HUHTIKUUN MASUJEN PINO

Iso kiitos teille, jotka mainostitte niitä pikkupätkiksiä... Oli tänään pakko kaupasta yksi pussi ostaa ja olen niitä napsinut tässä ohimennen aina muutaman. Siis lapsilta salassa... Ihan tyhmää, kun pitäis muutenkin miettiä mitä suuhunsa pistää ja sit ähmii tollasia herkkuja...Missäs se itsekuri on???

Täällä on taas hirvee keli. Lunta on tullut koko päivän ja kova on myös tuuli.

Vähän tylsät kolme päivää meillä lasten kanssa tiedossa, kun mies on työjutuissa nyt niin, että lähtee aamulla tosi aikasin ja tulee illalla vasta puolen yön aikaan. Ja sit kun keli vielä on noin huono, ettei viitsi oikein uloskaan lä'hteä, niin saa tekemistä keksiä noille muksuille. Nyt onneksi leikkivät tuolla sovussa barbeilla...

Mä kanssa olen valvonut jo pitkän aikaa aina yöllä samaan aikaan, kun selkä "väsyy" makaamiseen. Sopivia asentoja on vaan niin vaikeeta löytää.
Ja vauva liikkuu ihan hirveesti. Mikä on siis kuitenkin ihan hyvä, tietää ainakin, että kaikki on kunnossa.

Me ollaan ens viikolla menossa Nokian Edeniin vähän lomailemaan. Ihana päästä vähän pois kotoa ja vielä noin ihanaan paikkaan. Ja kun tietää, että lapset nauttii siellä olosta aivan valtavasti. Sitä siis täällä odotellaan ja öitä lasketaan...

Nasu-Masu 27+5

 

Olipas se hyvää ruokaa

Nyt jos suunnitas taas ulkoilemaan.. mut ensin täytynee tiskihommia duunailla..

poistun taas... kohta tulen kuitenkin terrorisoimaan palstaa... :kieh:

 

Mitä sanotte tästä?
Miten eroaa kantoliinasta?

http://www.amauti.fi/cat/product_catalog.php?c=14

Vaikuttaisi kätevämmältä kuin kantoliina.
Kantorepuista olen lukenut taas ikäviä kokemuksia-vauva jalat puristuksissa.

 

Moi.

gemini: kaksoset kuulostaa hyvältä minustakin

pikasso: tuo tuntuu kätsältä tuo liina homma. Minä olen karttanut sitä kantoliinaa kun jotenkin se tuntuu hankalta (tai näyttää) laittaa päälle, vaikka kaikki sanovatkin kun sen oppii niin on korvaamaton, mut en tiiä. Tuota vois itsekin harkita, oikeesti tosi kätevän oloinen

Sain tänään anttilan paketin ja kaikki tuotteet oli sitä mitä odotin eli mitään en laittanut takasin Sit kävin ostamassa vielä anttilasta meille olkkariin uudet verhot, nyt on hienot

Minä olin tuo aloittaja "vakkari harmaa" kirjoitin nuista eilen illan supisteluista :/ Tänään jos tulee vielä niin lähden näytille, eilen kyllä pelotti hiukan, mietin vaan, et eihän meidän neiti ole vasta kuin jotain kilon Siis oikiasti tuli mieleen jos joutuu synnyttää :'( Neuvolaan en saanu tänään yhteyttä, huomenna soitan sinne jos en joudu lähtee näytille.

Nyt menen lepäämään, tirpana potkii "ihanasti" virtsarakkoon, pitää yrittää rauhoitella

Lisko ja "pikku- neiti" rv 28+1

 

Hei.

En käynyt katsomassa linkkiä, mutta pikana vaan tulin sanomaan, et mä ainakin HULLAANNUIN KANTOLIINOIHIN tän kuopuksen kaa kun ostin pitemmän liinan. Esikoiselta mulla oli Kanga-kantoliina sellainen lyhyt rengasliina ja en osannut sitä käyttää eikä se oikein pienellä vauvalla toimikaan. Mutta kuopukselle ostin hug-a-bubin, sellaisen pitkän trikoisen ja se oli aivan huippu!!! Kädet oli vapaana ja vauva lähellä ja aina niin tyytyväinen liinassa ollessaan. Myöhemmin ostin vielä kudotun liinan ja siinäkin oon kantanut tosi paljon. Mieluummin kannan liinassa kuin työnnän rattaissa. On ainakin ihan mun juttu . Ja yhdellä sidonnalla pärjää jo pitkään, mä en vieläkään käytä kuin ehkä kolmea sidontaa.. tai siis en enää käytä ku enhän mä nyt voi ketään kantaa ku supistusten takia makailen..

