Vitsinpitsit kun en meinaa millään ilveellä ehtii tänne höpisee näitä tarinoitani. On vaan niin hektistä ollut. Nyt parannan tapani ja höpötän oikein urakalla, koittakaa kestää. :kieh:
Onnea SusseN! :flower: Aivan mahtavaa!
Kadak kyllä se toinekin viiva sieltä vielä joku päivä tulee. Tsemppiä niihin puuhiin.
Liljasta on tullut iso tyttö. Mahtavaa, että uni maittaa ja pottailu sujuu.
Meilläkin pottaillaan erittäin mielellään ja useita kertoja päivässä. Potalla luetaan niin omat kirjat kuin äidin ja isän lehdetkin.
Solinan Ellille synttärionnittelut ja Konstako se on huomenna 1v? Muillekin synttärisankareille ISOT ONNITTELUT! :flower:
AAM, just toi sairastelukierre mua jännittää siinä töihin menossa. Mutta tällaistahan tämä näitten pienten kanssa on. Muutama vuosi, niin kierre on ohi ja sitten taas ollaan tosi tehokkaita työntekijöitä.
Teppana oli löytänyt tosi söpöt kenkulit. Meillä käytössä 12v vanhat Elefantenit ja nro on 21. Hyvin pelittää.
Mamma se monta sivua sitten muisteli meitä huonoja nukkujia. Juu täällä ilmoittaudutaan. Edelleen yöimetän ja nukumme perhepedissä. Huutoa riittää yöllä ja unikoulut olen tyystin hylännyt. Illatkin meillä mennyt takapakkia, sillä aiemmin sentään nukahti iltaisin tosi kivasti omassa sängyssä, mutta nyt vain illan viimeiseen imetykseen. Homma meni sekaisin, kun muutettiin makkarin huonekalujen järjestystä. On tää nukkuminen niin pienestä kiinni.
Dalin maha on nyt viikon ajan toiminut urakalla. Ei ole noroa, vaan reagoi ilmeisesti kypsennettyyn maitoon. Oo siis ruvennut tarjoamaan osittain lehmänmaitoon keitettyä puuroa ja ruokia. Ei tää ihan ripulia ole, mutta monta kertaa päivässä tulee ja aika löysässä muodossa. Mulla onkin omat kädet ihan rikki jatkuvasta pesemisestä. Lisäksi jotain näppylähäppyrää on tytön naamaan tullut ja senkin syyksi epäilen tuota maitoa, kun on ainoa uus ruoka mitä olen kokeillut. Taidan siis pitää taukoa normimaidosta.
Solina ja AAM, meilläkin Dali syö lähes kaikkea samaa kuin me muutkin - paitsi nameja. Käytän paljon mausteita tytön ruuassa, koska muuten ei pöperöt uppoa. Syö tosi tulisiakin ruokia. Suolan lisäämme sitten ruokapöydässä omaan sapuskaamme. Purkkiruokaan turvaudumme nykyisin vain kun ollaan jossain kodin ulkopuolella, eikä se Dali oikein siitä diggaa.
Dali muuten sai konttauskypärän lainaan. Arvatkaa vaan suostuuko pitämään päässä. No ei todellakaan, vaikka tarvetta olisi. :headwall: Sehän ei osaa vieläkään tulla turvallisesti alas. On siis noussut seisomaan jotain kaksi kuukautta ja kävellyt tuetta nyt kuukauden. Eli täällä vahditaan kärppänä edelleen jokaista askelta. Viime viikolla sit pimahdin tähän puuhaan ja soitin tiukan puhelun neuvolaan. Tuloksena tästä saimme lähetteen fysioterapeutille, joka toivottavasti keksii keinon saada tuo laps alas. Ainoo vaan, että eka vapaa aika oli vasta kolmen viikon päästä. Mä todella toivon, että sieltä saisi jotain neuvoja tuon laskeutumisen opettamiseen.
