Ihan uusia vauvahaaveita

[Laureli]

Hellou, onpas meillä tapahtumia, jännää. Täällä ovuloidaan niin, että kohina käy. Tai siis ainakin sain testiin kaksi vahvaa viivaa eli pikapuoliin toivottavasti ja pupuiltu on joka päivä, jännää jännää! Eli kahden viikon päästä ollaan viisaampia!

 

[Flox]

Heippa!
Jopas on Laurelilla hurjan jänskää! Hiii! Tulisipas nyt plussaus.

Jopas tuo kesksutelu tuolla omatoisisessa... -ketjussa on mennyt kamalaksi. Ihan tolkuttomia solvauksia, sanon minä. Pakkoko sitä on mennä syyttämään kaikkia mahdollisia tahoja joidenkin parin henkilön valinnoista. En nyt puolusta tuollaista, mutta kyllä maailmaan mahtuu paljon paljon pahempiakin asioita kuin tuo. Ja voisihan sitä koittaa kantaansa perustella jotenkin muutenkin kuin vain haukkua omanapaisiksi ja joidenkin moraalia. Väärinhän tuollainen toiminta on, se on fakta. Mutta ei tuo solvaaminen ole yhtää fiksumpaa.

Tylsä viikonloppu kyllä. En ole saanut mitää järkevää aikaiseksi, tai noh, nyt on vaatteet silitetty ja lattiat imuroitu, mutta muuten olen kyllä vaan köllötellyt. On sekin kyllä kivaa välillä, mutta sormet on vaan niin syyhynnyt kutomaan. Minulla olisi noita neuleprojekteja oikein jonoksi asti.

 

[Leena]

Pienenä vinkkinä sanoisin että kannattaa käydä lukaisemassa tota "omatoiminen lusmuilu ketjua" siellä on aikas kuumat paikat etten sanoisi. =) Hyvä vaan että saavat pöllyytystä aivan sairasta tollainen puuha muutenkin on.

 

[Leena]

Ai Flox oli erimieltä, minusta kyllä saa solvatakin on se kyllä niiiin väärin kumppaniaan kohtaan tuollainen toiminta että ihan hävettää olla samaa sukupuolta niiden kanssa.

 

[Pauliina35]

Heippa naiset!

Huh, johan on tunteet kuumina tuolla lusmuilu-ketjussa. No, kyllähän aihe on sellainen, että takuulla herättääkin mielipiteitä.

Lenakille ja Elliisalle tervetuloa lomilta takaisin! Oli mukavaa taas lukea teidänkin kuulumisia. Ja Kukkaselle myös tervetulotoivotukset - tähän porukkaan kyllä mahtuu pähkäilemään jos jonkinlaisia asioita

Miltäs Talitinttisen ja Haaveilevan Pun tilanne näyttää? Täällä jänskätään tosissaan ja pidetään peukkuja pystyssä sen puolesta, että täti olisi tajunnut pysyä poissa teidän molempien luota!

Pope kyseli niitä nimiasioita. Mitään selkeää suosikkia meillä ei vielä ole, vaikka nimiä ollaan kyllä mietitty. Kuten aiemmin varmaan kirjoitinkin, meillä lapsesta tulee kaksikielinen (mieheni äidinkieli on siis ruotsi), ja koska sukunimemmekin on ruotsalainen, pitäisi etunimen olla sellainen, että se taipuu myös "på svenska". Onkos teillä muilla jo selviä "suosikkinimiä"?

 

[Talitinttinen,]

Huh, olipas menny se lusmuilu -ketju kammottavaksi. Onneksi ylläpitä oli poistanut koko ketjun.

Meillä ei ole nimiasioita vielä pohdittu ollenkaan. Mulla on itsellä pari sellasta nimeä, joita olen mielessä pyöritellyt tyttövuosista saakka. Miehen kanssa ei olla asiasta vielä juteltu.

Mulla se tiputteluvuoto on taas vähän vähentynyt. Nyt on ollut kahtena aamupäivänä karmea kuvotus päällä. Mutta se ei varmaankaan edes voisi olla raskaudesta johtuvaa, jos niin onnellinen tilanne olisi. Ei kai sellaset oireet näin aikasin voi alkaa? Todennäkösesti jotain vatsatautia, sitähän on nyt liikkeellä. Mutta loppuviikosta testaan, jos se täti ei kunnolla pärähdä päälle sitä ennen.