RINTAREPPUkin oli ekalla lapsella, mutta siinä kyl väsyy hartiat eikä vauvankaan oo siinä niin hyvä olla.

HIRVEE SUKLAANHIMO ollut taas tän päivän. Varmaan siksi kun mies vähän lupaili et tois niitä pätkiksiä pussissa käydessään tk:ssa, mutta unohti. söin sit jouluenkelisuklaita, mitkä oli lähinnä yllätysvierasvarana kaapissa..

MIEHELLÄ keuhkoputkentulehdus ja ab-kuuri. Mä vuodelevossa (lähes). Mies teki varmaan 3h lumihommia kipeenä ja mulla tietty huono fiilis. On tää joskus vaikeeta järjestää..

Orapihlaja ja sykerö29+1

meidän kuopus ollut ihan mahdoton, kauhee kiukku nytkin.. uuuuhhhh missä mun kärsivällisyys on... byäääääää

 

lisko jos alkaa taas supistelemaan niin lähde vaan heti jonnekkin päin tarkistuttamaan tilanne! Mut toivotaan et ei ala! :hug: Meillä poika on syntynyt tosiaan rv:lla 29+5 ja sillon on jo n.90% mahdollisuus selviytyä että sillai ei ole kamalaa vaaraa! Tietysti ainahan ennenaikaisuudessa on riskinsä.

Rv 26+0.<br><br>

 

neuvolassa sitten käyty. saikku jatkuu sitten 15.2 asti jolloin uusi lääkäri aika sitten. ja sitä ennen on vielä terkkarilla käynti... nyt ne ilmeisesti sitten alkaa tarkkailemaan enempi?

pissa ok
paino 500g/vk
hb 120 (laskenut 127)
verenpaine ok
sf mitta 26 (viime kerta 20)
kohdunkanava kiinni, mutta pehmeä ja lyhentynyt viime kerrasta puoli senttiä.. lääkäri meinasi että ei kuitenkaan aihetta huoleen.

eli tiedossa taas lisää lepäilyä

mutta nyt kattoo salareita..

jalava ja smurffi

 

nyt alkaa tää viikko jo tuntua kintuissa... tiistaina kun päikkäri(työpaikkani )evakuoitiin ekat aamu tunnit oli yhtä juoksua ja puhelimessa roikkumista.... sit oltiin vielä eilinen evakossa ja tänään elettiin jänityksessa päästääkö omiin nurkkin... eli lapset on ollu ihan hulinoissa tän viikon ja volyymi taso sen mukaisesti ylhäällä....

nyt lupasivat taas yöksi uutta tuulta mereltä ja lisää ainakin haminaan ja hankoon veden nousua eli saapi taas huomenna varustautua saappailla muovikasseilla ja erkkarilla työ matkaan.....

tän illan bailatinon lanteen pyöritykset tuntuivat kyllä jo alavatsa lihaksissa kun eivät enää olsi enenpää venyneet.... olen kyl ottanu ihan hiukan rauhallisemmin en hyppiny ihan niin paljon kuin vaadittais mutta hyvin muuten pysyn mukana vielä vaikka raskaanaollessa onkin 6% pienemmät aivot....

nyt alkaa jännittää ensi viikon to on seuraava sokerirasitus ja pelottaa jo et narahdan siinä ja taas ollaan neulatyynyjä....

painonnousu on tasoittunut.... joulun aikana en kyllä kattony yhtään mitä laitoin suuhuni ja mihin aikaan ja sillo tuli ainakin vihreistä kuulista kolme kiloo lisää mutta kun arki alkoi ne hävis johonki ja nyt puntarin aamupåaino on samoissa kun enne joulua neuvolassa käydessäni.... sillo oli raskauden alusta tullut +700g

 