Manna kyseli parhaita hetkiä vuoden varrelta. Niitä on paljon, huonoja ei juur ollenkaan. :heart: Yöheräilythän on rankkoja, mutta niittenkin aikana useasti mietin miten ihana tuo reppana on siinä yöllä vieressä tuhisemassa. Kun tiedän, että ei enää koskaan vauvoja meille, niin yritän nauttia joka hetkestä täysillä - myös niistä vaikeista. Ihaninta on ollut se tunne, että minulla ja vauvalla yhteistyö pelaa. Minä ymmärrän häntä ja hän minua. Toki on näitä vaikeita juttuja kuten tuo yösyöttöjuttu, mutta omituista kyllä, minä jostain syystä hyväksyn ja ymmärrän Dalia siinäkin asiassa. Se nyt vaan tarvii äippää silloin yöllä. Minä oon tässä ymmärtämisessä jo niin pitkällä, että melkein herätän ja rahtaan vauvan vierelleni, jos jostain syystä ei heräilekään yöllä normiaikoihin Öö, ketäköhän varten nää yösyötöt on, kysyy hän. On tää vauvavuosi ollut aivan ihana, joka hetki, tai no synnytys ja sen jälkeiset vaivat toki miinustaen pois. Muuten kyllä ihan huippua. =)
Dali on muuten oppinut sanomaan äiti tai no se on usein muodossa äittä, äikkä, äippä tai äti. Toitottaa tuota äittäänsä kovin kovaa ja määräten. Oppinut asenteen selvästi isommilta sisaruksilta. Toinen lempisana on hakkaa. En tiedä mitä sillä tarkoittaa. Omituinen sanavalinta perheessä, jossa ei harrasteta taistelulajeja missään muodossa.
Dali myös pudistaa päätään vähän joka tilanteessa ja hymyilee sitten päälle. :heart: Erityisesti ruokapöydässä pudistaa päätään, jos joku yrittää syöttää. Dalihan syö melkein kaiken ruokansa itse sormin. Oikeastaan vain puurot syötän lusikalla.
Noniin johan tässä sitä juttua olikin ja aika sekametelisoppahan tuosta tuli. Kahvinikin jo ehti jäähtyä tässä naputtelussa, joten se on heihei vaan kaikille tasapuolisesti! =)
Asha ja Dali (joka on vielä 0v eli 11kk + 16 pv)
Onnea SusseN! :flower: Aivan mahtavaa!
Kadak kyllä se toinekin viiva sieltä vielä joku päivä tulee. Tsemppiä niihin puuhiin.
Liljasta on tullut iso tyttö. Mahtavaa, että uni maittaa ja pottailu sujuu.
Meilläkin pottaillaan erittäin mielellään ja useita kertoja päivässä. Potalla luetaan niin omat kirjat kuin äidin ja isän lehdetkin.Solinan Ellille synttärionnittelut ja Konstako se on huomenna 1v? Muillekin synttärisankareille ISOT ONNITTELUT! :flower:
AAM, just toi sairastelukierre mua jännittää siinä töihin menossa. Mutta tällaistahan tämä näitten pienten kanssa on. Muutama vuosi, niin kierre on ohi ja sitten taas ollaan tosi tehokkaita työntekijöitä.
Teppana oli löytänyt tosi söpöt kenkulit. Meillä käytössä 12v vanhat Elefantenit ja nro on 21. Hyvin pelittää.
Mamma se monta sivua sitten muisteli meitä huonoja nukkujia. Juu täällä ilmoittaudutaan. Edelleen yöimetän ja nukumme perhepedissä. Huutoa riittää yöllä ja unikoulut olen tyystin hylännyt. Illatkin meillä mennyt takapakkia, sillä aiemmin sentään nukahti iltaisin tosi kivasti omassa sängyssä, mutta nyt vain illan viimeiseen imetykseen. Homma meni sekaisin, kun muutettiin makkarin huonekalujen järjestystä. On tää nukkuminen niin pienestä kiinni.
