäisenä johonkin päiväkotiin.... AARGH! Eiks äitiys oo semmonen juttu, että omat helvetin idioottimaiset periaatteet vois heittää romukoppaan? Tosin väitän tällaistenkin olevan tekosyitä ihmisille, jotka ei vaan jaksa ja viitti huolehtia omista lapsistaan.

 

Näköjään on olemassa sellaisia perheitä. Kuten myös sellaisia perheitä, joissa äidit tekevät kaiken lastenhoidosta kodinhoitoon ja ukko vetelee lonkkaa sohvalla tai viettää kaiken ajan kavereidensa kanssa. Samoin kuin sellaisia, että ukko katoaa baari-illan jälkeen omille teilleen useammaksi päiväksi.

Kaikkea tällä palstalla on oppinut. Ja moneen kertaan on tullut juttuja lukiessa mieleen se, mikä kultakimpale itselläni on miehenä.

Voi, niinpä! Mulla kans semmonen olo, ettei tuo oma mies ole tältä planeetaltakaan kun lukee näitä juttuja.

"Jos mies vaatii maksamaan puolet, minkäs teet.." Hmm, vaatimiset loppuis kyllä siihen ja mies voisi vaatia yksinään siitä eteenpäin. En minäkään "vaatinut" omalta mieheltäni tuollaisia naurettavuuksia, kun hän oli sairaslomalla tai opiskeli. Samoin hänkään ei ole vaatinut minulta, kun olen hoitanut lastamme kotona. That´s called marriage.

 

mä maksan puolet kiinteistä kuluista,ruoka on yhteisistä rahoista. Ihan mun oma periaate.. siksi ei ookaa varaa jäädä hoitovapaalle.

Eli oman periaattees vuoks viet mielummin lapsen/lapset heti äippäloman jälkeen töihin?

Niinpä. Äiti ajattelee enemmän omaa ylpeyttään/omia periaatteitaan kuin lasten etua. On se kumma, ettei tässä maassa arvosteta muita töitä kuin palkkatöitä. Kodin ja lasten hoitaminen ei ole mitään...

 

Näköjään on olemassa sellaisia perheitä. Kuten myös sellaisia perheitä, joissa äidit tekevät kaiken lastenhoidosta kodinhoitoon ja ukko vetelee lonkkaa sohvalla tai viettää kaiken ajan kavereidensa kanssa. Samoin kuin sellaisia, että ukko katoaa baari-illan jälkeen omille teilleen useammaksi päiväksi.

Kaikkea tällä palstalla on oppinut. Ja moneen kertaan on tullut juttuja lukiessa mieleen se, mikä kultakimpale itselläni on miehenä.

 

mä maksan puolet kiinteistä kuluista,ruoka on yhteisistä rahoista. Ihan mun oma periaate.. siksi ei ookaa varaa jäädä hoitovapaalle.

Eli oman periaattees vuoks viet mielummin lapsen/lapset heti äippäloman jälkeen töihin?

No.. noiden lisäksi mä en viitti maksattaa miehellä mun omia lainojani yms... edes korkoihin + elämiseen ei tuo n.300e riitä. Joten siinäkin yksi syy. Kun on pakko. En todellakaa mielissäni ole lapsia hoitoon laittamassa.

 

mä en halua kuulla seuraavassa riitatilanteessa vittuilua siitä että en oo maksellu mitään .. vaikka lastenhoito on työtä niin silti. Kokemusta on lähipiireistä.

 

Meilläkin on vastaavanlaisesti (tosin nykyään elän opintotuella), ja asiaa ihmetelleille, että meillä homma hoituu niin että saan "lainaa" mun mieheltä että saan oman puolikkaani esim. vuokrasta maksettua, ja sit maksan takaisin kun saan rahaa. Usein olen satasiakin velkaa, ja olen itseasiassa nytkin.

Onks tää tottakaan.. Tervetuloa 50-luvulle. Anteeks, mua tää ei naurata, musta tää on pelottavaa.

 

mä maksan puolet kiinteistä kuluista,ruoka on yhteisistä rahoista. Ihan mun oma periaate.. siksi ei ookaa varaa jäädä hoitovapaalle.

Eli oman periaattees vuoks viet mielummin lapsen/lapset heti äippäloman jälkeen töihin?

No.. noiden lisäksi mä en viitti maksattaa miehellä mun omia lainojani yms... edes korkoihin + elämiseen ei tuo n.300e riitä. Joten siinäkin yksi syy. Kun on pakko. En todellakaa mielissäni ole lapsia hoitoon laittamassa.

