Huonoista lähtökohdista ei koskaa pääse eroon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Nyt isäni humalassa uhkaili, että tekee meistä sosiaalitoimistoon ilmoituksen, koska minä en varmaan hänen mielestä laita ruokaa, kun meillä toinen lapsista on laiha.

Minä olin lapsena alipainoinen, ja minua keskussairaalassa asian vuoksi käytettiin. Myös mies oli lapsena pelkkää luuta ja nahkaa, ja söi äitinsä ja sisartensa mukaan vain kurkkua.

Molemmat olemme nyt aikuisena kasvaneet normaalimittaiseksi ja kokoiseksi, ja kaikki meidän perheessä terveitä, kenelläkään ei mitään lääkitystä eikä allergiaa. Hoikkia olemme vieläkin, mutta siis normaaleja.

Ja minusta meillä juuri ruokaan panostamme, meillä ei ole taulutelkkaria tai muuta, ja vaikka tulot ovat pienet, lapset saavat usein lempimuroja valita ja syömme hyvin. Tuo laiha lapsi vain syö todella vähän. Pitää omenoista, marjoista ym. joilla ei oikein pääse lihomaan.

Isäni on sairas. Hän ei näe itsessään mitään virhettä koskaan. Eli hakkasi äitiäni ja kun tämä vihdoin otti eron, ihmetteli, kun hyvästä miehestä erosi. "Varmasti h.uora" ym. ja soitteli hänen työpaikoille ym. ja osaa olla siis täysipiru. varsinkin humalassa.
Lohdun sanoja? Ja tiedänhän minä, että jos kaikki ok, ei haittaa ilmoitukset, mutta jaksaisitko sinä ylimääräistä vaivaa, ja kun ei tiedä, alkaako soitella miehen työpaikalle, lapsen kouluun jne lisäksi? Elämä ei ole helppoa, jos lähtökohdat ovat heikot.
 
Ei niistä eroon pääse, mutta ne voi kääntää voitoksi. Suosittelen oikeasti välien katkaisua, sukunimen vaihtoa, muuttoa, mitä vain mikä lopettaa isäsi uhkailut. Koska sinulla on nyt oma elämä ja omat ilot ja murheet. Isälläsi ei ole oikeutta pilata tai hankaloittaa elämääsi. Ei ollut lapsena, eikä ole nyt. Irrota sinä otteesi, jos isäsi ei irrota!

Itse kamppailen nyt saman asian kanssa, vanhempani osaavat olla täyspiruja, mutta toisaalta myös oikein miellyttäviä. Lapsuus oli helvettiä ja nyt olen päästämässä pikkuhiljaa irti, koska tiedän, että he eivät tule sitä tekemään. Tiedän, että on vaikea päästää irti ja jättää koko lapsuus, tavallaan polttaa omat juuret, mutta silloin täytyy tukeutua siihen mitä on, eli OMAAN perheeseensä, ystäviinsä.. Ja hakea uusia ihmissuhteita menetettyjen tilalle. Vertaistukiryhmät on tähän parasta antia, sieltä löytyy vvarmasti samaa kokeneita ystäviä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ristiinkulkija:
:hug: Elämä ei varmasti ole helpompaa hankalemmilla lähtökohdilla, mutta arvostaisitko elämää enemmän jos se olisi helpompaa? Antaa kyvyn myös nähdä enemmän... :heart:

Tuo on kyllä totta. Jotenkin vain tuntuu, että kun on väkivaltaisesta alkoholisti-isästä ja köyhästä ja turvattomasta lapsuudesta huolimatta pärjännyt elämässä, opiskellut, saanut hyvän puolison, ihanan perheen, ja tehnyt kovasti töitä, pitäisi joskus helpottaa. Mutta ei.

 
Alkuperäinen kirjoittaja MyPoodles:
Ei niistä eroon pääse, mutta ne voi kääntää voitoksi. Suosittelen oikeasti välien katkaisua, sukunimen vaihtoa, muuttoa, mitä vain mikä lopettaa isäsi uhkailut. Koska sinulla on nyt oma elämä ja omat ilot ja murheet. Isälläsi ei ole oikeutta pilata tai hankaloittaa elämääsi. Ei ollut lapsena, eikä ole nyt. Irrota sinä otteesi, jos isäsi ei irrota!

Itse kamppailen nyt saman asian kanssa, vanhempani osaavat olla täyspiruja, mutta toisaalta myös oikein miellyttäviä. Lapsuus oli helvettiä ja nyt olen päästämässä pikkuhiljaa irti, koska tiedän, että he eivät tule sitä tekemään. Tiedän, että on vaikea päästää irti ja jättää koko lapsuus, tavallaan polttaa omat juuret, mutta silloin täytyy tukeutua siihen mitä on, eli OMAAN perheeseensä, ystäviinsä.. Ja hakea uusia ihmissuhteita menetettyjen tilalle. Vertaistukiryhmät on tähän parasta antia, sieltä löytyy vvarmasti samaa kokeneita ystäviä.

Mietin oikeasti ainakin väliaikaista välien katkaisua, yhteydenpitoon väliaikaista stoppia, mutta mietin, että jos sitten alkaa tuo täysi piru-päälle kausi, mitä harrasti äidilleni. Soitteli työpaikalle, sukulaisille jne ja haukkui kaikilla mahdollisilla nimillä. En tiedä uskallanko.

