ihanin leffakohtaus???

Kun ne sai korjattua kaiken ja veden tulo lakkasi:

http://www.leffatykki.com/pages/index.php?submit=review&elokuva_id=928

 

Mun suosikkeihin kuuluu Kaksipäisen kotkan varjossa. Siinä montakin ihanaa kohtausta ja laulua.

Se on ihana , kun se nuoripari siellä piilopirtissä kylvää ja touhuaa.
Kapakkakohtaus, missä koko poppoo laulaa ja Liskin suuhun kaadetaan kaljaa.

 

Ei nyt niin ihana mutta hauska.Pretty womanissa se kun Julia Roberts laulaa siellä ammeessa!
Armaggedonissa se kun loppupuolella Bruce Willis jää sinne,mihin nyt jäikään.Johonkin loukkuun kun pelasti muun maailman.

 

Se ku tulisis tunteis poliisit etti sitä paria ja se pari teki suunnitelman,hyppäs vuorelta alas jokeen?poliisit luuli et ne kuoli ja etsinnät lopetettiin ja pari eli elämänsä onnellisina loppuun kai...leffa loppui muistaakseni siihen...

 

Mää kyllä itken leffassa ku leffassa, mutta kautta aikain suosikki on Upseeri ja herrasmies -leffan loppukohtaus. Silloin padot aukeaa

 

Sound of music..siinä on montakin hyvä kohtaa, se alku on upea,kylmät väreet menee kun Julie Andrews ilmestyy laulaen

 

nostetaan..

 

Ghost elokuvassa se, kun Demi Moore saa sen meedion kautta vielä hetken olla rakkaansa lähellä

 

Ghost elokuvassa se, kun Demi Moore saa sen meedion kautta vielä hetken olla rakkaansa lähellä

Tuli vielä pari muutakin mieleen:

Pianisti-elokuvassa kohtaus, jossa natsiupseeri löytää piileskelevän juutalaispianistin ja pyytää häntä soittamaan jotain.

Viimeinen mohikaani-elokuvassa kohtaus, jossa se suloinen intiaanimies tapetaan ja valkoinen tyttö heittäytyy kalliolta kuolemaan.

Schindlerin listassa se loppukohtaus, missä näiden pelastettujen juutalaisten omaiset laskevat kiviä Oscar Schindlerin haudalle.

Nämä mielestäni vaikuttavimpia kohtauksia, ehkä surullisuutensa takia. Mistään komediasta ei tule yhtään kohtausta mieleen.

 

Neljät häät ja yhdet hautajaiset: Kun sen kuolleen homppelin rakas lukee runon hautajaisissa. Hävettää myöntää mutta isollakin miehellä tulee kyynel silmään.

Usual suspects: Loppukohtaus jossa poliisille selviää että se säälittävä rampa onkin oikeasti Keiser Soze. "Ja paholaisen paras temppu oli saada kaikki uskomaan että paholaista ei olekkaan.."

 

Joku jo mainitiskin sen Highlanderin :'( :'( :'(

Kun se Connor puhuu sille kuolevalle vaimolleen, joka suree sitä, kun ei oo saanut lapsia, ja kun mies on niin nuori yhä. :'(

Ja kun Connor sanoo sytyttävänsä kynttilän (tai jotain) aina vaimonsa kuolinpäivänä. Ja sa Queen soi voi itku... :'(

 

myöskin full metal jacket kun se yksi tyyppi sekoaa vessassa ja alkaa ampuu porukkaa. sen tyypin katseesta jo saa kylmiä väreitä

Tästä samaa mieltä.

Se ääni ja ilme kun ensin esittelee sen panoksen (... kaliber, full metal jacket. ), sitten se vala (this is my riffle, there are many riffles but this is mine...) ja lopuks ampuu sen kouluttajan ja itsensä.

Samasta leffasta myös se kohtaus kun tekevät tuttavuutta aseidensa kanssa. Marssivat ympäri makuusalia kivääri olalla kädet munissa laulaen: this is my riffle and this is my gun, this is for fighting and this is for fun...

Pahoittelen etukäteen huonoa lontoota, ihan varma en ole oikeasta kirjoitusasusta.