Dalin maha on nyt viikon ajan toiminut urakalla. Ei ole noroa, vaan reagoi ilmeisesti kypsennettyyn maitoon. Oo siis ruvennut tarjoamaan osittain lehmänmaitoon keitettyä puuroa ja ruokia. Ei tää ihan ripulia ole, mutta monta kertaa päivässä tulee ja aika löysässä muodossa. Mulla onkin omat kädet ihan rikki jatkuvasta pesemisestä. Lisäksi jotain näppylähäppyrää on tytön naamaan tullut ja senkin syyksi epäilen tuota maitoa, kun on ainoa uus ruoka mitä olen kokeillut. Taidan siis pitää taukoa normimaidosta.
Solina ja AAM, meilläkin Dali syö lähes kaikkea samaa kuin me muutkin - paitsi nameja. Käytän paljon mausteita tytön ruuassa, koska muuten ei pöperöt uppoa. Syö tosi tulisiakin ruokia. Suolan lisäämme sitten ruokapöydässä omaan sapuskaamme. Purkkiruokaan turvaudumme nykyisin vain kun ollaan jossain kodin ulkopuolella, eikä se Dali oikein siitä diggaa.
Dali muuten sai konttauskypärän lainaan. Arvatkaa vaan suostuuko pitämään päässä. No ei todellakaan, vaikka tarvetta olisi. :headwall: Sehän ei osaa vieläkään tulla turvallisesti alas. On siis noussut seisomaan jotain kaksi kuukautta ja kävellyt tuetta nyt kuukauden. Eli täällä vahditaan kärppänä edelleen jokaista askelta. Viime viikolla sit pimahdin tähän puuhaan ja soitin tiukan puhelun neuvolaan. Tuloksena tästä saimme lähetteen fysioterapeutille, joka toivottavasti keksii keinon saada tuo laps alas. Ainoo vaan, että eka vapaa aika oli vasta kolmen viikon päästä. Mä todella toivon, että sieltä saisi jotain neuvoja tuon laskeutumisen opettamiseen.
Manna kyseli parhaita hetkiä vuoden varrelta. Niitä on paljon, huonoja ei juur ollenkaan. :heart: Yöheräilythän on rankkoja, mutta niittenkin aikana useasti mietin miten ihana tuo reppana on siinä yöllä vieressä tuhisemassa. Kun tiedän, että ei enää koskaan vauvoja meille, niin yritän nauttia joka hetkestä täysillä - myös niistä vaikeista. Ihaninta on ollut se tunne, että minulla ja vauvalla yhteistyö pelaa. Minä ymmärrän häntä ja hän minua. Toki on näitä vaikeita juttuja kuten tuo yösyöttöjuttu, mutta omituista kyllä, minä jostain syystä hyväksyn ja ymmärrän Dalia siinäkin asiassa. Se nyt vaan tarvii äippää silloin yöllä. Minä oon tässä ymmärtämisessä jo niin pitkällä, että melkein herätän ja rahtaan vauvan vierelleni, jos jostain syystä ei heräilekään yöllä normiaikoihin
Öö, ketäköhän varten nää yösyötöt on, kysyy hän. On tää vauvavuosi ollut aivan ihana, joka hetki, tai no synnytys ja sen jälkeiset vaivat toki miinustaen pois. Muuten kyllä ihan huippua. =) Dali on muuten oppinut sanomaan äiti tai no se on usein muodossa äittä, äikkä, äippä tai äti. Toitottaa tuota äittäänsä kovin kovaa ja määräten. Oppinut asenteen selvästi isommilta sisaruksilta. Toinen lempisana on hakkaa. En tiedä mitä sillä tarkoittaa. Omituinen sanavalinta perheessä, jossa ei harrasteta taistelulajeja missään muodossa.
Dali myös pudistaa päätään vähän joka tilanteessa ja hymyilee sitten päälle. :heart: Erityisesti ruokapöydässä pudistaa päätään, jos joku yrittää syöttää. Dalihan syö melkein kaiken ruokansa itse sormin. Oikeastaan vain puurot syötän lusikalla.
Noniin johan tässä sitä juttua olikin ja aika sekametelisoppahan tuosta tuli. Kahvinikin jo ehti jäähtyä tässä naputtelussa, joten se on heihei vaan kaikille tasapuolisesti! =)
Asha ja Dali (joka on vielä 0v eli 11kk + 16 pv)