Hello arvoisat naiset!
Se on sitten perjantai taas! Mies lähtee taas vikonlopuksi muualle, elikkäs nytten on kaverin polttarit toisella paikkakunnalla. Ja minä olen täällä "heitteellä" maanantaihin asti. Mitähän hauskaa sitä keksisi. Kutoakaan en nyt viitsi kun kädet on taas niin kuivassa kunnossa. Ihotautilääkäri oli viimeksi vähän pettynyt paranemisen vauhdista, ja minä nyt sitten ajattelin, että voisin vaikka muutaman päivän olla kutomatta, jos sillä olisi jokin vaikutus. Kyllähän lanka tuntuu vähän kuivattavan, mutta en nyt ole huomannut, että kutomisen jälkeen kädet olisivat jotenkin kuivemmat. Noh, katsotaan. Kokeilemallahan tähänkin vaan saa vastauksen. Viime lääkärikäynnillä otettiin muuten allergiatestejäkin. Jotkut jännää raskautta ja minä jännää mitä niistä testeistä selviää.
Leena, ei se Bepanthen mitään pahaa ole. Maistuu korkeintaan vähän lääkkeeltä, mutta ei mitenkään iljettävälle tai pahalle. Mutta nämähän on taas näitä makuasioita. Mutta kyllä tuota kannattaa ehdottomasti kokeilla. Minä olen huomannut, että Bepanthen on tehokasta rohtuneisiin huuliin. Minulla on tapana laittaa paksuhko kerros yöksi tai illaksi silloin kun kukaan ei ole näkemässä, jos huulet on pahasti rohtuneet.
Jopas on Talitinttinen löytänyt erikoisen ketjun. Huh huh! Kaikkeen se ihminen pystyykin. Ei kyllä minunkaan omatuntoni antaisi periksi tuollaiselle tempulle. Mutta loppujen lopuksi, mikäs minä olen arvostelemaan toisten valintoja. Oudolta kyllä kuulostaa kumminkin.
Näistä pillereistä vielä. Eniten mun jännittää se miten paljon pillerit on vaikuttanut mielialaan. Aloitin aikoinani pillereiden syömisen sellaisessa kohdassa, että elämässä oli mukana paljon muutosta: uusi paikkakunta, uusi asunto, uusi koulu ja puoli vuotta vanha suhde. Eli siinä vaiheessa en todennäköisesti ole voinnut pahemmin huomata mitään mielialanvaihteluita. Kaikki oli muutenkin silloin niin jännittävää ja toisaalta stressaavaa. Kaiken on ihan hyvin voinnut laittaa uusien asioiden piikkiin. Järkevintähän olisi ollut aloittaa pillerit vasta sitten kun kaikki olisi tasoittunut. Sanotaanhan, että lompakkoakin saa vaihtaa vain silloin kun elämä on tasaista. Pillerithän on isompi asia kuin lompakko, eikös.
Olisihan se jännää, jos voisi aloittaa yrittämisen ja jännäämisen samaan aikaan teidän jo aloittaneiden kanssa. Mutta vielä ei vain voi. Pitäisi saada nämä opinnot valmiiksi ja nyt on vielä meneillään asunnonhankinta projektikin. Nyt on vaan taas niin sellainen olo, että ei oikein huvittaisi odottaa mitenkään kamalan kauan. Mutta järki sitten selittää, että tässä voi kyllä vielä tovi jos toinekin mennä ennen kuin tähän perheeseen vauva tulee. Kyselin muuten mieheltä tässä yksi päivä, että kumpikos olisi "mieluisempi", tyttö vai poika. Mies ei osannut vastata. Pohdiskeli kyllä asiaa monelta kantilta, mutta ei sitten osannut sanoa, että kumman valitsisi jos voisi. Hyvä niin.
Uudenvuodenlupaukset... heh. Lupasin taas aloittaa aktiivisemmin kuntoilun ja saada ne pari kiloa lisää. Lupasin myös alkaa lukemaan kirjoja enemmän. Lukuharrastuksen olenkin jo aloittanut.
Minä myös toivon, että täti todellakin pysyy poissa. Mutta haikara saa kyllä kyläillä useammassakin osoitteessa.