 

[Flox]

Ai Flox oli erimieltä, minusta kyllä saa solvatakin on se kyllä niiiin väärin kumppaniaan kohtaan tuollainen toiminta että ihan hävettää olla samaa sukupuolta niiden kanssa.

Noh, en minä varsinaisesti erimieltä ollut. En vaan ihan kamalasti pitänyt siitä, että alettiin syyttää kaikkia naisia pahoiksi ja moraalittomiksi, jos muutamat törpöt ovat tuollaista tehneet. Jos se haukkuminen olisi pysynyt rajoissa, niin ok, mutta kun syyttömätkin saivat osansa. Mutta eipä sitä ketjua enää taida olla...vai.

 

[Leena]

No samaa minä tuossa ihmettelin, joutikin siivota pois...aivan kamalia juttuja siellä.En lukenut niitä kaikkia kommentteja, mutta eihän syyttömiä saa moittia, siellä kyllä oli moitteenkin arvoisia naisia. =/

 

[elliisa]

Moi kaikille ja tervetuloa ketjuun, uudet haaveilijat!

Viikonloppu hurahti kaverin kihlajaisia juhlistaessa ja heidän innoittamanaan keskusteltiin vähän myös omista mahdollisista häistä. Ei mitään saatu kyllä päätettyä, mutta tärkeintä mulle oli että mies suostui asiasta edes keskustelemaan. Yleensä kun nuo keskustelut päättyy ennenkun kerkiävät alkaakaan, joten edistystä on tapahtunut!
Vauva-asiaan tuli sellanen päätös, että syön ainakin tuon reseptin loppuun, eli vielä seuraavat puoli vuotta ja sitten katsotaan JOS jotain alettais yrittämään. Tää ei ollu toivomani päätös, mutta ei toista voi pakottaakaan. Tosin, kaverini miehellä on kuulemma hirveä vauvakuume ollut jo pitemmän aikaa, taidanpa yhyttää heidät samaan porukkaan ja katsoa, onko sillä mitään vaikutusta Kaikki keinot käyttöön!

En ehtiny käydä tuota lusmuiluketjua lukemassa, mutta teidän juttujen perusteella aika moraalitonta menoa siellä on ollut. Vaikka kuinka on vauvakuumetta, niin kyllä omaa kumppania täytyy sen verran kunnioittaa ettei toisen selän takana ala puuhailemaan mitään epämääräistä.

Kylläpäs joissain kodeissa vietetään jännittäviä hetkiä!
Pidän peukut pystyssä tärpistä haaveileville ja toivotan onnea uuteen yritykseen niille, joilla täti tuli epätoivotusti kylään. Toivon itsekin pääseväni vielä joskus jompaankumpaan ryhmään jännittämään

 

[Pre]

Täällä odotellaan plussia sormet ristissä. Menkat on 3 päivää myöhässä, eilinen testi näytti kuitenkin negaa. Rinnat on kipeet, kuvottaa ja karmee päänsärky, pari viikkoa erikoisia tuntemuksia alavatsalla jotka loppuivat kuin seinään, minkäänlaisia kuukautisia edeltäviä tuntemuksia ei ole. Mikähän mahtaa olla? Seuraavan testin ajattelin tehdä perjantaina jos mitään ei sitä ennen ole tapahtunut.

 

[TiituTii]

Hei kaikki

Tässä nyt muutaman kuukauden pähkäilyn jälkeen on vauvakuume iskenyt niin kovasti, että oli pakko alkaa selailemaan näitäkin sivuja.

Meillä on sellainen tilanne, että perheessä on jo kaksi ihanaa pientä lasta (3v ja1,5v) ja nyt olemme yhdessä mieheni kanssa valmiita suunnittelemaan kolmatta naperoa. Ei tosin ihan vielä mutta kevään gynekäynnin jälkeen voisi olla aika.