Hei

Tulin tännekin ihmetteleen, kun mulla tuli tuossa vähän aikasemmin tänä iltana aivan ihme supistuksia. Supisteli, mut kipu tuntu vaan toisella puolen, tuossa oikeassa kyljessä, ja aivan kuin ois supistuksen lisäksi ollut kauheet nivuskivut. Ihan veet nousi silmiin niin kipiää kävi. Aivan kuin jotain suonen vetoo vatsassa, kun tuntu ettei voi kunnolla oikasta, ja kyykyssä piti kävellä sänkyyn. Tätä kesti ehkä puol tuntia-tunti. Siis normaalit tauot välissä ja taas uuestaan, mut taukojenkin aikana oli vaikea oikasta. Lisäks sit pisti tuonne alas (kohdunkaulaan?), tuntu kuin ois neulan pukannu ja pyöritelly. Äidilleni soitin ja se tietty et soita lääkäriin, mut en viitsiny ihan joka pikkujutun takia soitella. Mut onko jollakulla muulla ollu tällasta toispuoleista supistelua? En kyllä muista että esikoisen aikaan olis ollu. Nää meni kuites levolla ohi. Nyt vauva on tosi vilkkaana ja liikkuu koko ajan.

heppuli rv 29+5

 

Moi :wave:

Laittakaa vaan niitä nettisivujen linkkejä, kyllä mä lisäilen niitä sit tonne etusivulle.
Muutaman minkä tästä pinosta nyt huomasin niin laitoin jo talteen.

Raskausarpia löytyy masusta, mutta ihmeen hailakoita, rinnoissakin muutama hassu.

Hiukset taitaa täälläkin tytölle kasvaa närästyksestä päätellen.


Ammeesta oli puhetta, ison ammeen ajattelin ostaa.

Tiskaaminen rupee ottaan taas koville, selkä ei tykkää yhtään, vaikka ei paljon tiskattavaa ollukkaan..

Mulla on nyt toista päivää ollu toisessa hartiassa välillä vihlovaa kipua, ja ukolle sit sanoin että vois sitä vähän hieroo, niin kas kummaa, just häippäs jo makkariin nukkuun :kieh:

Jouluverhoista, koristeista ja valoista luovuin eilen.. Oli siinäkin taas oma hommansa noitten verhojen kanssa...huoh.. :ashamed:

Nyt jos vielä päivittäs ton masunsa profiiliin ja menis ukolle mariseen et hierois nyt

Miron äiti ja "Sisu" 27+0 :heart:

 

Moikat pikasesti!

Tänne ei ihmeempiä, galluppeihin ajattelin vastailla..

Raskausarpia ei oo ilmes´tyny yhtäkään, ei tullu ekaltakaan. Oriflamen voiteella oon rasvaillu päivittäin, en tiedä auttaako se.

Ja ammeesta, esikoiselta meillä oli lainassa kaverilta pieni amme, mutta aika turhaksi todettiin, käyttöikä oli niin lyhyt. Mutta meillä oli sellanen tuki, johon lapsi laitettiin ammeeseen ja se oli ihan huippu juttu!!! Saatii se kans yheltä kaveriltä, en tiiä mistä niitä saa hommaatua tai paljon maksaa. Se oli siis sellanen, että ei tarvinnu pitää lasta ollenkaan ite, vaan kädet jäi vapaaksi pesua varten. Ja sen kokoa sai säätää siten, että se oli meillä käytössä yhtä kauan kuin ammekin, eli siihen saakka kun tyttö oppi istumaan. Onko muilla kokemusta tälläsestä?

 

Huomenta!!

eilen sitten kostautui se "rehkiminen".illalla ei meinannut päästä sängystä ylös.siivosin sitten eilen vielä kodinhoitohuoneen kaapit että saisi tilaa sinne lakanoille.

vauva ollut tosi hiljainen masussa.ei pahemmin ole liikuskellut.alkaa varmaan pienellä tila loppumaan.

ihanaa sunnuntaiaamuna saa nukkua pitkään.poika menee mummille yökylään kun me miehen kanssa mennään lauantaina teatteriin aika kivaa.

joku kirjoitteli painosta.mulla on ainakin kilo tullut viime viikosta :ashamed: tarvii taas kattoa mitä suuhunsa laittaa..

gismo ja pikkuinen 25+5

 

heippa mammat..

tänään olikin ihana aamu vaikka yön nukuinkin huonosti... mies meni tuntia myöhemmin töihin kun normaalisti ja oli kiva kiireetön aamu.. =) =)

tänään on taas tiedossa päivä jolloin ei taida tulla mitään aikaiseksi.. :ashamed: huomenna ollaan sovittu että tehdään perussiivous yhdessä. mies tamppaa ja tuulettaa matot ja sitten petivaatteet ja mulle sitten jää "kevyempä" töitä..

