ONNEA, ONNEA ISOT SYLILLISEN Haaveileva Pupu ja Liinuska! Mahtavia uutisia! Miltä nyt tuntuu? Muistan itse, että ei sitä uutista ymmärtänyt alkuun ollenkaan ja kauhu ja onni vuorottelivat mielessä.
Oli ihana kuulla Laureli sinun uutisiasi. Onneksi pikkupojalla on kaikki muut asiat kunnossa. VArmasti sopeutumista se vaatii ja on vielä joskus kova paikka teidän pikkuisellenne ja teile itsellekin. Opettajana voin lohduttaa, että pikkuprinssinne tulee pystymään käymään täysin tavallista kouluakin. Tottakai se toisen käden sormien puuttuminen tulee vaikuttamaa hänen elämäänsä monin tavoin. Olen itse pohdiskellut tuota toisen käden sormien puuttumista, koska vuoden päästä mulle on tulossa luokalle poika (jos otan ekaluokan ja oon ylipäätään töissä), jolta puuttuu toisen käden sormet. Hän tulee normaaliin luokkaan. Avustajan apua ja vanhemmilta ja terkkarilta saatavaa koulutusta tietysti tarvitaan opettajallekin, jottta voin pienen pojan huomioida parhaalla mahdollisella tavalla. Pitää sitten kertoa sinulle, miten tämän pienen koululaisen koulutaival alkaa ja miten menee. Itse otan lapsen vastaan haasteena ja omana oppimiskokemuksenani. Liikuntatunnit varmasti ovat ne hankalimmat ja eriyttämistä vaativat.
Olihan tuo ihanaa kuulla, että prinsessa meille tulee. Tyttöolo mulla koko ajan olikin, en voinut edes kuvitella tyypin olevan poika. Se on se äidinvaisto... Onko Pauliinalle herännyt tyttö- tai poikaoloa vielä?
Käytiin viime viikolla Ikeassa ostelemassa pikkuiselle kaikkea tarpeellista. Olen myös nettihuutokaupasta huutanut parvekevaunut, hoitopäydän ja kylpyammeen telineellä. Isot säästöt siitä. Nyt pitäisi Saksasta tilata ihan oikeat käyttövaunut noiden parvekevaunujen ohelle. Jotenkin vaan silti pelottaa noiden hankintojen tekeminen. Entä, jos meneekin vielä kesken tai tulee joku mahakuolema? Aina helpompi, mitä vähemmän olisi omaisuutta haalinut lapselle. Epätodennäköistä ja lähes mahdotontahan se on, mutta sellaista tapahtuu. Tällaiset pelot välillä kummittelevat.
Maha on alkanut todella kasvaa. Nyt ei kyllä pysty enää peittelemään raskaanaoloa. Mulla on alkaneet myös harjoitussupistukset. Ne ovat ihan kivuttomia, mutta vetävät mahan ihan kovaksi ja hengittäminen silloin on työlästä. Tuntuu, että vaapunkin etennpäin kuin ankka. Ketterä liikkuminen on menneisyyttä.

No ei saa valitttaa, palkinto odottaa syyskuussa.
Mukavaa työ- tai lomaviikkoa kaikille!
Pope + 26+0 huomenna