Ja muutto pitäisi olla ihan maasta pois, jos haluaisi eroon päästä. Isäni asuu puhelimessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ristiinkulkija:
:hug: Elämä ei varmasti ole helpompaa hankalemmilla lähtökohdilla, mutta arvostaisitko elämää enemmän jos se olisi helpompaa? Antaa kyvyn myös nähdä enemmän... :heart:

Tuo on kyllä totta. Jotenkin vain tuntuu, että kun on väkivaltaisesta alkoholisti-isästä ja köyhästä ja turvattomasta lapsuudesta huolimatta pärjännyt elämässä, opiskellut, saanut hyvän puolison, ihanan perheen, ja tehnyt kovasti töitä, pitäisi joskus helpottaa. Mutta ei.

Aina on mahdollisuus pärjätä, vaikka lähtökohdat huonotkin. Tosin enempi töitä saattaa teettää. Kyllä se helpottaa, ja sitten tulee seuraava syöksykierre..mutta ajan kanssa nekin vähenee ja pienenee. Minä en olisi tällainen minä jos menneisyyteni olisi mennyt toisin. Ja itseänsä tulee rakastaa ja arvostaa. Jokainen tekee parhaansa niillä eväillä jotka heille on annettu. :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ristiinkulkija:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Ristiinkulkija:
:hug: Elämä ei varmasti ole helpompaa hankalemmilla lähtökohdilla, mutta arvostaisitko elämää enemmän jos se olisi helpompaa? Antaa kyvyn myös nähdä enemmän... :heart:

Tuo on kyllä totta. Jotenkin vain tuntuu, että kun on väkivaltaisesta alkoholisti-isästä ja köyhästä ja turvattomasta lapsuudesta huolimatta pärjännyt elämässä, opiskellut, saanut hyvän puolison, ihanan perheen, ja tehnyt kovasti töitä, pitäisi joskus helpottaa. Mutta ei.

Aina on mahdollisuus pärjätä, vaikka lähtökohdat huonotkin. Tosin enempi töitä saattaa teettää. Kyllä se helpottaa, ja sitten tulee seuraava syöksykierre..mutta ajan kanssa nekin vähenee ja pienenee. Minä en olisi tällainen minä jos menneisyyteni olisi mennyt toisin. Ja itseänsä tulee rakastaa ja arvostaa. Jokainen tekee parhaansa niillä eväillä jotka heille on annettu. :heart:

Aivan. On vain alkanut tuntua, että voimavarat rajalliset. Kauanko jaksaa taistella? Tekisi mieli joskus luovuttaa.
 
:hug: Välillä tulee epätoivon hetkiäkin, mutta tästä kun selviän niin sit selviän kaikesta muustakin. *teroittelee sarvia seuraavaan koitokseen* . Ja mä oon välillä huomannut uuvuttavani itseäni vaan periaatteesta vastustaa... :ashamed: Sitten toivotaan viisautta erottaa muutettavat ja muuttumattomat... :whistle: Mutta niin kauan kun on vääryys vallalla niin kauan laitetaan hanttiin.
 
Lähtökohtiaan ei pääse pakoon muuttamallakaan, jotenkin vaan tietynlaiset tapahtumaketjut seuraa meitä niin kauan kunnes siitä on opittu tarpeellinen. Ja sitten seuraava... Sun pitää kai vaan kohdata isäsi, mielellään selvinpäin, ja kertoa kuinka pahalle susta hänen toimintansa tuntuu.
Ei sekään kivaa oo kun isästä ei kuulu, ei näy ja sit kun joskus kerran vuodessa kuuluu niin valehtelee vain...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ristiinkulkija:
Lähtökohtiaan ei pääse pakoon muuttamallakaan, jotenkin vaan tietynlaiset tapahtumaketjut seuraa meitä niin kauan kunnes siitä on opittu tarpeellinen. Ja sitten seuraava... Sun pitää kai vaan kohdata isäsi, mielellään selvinpäin, ja kertoa kuinka pahalle susta hänen toimintansa tuntuu.
Ei sekään kivaa oo kun isästä ei kuulu, ei näy ja sit kun joskus kerran vuodessa kuuluu niin valehtelee vain...

On vain tällä hetkellä niin väsynyt olo, että mietin jopa ulkomaille muuttamista. Tämä kodin voisi laittaa vaikka vuokralle.

En tiedä, kun ei isäni varmaan tiedä sellaista asiaa kuin tunteet. Ei meillä lapsena sellaisia saanut olla. Jotenkin tuntuisi turhalta hänelle puhua.

Väsynyt olen vain tällä hetkellä.
Oletko sinä puhunt isällesi valehtelusta ym?
 
Tuo isäni kehui sisareni.
Miksi se on sitten aina minun mies, keneltä neuvoja ja apua kysytään?
Eikö voisi kääntyä tämän sisareni miehen puoleen?
Vai onko kuitenkin niin, että me olemme vain liian kilttejä. Annamme käyttää hyväksi.
 
jos isäsi tosiaan uhkailee, niin luu kurkkuun ja sanot, että vielä kerran ku uhkaa ni teet hänestä rikosilmoituksen eli hankit lähestymiskiellon tms. alkkarit ei välttämättä tiä kaikkea, ni niitä ku uhkaaki vaan poliisilla, ni tehoaa. ite katkaisisin välit hyvin pian, koska ei ole lastesi etu tollanen isovanhempi.
 

Yhteistyössä