Toisen lapsen syntymän jälkeen laitettiin kuparikierukka (toiminut erittäin hyvin, ei siis ollut mitään oireita tai muuta mitä saattaa tulla) ja nyt se pitää poistaa seuraavalla käynnillä. Ajattelimme tuolloin kahden ihan pienen jälkeen, että eiköhän tämä ollut tässä, mutta jos kaikki menee hyvin niin kolmas saa tulla jos on tullakseen reilu vuoden kuluttua!

Olin kotona kolmisen vuotta ja nyt ollut takaisin töissä syksystä lähtien, mutta vaikka työpaikkani hyvä onkin, en anna uran vielä tässä vaiheessa mennä mahdollisen kolmannen lapsen edelle.

Seurailen siis palstoja ja olen innoissani mukana kaikkien teidän omissa odotuksissanne!

 

[Laureli]

Tervetuloa tänne, uudet haaveilijat!
Täällä tapahtuu nyt jotain, painavaa ajoittain kovaa kipua oikean munasarjan tienoilla. Eikös se niin ole, että pillereiden jälkeen munasarjat voivat innostua ja toimia hetken "turbona". En tiedä liekö siitä kyse, mutta siltä tämä ainakin tuntuu. Kuvittelen mielessäni, että munasolu siellä yrittää irrota ja olen lukenut sille irtoamisloitsuja . Tiedä häntä, kun ei sinne pääse kurkistamaan. Mitähän työnteosta tulee, kun kävelykin vihloo.

 

[Talitinttinen,]

Pre:lle ja TiituTiille tervetuloa joukkoon! Pre, tee testi parin päivän päästä uudelleen jos ei menkat ala. Toivottavasti ei ala! Ainakin oireet kuulostaa lupaavalle raskautta ajatellen!

Laureli: Mulla oli kans viime kierrossa, siis joka oli eka luomu, tollasta kovaa vihlontaa oviksen aikana! Mulla se ei tosin kestäny kauaa. Miehän en siis sitä tikuttanu, mutta 14 päivän päästä siitä vihlonnasta tuli menkat. Mutta täällä peukut pystyssä, ettei sulle niitä menkkoja tuliskaan! Mulla ei tässä kakkoskierrossa ole tullut yhtä voimakasta tunnetta oviksesta.

Mulla edelleen täti empii oven raossa. Tänään on edelleen vähän tiputellut, mutta kunnolla ei ole menkat alkanu. Menkkaoireita kyllä riittää, joten luulen, että siirryn taas jännäämään seuraavaan kiertoon parin päivän sisällä. Vaikka pieni toivonkipinä tietenkin elää niin kauan ennen kuin ne menkat tosissaan alkaa...

 

[Pope]

Mullakin oli ihan kauheat tuskat siinä ekassa luomuoviksessa. Makasin käytännössä päivän peiton alla tuskissani ja kävelin kaksin kerroin. Onneksi se ovis sattui vapaapäivään. Olin nimittäin niin kipeä, että en olis varmaan pystynyt töihin siloin! Se oli varmastikin ovis, koska noin 14 päivän päästä tuli ekat luomumenkat. Ihan samoin kun Talitinttisellä, mulla ei oo tuntunut ovis tässä tokassa kierrossa ollenkaan. Ehkä se rypäs oli siinä eka kierrossa ja ovisoireet oli 50 kertaiset. Nyt oonkin miettinyt, oonkohan ovuloinut ollenkaan, koska eka kiertoon verrattuna ei oo tuntunut missään.

Viimeistään ensi viikon alkupuolella pitäs tädin tulla ja varmaan tuleekin. Kyllä alkaneesta raskaudesta tulis jotain oireita, joten yritys jatkuu, vaikka pieni toivokin on päällä.

 

[Haaveileva Pu]

Moi kaikille vanhoille tutuille ja tervetuloa uudet haaveilijat!