ai niin.. mulla on ollut masussa toispuoleista kipua. viimeksi eilen. olin kävellen liikenteessä kun kävin neuvolassa. ja takasin tulo matkalla, alkoi "pistämään" vasempaan puoleen masua. ja se tuntuu todella ikävältä. vaikea liikkua kun se kipu on jotenkin sietämätöntä. muta olen ajatellut että se loikoilee tuolla vasemmalla puolella jotenkin enempi ja saattaa painaa johonkin hermoon välillä josta se kipu johtuu. en sitten tiedä, se kesti jonkun vartin yhteensä ja sitten helpotti.


mutta palaan taas myöhemmin asiaan..

jalava ja smurffi 27 (onpas menny aika nopsaan)<br><br>

 

Huomenta.

Ammeesta kyseltiin, meillä on ollut alusta asti ihan tavallinen punkka, ei mitään pienempää ekaksi, sillä on pärjätty hyvin.

Vauva on koko eilisen päivän ollut ilkeästi tuolla tosi alhaalla ja potkinut suoraan kohdunsuulle ja häpyluuhun ym. Taitaa olla aivan väärinpäin tuolla masus. Illalla tuntui, että sieltä tulee kohta jalka pihalle, kun niin mojovasti jysi. Ja nyt jatkaa samaa tahtia näköjään. Yritin nukkumaan mennessä maata jalat kippurassa, että vauva vähän liikkuisi ylemmäs, ja ehkä se vähän auttoikin ja sain nukuttua. Nyt laitoin tukivyön kiristämään tuonne vähän tiukemmalle, jos se auttais. Sais tyyppi kääntyä oikeinpäin takaisin niin olis parempi olla!!

Närästää taas tosi paljon. Eilen otin usiamman rennien, onneksi niistä on apua!! Kun toisille ei mikään auta.

Mukavaa kun on taas viikonloppu edessä, tarttee lepoa kyllä selvästi taas, kun pinna alkaa olla vähän turhan tiukalla tällä hetkellä. Viikendinä saa sitte nollata tilanteen kunnolla. =)

Hyvää perjantaita.

-Syntymähäjy ja pikkuhäjy 28+5

 

Heips!

Olen taustalta seuraileva äiti (toista odotan, esikoinen syntynyt 02/05).
La on tuossa huhtikuun alkupäivinä.

Nyt olenkin miettinyt tuota toppapuku asiaa... Olen yrittänyt keskusteluja aina silloin tällöin seurata, mutta en oikein ole bongannut keskusteluja noista (ulko)vaate hankinnoista :\|

Eli oletteko hankkineet huhtikuisille (lähinnä alkukuusta syntyville) toppapuvun? Vai meinaatteko et pärjäisi ihan kevyttopalla ja villavaatteilla (ja tietty makuupussi ym. vaunuissa)? Tosin kun noita ilmojahan ei voi tietää....

Tietty jos jonkun halvan pienen puvun löytäisi niin voisi ostaa, mutta ei viitsisi hirveästi sijoittaa sopivan kokoiseen (56cm) pukuun kun ei sitten mahdu enää syksyllä... Esikoisen jäljiltäkään ei enää ole pukua...

Miten te muut olette asian ratkaisseet?

 

heipsan..

haalareista.. mullahan oli laskettuaika 20 päivä. ja aattelin kyllä pelkällä kevyttoppapuvulla pärjärtä. olen hankkinut sellaisen "fleece teddy" puvun joka oli kokoa 68 menee varmaan just tuon mitä tarvii.. puntteja ja hihaa vaan sitten käärästä kun tarvii.. =) sitten sinne alle vaatteita sen mukaan mitä keli sanoo.
joten mun vastauksesta sulle ei varsinaisesti ollu mitään hyötyä varmaan..
ja mä otin sen äippäpakkauksen. siinä oli ihan toppis mutta aika teltta ainakin vastasyntyneelle..
niin joo.. riippuu tietty missäs päin asustelette.. täällä pääkaupunkiseudun tuntumassa ei varmaan enään sillon ole mitään huippupakkasia. ainakaan toivottavasti.

jalava ja smurffi taas..

 

\

Heips!

Olen taustalta seuraileva äiti (toista odotan, esikoinen syntynyt 02/05).
La on tuossa huhtikuun alkupäivinä.

