Täällä tukevasti vielä yhtenä kappaleena sairaalareissuista ja ennustuksista huolimatta... *hakkaa päätä seinään, kuitenkin nauraen*
Maanantaina menin siis synnärille kontrolliin lääkityksestä huolimatta koholla olevien verenpaineiden takia. Siellä todettiin kaiken olevan suht ok olosuhteet huomioon ottaen, ja päätettiin vain lisätä lääkitystä. Lähetettiin kotiin keräämään jälleen vuorokausivirtsaa (olen kerännyt varmaan jo kymmenen kertaa tässäkin raskaudessa).
Ultrasivat tosi kauan, kun Dani liikkui niin paljon, etteivät meinanneet saada mitttoja. Ja taas "valittivat" etteivät saaneet päätä mitattua, kun se on niin syvällä lantioluiden katveessa. Niinpä en oikein tiedä, mitä mittauksista ja kokoarvioista pitäisi miettiä, kun edellisellä käynnillä kymmenen päivää aiemmin kokoarvio oli 2,7 kg ja nyt 3,5 kg... Tiedän, että ne heittävät, mutta nuo ovat tosi kaukana toisistaan. Kyllähän vauva kymmenessä päivässä kasvaa, muttei noin paljon. Ehkä se on sitten jotakin siitä välistä. Pääasia, ettei ole ilmeisesti kärsinyt kohdussa niin kuin isosiskonsa, ja olisikin kiva saada tällä kertaa yli 3-kiloinen vonkale, jota saisi syöttää vauvantahtisesti heti alusta alkaen, mutta kohta alkaa pelottaa, että Dani ehtii kasvaa jättivauvaksi ennen kuin päästään tositoimiin. :O
No, tänään piti mennä sitten uudelleen sairaalaan viemään pissat ja arvioittamaan tilanne uudelleen. Odotin sairaalassa sitten kolme tuntia (osan siitä käyrällä, joka oli ihan hyvä), kunnes mulle tultiin sanomaan, että proteiinit ei ole paljon nousseet, mutta kiireellisten sektioiden jne. vuoksi lääkäri ei ehdikään tavata minua, joten pitää mennä TAAS huomenna sinne. Alkaa vähän rasittaa tämä ravaaminen.. Enkä nyt oikein tiedä, mitä mieltä itsekään olen tilanteestani. Toisaalta haluaisin, että synnytys käynnistettäisiin, kun vauva on kuitenkin ihan täysiaikainen, joten sen suhteen ei pitäisi olla mitään riskejä, kun taas minä olen sairas, ja raskausmyrkytys on kuitenkin seurannasta huolimatta ihan oikeasti vakava juttu. Tavallaan ei siis ole mitään syytä jatkaa tässä hengenvaarallisessa tilassa ja lykätä synnytystä. Toisaalta olen sitä mieltä, että antaa synnytyksen käynnistyä itsestään ajallaan... Ja sitä mieltä ovat yleensä suomalaiset lääkärit vähintään säästösyistä. Puuh.
Kunnollisia supistussessioita ei ole ollut sitten lauantai-illan, mutta joitakin tuntemuksia vähän väliä - yksittäisiä nippailuja, kovaa painetta alapäässä jne. Ei kuitenkaan mitään sellaista, joka saisi uskomaan, että synnytys on ihan ovella. Eilen sisätutkimuksen mukaan kohdun ulkosuu on pari senttiä auki, mutta sisäsuu vielä kiinni. Pehmeää kaulaakin on vielä sellainen 1.5 cm jäljellä.
Mielelläni unohtaisin koko jutun vähäksi aikaa ja keskittyisin muihin asioihin, mutta kun joutuu juoksemaan kontrolleissa päivittäin ja vahtimaan paineita kotona, se on vähän vaikeaa.
Toivottavasti Kanelinilla vauvan rauhoittuminen meinaa synnytystä! Dani on viime viikkoina viettänyt välillä päivän pari hiljaiseloa, ja minäkin olen jo toivonut parasta, mutta sitten se on taas vilkastunut... Höh. Nykyisin voimakkaat liikkeet sattuvat välillä ihan jumalattomasti alapäähän, kuin sukkapuikolla kaiveltaisiin - onko muilla samaa?
Toivotaan, että PP:n vauva olisi oikeasti vähän pienempi. Kun ne arviot voi tosiaankin heittää, jopa ultralla tehdyt. Kerrohan sitten torstaina, miten kävi, ellet pääse synnyttämään jo ennen sitä.
Ruskalle taas yksi uskomus - että painon nousu pysähtyy tai laskee juuri ennen synnytystä.

Lähellähän se sulla joka tapauksessa on, joten ehkä et tarvitse enää näitä lisäuskomuksia. Mullakin on hidastunut, mutta kyllä oli jo aikakin. Ja vaikka mulla on välillä ollut päiviä, ettei ole ollut ruokahalua, vaan jopa pahoinvointia, nekin on menneet ohi, ja yleisesti ottaen ruoka ja herkut maistuvat vähän liiankin hyvin. *punastus*
Niin, ja samoin olen kuullut, että sikiön sykkeet hidastuu ennen synnytystä, mutta tiedä siitä sitten. Danillakin on hidastuneet, mutta vaikea sanoa, onko se kuitenkin sattumasta kiinni. Neuvolan lyhyessä tsekkauksessa voi olla vain unessakin (siellä oli viimeksi syke 125), ja ehkä oli tänään käyrälläkin unelias, kun vaihteluista huolimatta keskisyke taisi olla 130 tienoilla, kun se aiemmin oli neuvolassa aina noin 140-150.
Minäkin olen vyöhyketerapiafani, vaikken ole sitä ainakaan vielä tähän tilanteeseen harkinnut. Kiinnostaa kyllä kovasti muiden kokemukset siitä ja synnytyksen käynnistymisestä!
Hellulla kuulostaa kyllä tilanne lupaavalta - peukut on pystyssä täälläkin! Mulla on tosiaan ollut vastaavia supistussessioita muutama, mutta ensisynnyttäjällä uskoisin noiden olevan jo kovin lupaavia - varsinkin, kun limatulppaakin on alkanut jo tulla. Varmaan kannattaa vähän vielä odotella, alkaako supistusten väli tihentyä, ja kasvavatko kivut. Päivitä tilanteesi, kun pystyt!
Tuo täydenkuun vaikutus pitää ilmeisesti jollakin tasolla paikkansa ihan oikeastikin. Ainakin monella menee vedet silloin. Sopisi minullekin.

Tosin se on varmaan "mukavan" kiireistä aikaa sairaaloissa täysikuun ja pääsiäispyhien yhteisvaikutuksen ansiosta..
Argh, pari tuntia aikaa kunnes esikoinen tulee hoidosta, ja pitäisi tehdä vielä töitäkin. Meni puoli päivää siellä Jorvissa, enkä saa itseäni tsempattua työfiiliksiin enää millään, mutta JOS synnytys käynnistyisikin pian, olisi kiva saada lähiaikojen hommat hoidettua kuntoon ennen sitä, ettei tarvitse sitten stressata heti synnytyksen jälkeen.
Malttamattomana muiden kuulumisia taas odotellen.
Karoliina 38+4