Täällä sitä edelleen ihmetellään. Vähän tuntuu siltä kuin olis sukulaisnainen nurkan takana kyttäämässä ja sit ei kuitenkaan. Jos olis normikierto niin visiitin olis pitäny olla jo viime tiistaina, mut luulen et ovis oli myöhässä (kuten tuolla aikaisemmin selittelin niitä oireita). Syyskuussa oli ihan samanlainen viikolla venynyt kierto vaikka muuten on melkein päivälleen saman pituinen joka kuussa. Viivyttelen testin tekoa tuohon keskiviikoon asti. Pelottaa jos se on nega mut myös mahdollinen plussa pelottaa aaaaargh!
Mies on taas työmatkalla ja ihan pistoksissaan vauvakuumeensa kanssa. Hän kyselee (joka ilta) josko voisin jo tehdä testin. Lupasin sille että kerron kyllä tuloksen, viimeistään lauantaina. hih.

 

[elliisa]

Heippa ladyt!

Kukkanen-77, täällä yksi vertaiskohde. Ja anteeksi tämä hirveä papattaminen jo ennakkoon!

Muutto on edessä heti kun mies saa oman alansa töitä, itse voisin olla vaikka kaupan kassalla jonkun aikaa, kunhan saan selville mitä haluan elämässäni tehdä.
Tuli vain pieni mutka matkaan (taas!) : mies patistaa minua opiskelemaan ja nyt siihen hänen mielestään olisi hyvä sauma, kun ei vielä lapsiakaan ole (osin totta kyllä).
*pieni välihuomautus: käytiin tämä keskustelu eilen, päivää aiemmin olin vielä lopettamassa pillereitä puolen vuoden päästä*
Ite oon kuvitellu, että opiskelut saa jäädä ja aloitetaan perheen perustaminen heti kun vain mahdollista. Siinähän samalla se ajatus mahdollisesta oikeasta koulusta voisi kypsyä. Mutta ei, ollaan taas universumin päässä toistemme ajatusmaailmoista! Plus että mahdollinen koulu kestäisi sen 3-4 vuotta, siirtää taas lastenhankintaa hamaan tulevaisuuteen. Miehelleni on tärkeää, että minulla on/olisi kunnianhimoa ja tavoitteita, mutta kun en itse ole ikinä tiennyt mitä haluaisin elämälläni tehdä, jotenkin olen vain ajautunut nyt tähän mitä teenkin, kouluja käynyt tätä varten ja kyllä pidän nykyisestä työstäni aika paljonkin. En ikinä saisi uudessa kaupungissa tätä vastaavaa hommaa, joten koulu olisi kyllä melkein ainoa vaihtoehto jos meinaa jotain tienata ja säästää sukanvarteenkin, ottaen huomioon että koulun jälkeen pitäisi työelämässäkin olla jokunen vuosi. Olen ihan umpikujassa. Pitäisikö verenmaku suussa keksiä äkkiä joku koulutuslinja, johon vastahankaan haen ja sinnillä käyn sen vielä läpikin, olisiko mieheni sitten tyytyväinen??

Auttakee ihmislasta...

 

[Laureli]

Minusta ei kannata verenmaku suussa keksiä koulutuslinjaa, voi tulla aikamoista tuskaa monta vuotta jos ei yhtään kiinnosta. Ja eihän ne lapset opiskelua estä, vaikos? Itse olen myös ajatellut ehkä hankkia vielä toisen ammatin. Itse asiassa ajattelin, etä voisi olla helpompi olla koulussa pienen lapsen äitinä, kun tällä työtahdilla ja näillä työajoilla töissä nykyisessä työpaikassani. T'ämä tosin voi olla harhaluulo. Tietty riippuu minkälaista koulutusta kaavailee, itse olen ajatellut lähinnä jotain ammattikoulua, kun tuo yliopistotasoinen on jo tullut käytyä. Onhan niitä kaikenlaisia ja nykyäänhän on kaikenlaista aikuiskoulutusta ja monimuoto-opiskelua ja oppisopimusta. Kerran sinulla on koulutus ja työ ja kaikki jees, niin miksi kaikkien pitäisi olla jotain lettutieteen tohtoreita. Minä olen sitä mieltä, että tee juuri kuin itsestä oikealta tuntuu ja kyllä miehen on hyväksyttävä se. Et kai sinäkään hänen uravalintojansa arvostele.