Ei oo pakko. Miehesikö ei ole valmis maksamaan esim. ruokia ym. että saat olla lapsen kanssa kotona? Jos omat lainas hoidat, niin miehesi hoitaa muut? Tällaisten aikuisten typerien pilkunviilausten takia lapset roudataan ihan liian pieninä hoitoon! Sääli

 

mä maksan puolet kiinteistä kuluista,ruoka on yhteisistä rahoista. Ihan mun oma periaate.. siksi ei ookaa varaa jäädä hoitovapaalle.

Jos asia on niin tärkeä niin kai olisit voinut maksaa ne kiinteät kulut myöhemmin, töihin palattuasi?

 

Joo näin meillä, tosin niin että prosentuaalisesti maksetaan tuloistamme menot, mies tietenkin maksaa enemmän kun saa enemmän rahaa. Mutta kyllä hänelle jää sitä käyttövaraakin enemmän kuin minulle.

Miksi suostut? Minun ei tarvitse maksaa kotihoidontuesta + kuntalisästä kuin muutama pienempi lasku ja loput voin sijoittaa itseeni ja lapseeni. Mies maksaa lähes kaikki laskut ja vuokran sekä ruoat kokonaan. Tosin saatan joskus itsekin maitopurkin ostaa. Mies tienaa n. 2800 kuussa.

 

mä en halua kuulla seuraavassa riitatilanteessa vittuilua siitä että en oo maksellu mitään .. vaikka lastenhoito on työtä niin silti. Kokemusta on lähipiireistä.

Kokemusta on lähipiiristä, eli oma ukkos toimii samanlailla? Jestas taas, kyllä on hyviä syitä tyrkätä lapsi alle vuoden ikäisenä hoitoon...!

 

Meilläkin on vastaavanlaisesti (tosin nykyään elän opintotuella), ja asiaa ihmetelleille, että meillä homma hoituu niin että saan "lainaa" mun mieheltä että saan oman puolikkaani esim. vuokrasta maksettua, ja sit maksan takaisin kun saan rahaa. Usein olen satasiakin velkaa, ja olen itseasiassa nytkin.

olen sitä mieltä, että miehellä pitäisi olla päävastuu perheensä elättämisestä. Onhan miehillä paremmat palkatkin.
Niin onko teillä lapsiakin siis yhteisiä?

 

Meilläkin on vastaavanlaisesti (tosin nykyään elän opintotuella), ja asiaa ihmetelleille, että meillä homma hoituu niin että saan "lainaa" mun mieheltä että saan oman puolikkaani esim. vuokrasta maksettua, ja sit maksan takaisin kun saan rahaa. Usein olen satasiakin velkaa, ja olen itseasiassa nytkin.

Onks tää tottakaan.. Tervetuloa 50-luvulle. Anteeks, mua tää ei naurata, musta tää on pelottavaa.

Ei tää mustakaan kivaa oo mut miehen mielestä kuulemma vaan reilua... ja mitäs muutakaan voin tehdä, en varmaan voi aseen kanssa uhaten pyytää rahaa jos=kun keskustelu ei auta?

 

Meilläkin on vastaavanlaisesti (tosin nykyään elän opintotuella), ja asiaa ihmetelleille, että meillä homma hoituu niin että saan "lainaa" mun mieheltä että saan oman puolikkaani esim. vuokrasta maksettua, ja sit maksan takaisin kun saan rahaa. Usein olen satasiakin velkaa, ja olen itseasiassa nytkin.

olen sitä mieltä, että miehellä pitäisi olla päävastuu perheensä elättämisestä. Onhan miehillä paremmat palkatkin.
Niin onko teillä lapsiakin siis yhteisiä?

On yksi, pari vuotta sitten palasin opiskelemaan.

 

Itse asiassa mun kaverilla on vähän tällainen tilanne, kotihoidontuesta ja lapsilisistä ostaa ruuat ja lasten kaikki kulut on hänen kulujaa, koska lapsilisät tulee hälle. Ei jää käteen mitään, koska pitää maksaa myös omat laskut. Loppukuusta on sit helisemässä aina, että mistä taikoo ruuat...

Ja sit tämä samainen kaveri laskeskelee kaiken aikaa sitä, että miten paljon sitä rahaa jäisi, jos hän vaan lähtisi kävelemään... Niinpä. Olen sanonut, että näyttäisi ne laskelmansa ukkelilleen niin josko sekin paskiainen heräisi

 

Mä en ikinä suostuusi tuollaaseen. Jos perhe ollaan, niin sitten talous on yhteinen eikä samassa taloudessa pitääsi toisen kituuttaa ja toinen elelee leveästi.