 

Elokuvassa Con air- Cameron Poe pääsee vankilasta ja näkee ensimmäistä kertaa tyttärensä,ojentaa tälle nuhruisen pupun ja tyttö syöksyy halaamaan isiä.Mie niin itken aina kun näen sen kohdan. "taustalla soi Trisha Yearwoodin how do i live"

 

kuumassa tanssissa niin monta ettei jaksa luetella :heart:

 

Ylitse muiden on Hiljaisten siltojen kohtaus, jossa sateessa Meryl Streep hipuilee ovenkahvaa lähtisikö Clint Eastwoodin mukaan, mutta ei sitten kuitenkaan lähde. Itkettävä ja ravisutteleva kohtaus. Meryl tekee minusta väärin itseään kohtaan ja oikein perhettään kohtaan.

 

Esim. kun Titanicissa se Jack tippuu veteen ja kuolee. Siis ihan oikeasti oli ihanan kamala. :'(

Hiljaiset sillat kun se nainen oli rakastajansa (ex-rakastaja) auton takana ja miehensä ajoi autoa. Näkyi kun se nainen meinas avata oven ja mennä sen rakastajansa luo, muttei mennyt.

Ghost: se savikohtaus...

Mä olen huono leffoissa ja niiden muistamisissa, mutta tässä on mainittuna mun kolme suosikkia, joten peesaan =) Vielä kun lisätään Vihreä maili, niin olen puhunut

Noi kaks ekaa sanosin minäkin. Takuuvarmaa itkukamaa.

 

titanicissa kun se vanha pariskunta halaa toisiaan sängyssä kun se laiva on uppoamassa itken yleensä viimeistään siinä kohdassa

 

Butterfly Effect (directors cut) lopussa tulee aina itku

 

Ei ole mitään yksittäistä leffakohtaussuosikkia, mutta minusta Top Gunissa oli aivan mahtava musiikki tietyissä leffan kohdissa. Kylmät väreet menivät selkäpiissä ja karvat nousivat pystyyn kun musa meni ihan luihin ja ytimiin asti. =)

 

ai ja sitte se yks kohtaus siitä cherbourgin sateenvarjot - leffasta, missä se catherine deneuve laulaa sitä tunnusmusiikkikappaletta... se on surullinen mutta ihana kohtaus, menee ihan värinät ympäri kroppaa.

Samasta leffasta, kun Deneuve nkee entisen rakastettunsa huoltoasemalla ja kävelee lumisateessa autolleen, oih ja voih!

 

Forrest Gump ja Vihreä Maili itkettävät melkein koko pituudeltaan, mut kaikkien aikojen koskettavin kohtaus mun mielestä, on leffassa Häjyt. Tää on monen mielestä ihan hölmö juttu, mut Samuli Edelman, kun se on siinä suht lopussa hukkumassa, ja itkee apua siltä "ystävältään", ei vaan meikäläinen kestä. Mä en yleensäkään kestä hyvin itkeviä miehiä, mut se on ihan huippu;iso mies joka itkee :'( mun ei oikeesti tartte ku ajatella sitä ni lähtee..

 

Hellyyden ehdoilla on elokuva jossa joka kerta itken lopussa. Kun se tytär kuolee ja sen äiti ja mies siinä vieressä.
Vihreä maili myös lemppari

 

Ihanin.. Hmm.. No koskettavia on tosi monia, ylläri ylläri. Mutta vaikkapa Green Mailin ison pojan kohtalo ketuttaa mua sydänjuuria myöten.

voi mussukka, sama tuli mieleen :hug: ja se on tosi koskettava kohtaus se sähkötuolikohtaus...

Kultu hei! siis mun tekisi mieli hypätä siihen mukaan, repiä se saastainen ja sairas valkoinen mies kappaleiksi, niin pieniksi paloiksi, niin pieniksi.. Kasvattaisin lihansyöjä sian ja Syöttäisin ne palat sille :kieh:

 

Minullekin tuo green mail oli lähinnä elokuva joka sai raivon valtaan! Ei ihmisiä oikeasti VOI kohdella noin! Huippu elokuva kuitenkin.. Itselleni ei oikein tule mieleen mitään erillistä kohtausta elokuvista, ja katsonkin niitä aika vähän. Mutta: Spirit on elokuva, joka jostain syystä vetoaa niin syvästi tunteisiini, että itken aina melkein koko elokuvan ajan :ashamed: Ehkä olen ollut entisessä elämässäni vangittu mustangi

 

Tositarinaan pohjautuvassa elokuvassa After Th Promise, isä käy taistoa viranomaisia vastaan, sen jälkeen, kun häneltä vääryydellä vietiin lapset huostaan. Kohtaus jossa viimeinenkin poika saapuu kotiin saa minu itkemään pelkästään ajatellessa sitä. Muutenkin sellainen elokuva, jota katsoessa nenäliinoja kuluu useampi paketti.