 

[Flox]

Hyvää päivää naiset!
Jos minulta kysytään, niin kyllä sitä koulua pitää käydä ihan aidosta kiinnostuksesta. Tietysti, onhan tässäkin poikkeuksia, mutta näkisin kyllä, että olet jo tämän tarkoittamani poikkeusajan jo ohittanut (eli mikään ei kiinnosta teiniaika... anteeksi... naapurin poika vaan tuli niin mieleen). Mutta mistäs sitä voi tietää, että jos vaikka kävisikin niin onnellisesti, että se "väkisin" valittu linja alkaa ihan oikeasti kiinnostaa. Mutta jos kerran sinulla on jo hyvä ammatti, niin mikäs sinua oikeastaan pakottaa opiskelemaan lisää, jos et itse varsinaisesti tarvetta siihen tunne. Jos nyt itseäni ajattelen, niin kyllä tämä opiskelu olisi ollut aivan mahdotonta, jos tämä digidigi-juttu ei olisi oikeasti kiinnostanut. Sen verran irtimaailmasta-juttuja olen kyllä saanut pohtia. Tuo kunnianhimokin on niin monitahoinen asia. Mitä se loppujen lopuksi on? Minun mies näkee kunnianhimon ennenkaikkea (ei nyt kokonaan kumminkaan, heh) ammatillisena asiana, minä taas en ole mitenkään kovin urasuuntautunut ihminen. Minusta myös tuntuu, että pienen lapsen äitinä ja opiskelijana voisi ollakin ihan hyvä olla. Tällaista kuvaa ainakin annetaan aika paljon. Usein kun kuulee juuri niitä juttuja, että opettajat joustavat aika hyvin ja tukevat opinnoissa, jos se vain on mahdollista. Sitä helppiä pitää vaan osata pyytää ja kysyä. Kukaan ei taida sitäkään apua väkisin tuputtaa.

Käväisin juuri kaupassa ja muistelin niitä kaupantäti aikojani ja alkoi kyllä hymyilyttää väkisin. Kaupassa oli loppujen lopuksi tosi mukavaa olla töissä. Siellä todellakin näki kauken, siis ihan kaiken. Kaikki kulissi jutut jne... Kuka yritti olla niin hienoa ja upeaa, mutta oli niin veloissaan kaupalle tai maksoi aina luotolla. Joo... ei se nyt ihan noin yksioikoista ole, mutta kyllä sen vaan joistain ihmisista niin näki.

Vielä näistä opinnoista... Minusta tuo oppisopimuskoulutus tuntuisi aika mielenkiintoiselta ja hyvältä valinnalta. Ja nämä aikuiskoulutuslinjat myös. Kaikkien ei todellakaan tarvitse olla maistereita, vaan hankkia juuri se ammatti, joka tuntuu itsestä hyvältä. Esim. yksi kaverini työskentelee rakennuksilla loppusiivoojana ja hän pitää työstään: järkevät ja säännölliset työajat ja ok palkka. Ja

 

[Talitinttinen,]

Voisin yhtyä Laurelin sanomisiin siinä, että väkisin on turha koulunpenkille ängetä. Se tietää todennäkösesti vaan itkua ja hammasten kiristystä sekä turhaa ansionmenetystä. Niin, ja kunnianhimoa on minusta vaikea määritellä, toiselle kunnianhimoa on saavuttaa se lettutieteen tohtorin arvo ja toiselle se tarkoittaa oppisopimuskoulutusta jumppakeskuksen ohjaajaksi. Ja molemmat on varmasti haluajalleen yhtä arvokkaita tavotteita. Ymmärsiköhän kukaan mitä haen takaa tällä loppupäivän sekavalla jorinalla... =)

Omasta navasta: täti sen kuin kurkkii oven raossa, mutta ei tule perille saakka. Tosi ärsyttävää tämmönen. Tiedän, etten ole raskaana nyt, mutta pieni toivo kuitenkin elää kun menkat ei ole kunnolla alkaneet. Ja voiko tää olla ihan normaalia, että ennen menkkoja tiputtelee enemmän ja vähemmän viikon ajan? Nyt jo toisessa kierrossa näin. Aikasemmin ei ole koskaan ohivuotoja ollut, ei pillereillä, rinkuloilla tai luomuna. Kiukuttaa ja huolettaa, että missä vika.