Nyt olenkin miettinyt tuota toppapuku asiaa... Olen yrittänyt keskusteluja aina silloin tällöin seurata, mutta en oikein ole bongannut keskusteluja noista (ulko)vaate hankinnoista :\|

Eli oletteko hankkineet huhtikuisille (lähinnä alkukuusta syntyville) toppapuvun? Vai meinaatteko et pärjäisi ihan kevyttopalla ja villavaatteilla (ja tietty makuupussi ym. vaunuissa)? Tosin kun noita ilmojahan ei voi tietää....

Tietty jos jonkun halvan pienen puvun löytäisi niin voisi ostaa, mutta ei viitsisi hirveästi sijoittaa sopivan kokoiseen (56cm) pukuun kun ei sitten mahdu enää syksyllä... Esikoisen jäljiltäkään ei enää ole pukua...

Miten te muut olette asian ratkaisseet?

Itse ostin lindexin alennusmyynnistä fleece-toppapuvun 56cm,jossa on käännettävät lahkeet ja hihat,tumppua alle jos sattuu hirevät pakkaset ja sitten on kuitenkin makuupussi.

Sitten ammeeseen,meillä on yksi semmoinen iso ja nyt oisin ostanut toisen ison mutta eipä ollut helppo löytää
semmoisia pieniä jonka käyttö ikä on lyhyt. Meidän lapset 5v ja 4v istuvat vieläkin heidän isossa vannassa. Löysin kuitenkin isomman sautpartista.
Siihen se vauva tuki ni hyvä on

Me lähdetääm kohta vkl-reissuun, innoissaan ollaan mutta omalta kohdalta jänittää vähän se istuminen ja matka 350km :/
kun se vauvan pää painaa issiashermoon istuessa ja sattuu tietty.
Mutta perillä odottaa 2kk vanha tyttövaavi
vauvatuoksua nuuhkimaan

Kauhea vauvakuume,onneksi on jo kohta puolin tulossa,
jos en olisi raskaana olisin varmaan jo vähän pöpi päästä :ashamed:

Hyvää viikonloppua muille :wave:

Rv 28+6 Lilo ja Stitch

 

Mä oon miettinyt samaa, mitä toi "taustalta seuraileva" kyseli. Kun tämä talvi nyt on tällähetkellä mitä on, niin tosi vaikea miettiä millaista ilmaa sitten on maaliskuun lopussa-huhtikuun alussa. Mun tuurilla silloin on kauheet paukkupakkaset täällä meilläpäin. :/

Mut tuo jalavan ostama haalari on sen verran tilava varmaan, ainakin koosta päätellen, että vaikka oliskin enemmän pakkasta, sinne saa alle sitten kunnolla lämpimiä kerroksia. Se taitaa siis olla hyvä vaihtoehto...

Mutta kuitenkin ajattelin vielä tuumata asiaa ja kattua tilanteen mukaan. Niin ja punainen 60cm toppapuku on esikoisen jäljiltä edelleen säilytyksessä, että sitä tietenkin tytöllä vois käyttää, mutta jospa tuleekin poika... =)

 

Niin ja piti lisäämäni, että liity vaan pinoomme sinäkin, taustalta seurailija. =)

 

Heipä hei kaikille!

En ole pitkään aikaa kirjoitellut tänne, mutta nyt on pakko purkaa sydäntäni teille.. tuntuu, että ei ole voimia ollenkaan enää..

Mä en yksinkertaisesti jaksa enää! Tänä aamuna tuli viimeinen pisara.

Mieheni erosi exästään alku keväästä 2002 ja me tavattiin loppuvuodesta 2002. Mutta exä on suhtautunut suhteeseemme aina siten, että olisin vienyt häneltä miehen. Ja varsinkin kun heidän kaksi poikaa viihtyvät seurassani. Se ei voi hyväksyä sitä.

Tähän päivään asti hän on ollut todella v-mäinen mulle. Aluksi se puhui pahaa musta pojille ja pojat oli tietenkin lojaali äidilleen. (pojat silloin 6 ja 2-vuotiaat) Mutta ajan kuluessa huomasivat, että tykkäävät minusta.. ja välillä tuntuu, että he pitävät meitä enemmän perheenä kuin omaa äitiänsä.