Kyllähän näitä kuulee, että nainen kituuttaa ja laskee senttejä, että saa lapsille ostettua vaatteita yms. Mies sitten hussaa palkkansa miten lystää ja suurinpiirtein suuttuu jos nainen kehtaa pyytää apua yhteisten lasten hankintoihin. Kyllä mä tuossa vaiheessa pistääsin pillit pussiin ja eroaisin. Kuka sitä haluaa ainoaa elämäänsä viettää puolison kanssa joka ei arvosta ja kunnioita peen vertaa.

 

välillä sitä kyllä ihmettelee, että miten suuri voi joidenkin lisääntymistarve olla, että niitä lapsia on pakko tehdä vaikka sitten sen omaan napaansa tuijottavan, henkiseltä kehitykseltään 5-vuotiaan miehen kanssa. tai miten suuri voi olla yksinolemisen pelko, kun tollaseen suhteeseen vielä jää?

 

IHAN OIKEESTI! MUA SIT SÄÄLITTÄÄ NE PIKKUSET, JOTKA JOUTUU HOITOON HETI ÄIPPÄLOMAN JÄLKEEN. IHAN VAAN SIKSI, ETTÄ ISI JA ÄITI ON LAPSELLISIA JA ITSEKKÄITÄ!!!

 

Joo siis ihan samaa oon ihmetellyt täällä juttuja lukiessani! Ja parhaassa tapauksessa vielä sen naisen kuuluu ostaa sillä kotihoidon tuellaan kaikki asiat mitä kaupasta tarvitaa kotiin eli ruoka ja lastenvaatteet ja muut. Ja mies käyttää sitten palkkansa ihan mihin lystää...!

 

Meilläkin on vastaavanlaisesti (tosin nykyään elän opintotuella), ja asiaa ihmetelleille, että meillä homma hoituu niin että saan "lainaa" mun mieheltä että saan oman puolikkaani esim. vuokrasta maksettua, ja sit maksan takaisin kun saan rahaa. Usein olen satasiakin velkaa, ja olen itseasiassa nytkin.

Onks tää tottakaan.. Tervetuloa 50-luvulle. Anteeks, mua tää ei naurata, musta tää on pelottavaa.

Ei tää mustakaan kivaa oo mut miehen mielestä kuulemma vaan reilua... ja mitäs muutakaan voin tehdä, en varmaan voi aseen kanssa uhaten pyytää rahaa jos=kun keskustelu ei auta?

No sinuna miettisin kyllä, olenko onnellisessa ja tasavertaisessa parisuhteessa. Kertomasi perusteella et ole. Eihän perheessä toinen osapuoli voi vain päättää, mikä on reilua, molempien pitäisi olla samaa mieltä ja tehdä yhdessä nuo päätökset. Ja miten se tosiaan onnistuu, ellei toinen suostu keskustelemaan? Aseella en uhkaisi, mutta istuttaisin alas ja kertoisin tulevaisuudennäkymät, jollei tilanteeseen tule järkeä. Niissä näkymissä ottaisin lapsen ja lähtisin. Onneksi mun ei tarvitse omalta kohdaltani tämmösiä visioida.

 

Mä en ikinä suostuusi tuollaaseen. Jos perhe ollaan, niin sitten talous on yhteinen eikä samassa taloudessa pitääsi toisen kituuttaa ja toinen elelee leveästi.

Kyllähän näitä kuulee, että nainen kituuttaa ja laskee senttejä, että saa lapsille ostettua vaatteita yms. Mies sitten hussaa palkkansa miten lystää ja suurinpiirtein suuttuu jos nainen kehtaa pyytää apua yhteisten lasten hankintoihin. Kyllä mä tuossa vaiheessa pistääsin pillit pussiin ja eroaisin. Kuka sitä haluaa ainoaa elämäänsä viettää puolison kanssa joka ei arvosta ja kunnioita peen vertaa.

Totta. Kyllä ihmiset voi olla sit tyhmiä! Samantien hommais eri kämpät ja muut systeemit, mitä helvettiä edes yhdessä ollaan kun mitään ei kuitenkaan jaeta?!

 

Hirveän moni täällä (palstalle tyypilliseen sävyyn...) on heti sanomassa et "jätä se!", mutta mun mielestä ei kyllä ole mikään järkevä vaihtoehto erota muuten toimivasta parisuhteesta vain siksi että mies on pirun pihi. Ehkä oon miehelle velkaa ja elää kituutan, mutta muuten suhde toimii ja ollaan onnellisia ja lapsikin on, en voisi kuvitella erottavani lastamme isästään (tai itseäni rakkaastani) tämän vuoksi. Mutta hyvähän se on ulkopuolisten uhota että eroaisi samassa tilanteessa heti...