 

[Talitinttinen,]

Flox ehtikin väliin kirjoitellesani edellistä!

 

[Haaveileva Pu]

Talitinttinen n. 17.1., YK 2
Pauliina35 30.1., YK1
Pope (yritys alkanut)
Matkailijarouva (tammikuun jälkeen)
Laureli (yritys alkaa joulun jälkeen)

Pessimisti ei pety koskaan. Niinhän se ei toivottu vierailija sitten tuli, tasan viikon myöhässä, Pu putosi listalta.

 

[Laureli]

Voi, Pu, olen pahoillani! Olen suunnitellut, että mitä, jos negan tultua palkitsisi itsensä kuitenkin yrittämisestä aina jollain kivalla, vaikka illallisella ulkona tai hieman useammala lasilla punkkua, hierojalla... Eihän se paljon lohduttaisi, mutta ehkä vähän kumminkin ja pitäisi kiinni muussa elämässä paremmin.

 

[Laureli]

Talitinttinen, onko oloja?

 

[Pauliina35]

Voi Pu, onpa tosi kurjaa! Kerrassaan harmin paikka. Mutta laita nyt itsesi kuitenkin listalle seuraavaa jännäyspäivää silmällä pitäen.

Laurelin ideahan on kiva, taidan ottaa itselleni saman systeemin. Kyllähän sitä hyvästä yrityksestä itseään palkita pitää

Minä olen nyt yrittänyt vahdata niitä limoja kuuliaisesti täältä lukemieni ohjeiden mukaan (vaikka välillä tunnenkin itseni todella hassuksi), ja täytyy todeta, että saattaa niissä jotain perää olla! Kuten aiemmin sanottu, mulle nää asiat ovat tähän asti olleet lähinnä täyttä utopiaa. Jos joku olisi minulle pari vuotta sitten sanonut, että tulen joskus netissä keskustelemaan ovislimoista, olisin pitänyt häntä takuulla vähintään ulkoavaruudesta tulleena Kaikkea sitä elämä tuo tullessaan! Mutta yritän silti pitää järjen kädessä ja suhtautua tähän asiaan ihan rationaalisesti. Eli pupuillaan miehen kanssa edelleen vain ja ainoastaan kun siltä tuntuu, vaikka limabongailu osoittaisi mitä. Luotan siihen, että kyllä se plussa sieltä joskus tulee, jos on ylipäätään tullakseen. Ja korostan tuota "jos on ylipäätään tullakseen", pessimisti kun olen, ja muutenkin ehkä enemmän järki- kuin tunneihminen.

Kivaa tiistai-iltaa kaikille!

 

[Kukkanen-77]

Elliisa, voi että, ei ole kiva fiilis jos tuntuu että on valovuosien päässä miehen ajatuksista ja toisin päin. Tsemppiä! Munki mielestä pitää olla oma halu ja palo opiskeluun, että sen jaksaa läpi kahlata.

Ite haen kovasti koko aika töitä meidän tulevasta kaupungista, johon nyt muutto tod.näk huhtikuussa. Sitten kyllä ajattelin jättää pillerit viimeistään pois, kait ne asiat lutviutuu, ei kai sitä voi etukäteen murehtia sellaista, mitä ei oo vielä tapahtunu?! Tai voihan sitä, mutta eihän se kai kannata. Eli että onnaako työn saanti uudelta paikkakunnalta kevään aikana..jos ei..pakko jäädä tänne vanhaan kaupunkiin minun vielä töihin ja mies muuttaa edeltäkäsin kun työt alkaa..ei kyllä hirveästi innosta! Ja jos nyt jo pilsut pois jättäs (niinkun meillä mieli tekisi!), ja jos tärppäiski suht nopeesti, sitä sitten "isomahasena" hakis töitä..voih. Aika rajuja keskusteluja näkyy netissä olevan tästä raskaana työnhaku-aiheesta. Toiset pitää sitä ihan totaalisena petturuutena työnantajaa kohtaan, jos tietää olevansa esim. aivan alussa raskaana työhaastattelussa. Mutta eihän sitä koskaan tiedä jatkuuko raskaus jne. Minä varmaan mietin ihan liikaa vai??!!