Olemme vuodesta -02 asti pidetty poikia kesällä noin kuukauden verran ja muuten pidetty joka toinen viikonloppu + joka toinen kalenterijuhlapyhät. Joudumme joka vuosi lähtemään johonkin reissuun poikien kanssa (mikä on ollut hauskaa meille kaikille) kun heidän äitinsä ei uskalla ajaa moottoritiellä. Hänellä on ollut kortti vuodesta 2004 lähtien ja inssissä viimeksi ajeli moottoritiellä. Meillä sitten menee rahaa lomareissulla hurjasti yli budjetin, mikä sinänsä ei haittaa kun ajattelee mitkä muistot niistä jää..

Tosiaan, kun pojat tulevat joka toinen viikonloppu, tämä nainen yllättyy siitä aina uudelleen, että nytkö pitäisi pakata reppu. Se soittaa joka pe mitä hän pakkaa mukaan ja mitkä ulkovaatteet vaikka hän on ollut äitinä jo 10 vuotta. Sitten se soittaa 17.55 että ovat autossa mutta pitää vielä lämmittää moottoria (jopa kesällä) ja tulevat 5 min myöhässä. Pojat ovat ilman päivällistä tähän asti vaikka exä olisikin ollut tunteja jo kotona. Mielestäni ruoan pitäisi lapset syödä viim. 17 aikoihin jotta nukkuisivat paremmin yön. Joten pyysin miestäni ottamaan yhteyttä ja pyytämään että toisi jo tuntia aikaisemmin syömään. Siihen se vastasi vain että syökää te sit aikaisemmin.. MINÄ SYÖTÄN LAPSENI JA TUON SIT KLO 19 AIKOIHIN. Siis että mitä?!? Alussa pojat tulivat klo 16 meille ja sit se jotenkin venyi tuohon 18.. ja aina sen täytyy itkettää nuorimmaista sanomalla: " Pärjäätkö sä nyt varmasti täällä? vain 2 yötä niin nähdään. Koita pärjätä siihen asti." Tottakai poika itkee. mutta loppuu saman tien kun ovi menee kiinni.

Kun miehestäni tuli maisteri ja aloitti työnsä, alkoi myös elatusmaksut. Luulisi, että sen huomaisi pojista.. mutta ei. Kyllä se exästä huomaa.. vaihtuu hiustyyli ja vaatteet joka kk ja mieheni äitini kuljettaa sinne vanhoja vaatteita pojille. Sit meidän olisi pitänyt ostaa jouluksi pojille juhlavaatteet.

Lista voisi jatkua vaikka kuinka pitkälle... tuntuu että nyt kun olen raskaana, niin asiat pahenevat koko ajan. Pojat odottavat innolla uutta sisarusta ja ovat onnellisia. Mutta kun mielenhäiriöitä tulee tuosta heidän äidistään. pahoitan aina mieleni hänestä. Säälittää niin pojatkin kun joutuvat olemaan ristitulessa. Ja olen nyt ollut saikulla viime viikosta tammikuun loppuun asti väsymyksen ja supistuksien takia ja pitäisi ottaa rennosti, mutta kun ei pysty.. itkettää niin pirusti.

Olen yrittänyt miehelleni sanoa, että ole tiukempi exää kohti, mutta se vain sanoo, että se ei auta. Ei se miksikään tule muuttumaan. Musta tuntuu vain niin pahalta joka toinen viikonloppu ja mieli mustunee entisestäänkin, kun meillä on aina ihana viikonloppu nelistään perheenä.. ja mielelläni haluaisin olla väleissä poikien äitiin. Mutta se vain tuntuu niin mahdottomalta.

Mun oli pakko hieman purkaa sydäntäni tänne. Toivattasti jaksoitte lukea.

Mieli harmaana jo nyt.. en tiedä monelta nyt pojat tulee.. klo 18 vai klo 19.. :'(

 

Huomenta.. :snotty: meinaa olla vähän flunssainen olo ja veto poissa..

tuolla oli keskustelua ammeesta.. mut mulla meni vähän ohi.. keskustellaanko kylpyvannasta vai nukkumispaikasta.. vai sitten molemmista.. noh vastaan siis molempiin..

vauva nukkuu ihan pinniksessä.. kaksoset oli aluksi niissä äippälaatikoissa mut ei ollu musta kovin käteviä.. niin aattelin nyt heti laittaa pinnikseen..
kylpyamme on ihan tavallinen pieni ja lainassa..

Mä oon ihan kamalasti ruennu pelkäämään et mun raskausmyrkytys uusiutuu.. kaksosia odottaessa meni siis kuukausi sairaalassa.. ei se muuten hirvitä niin kauheesti.. mut minne mä lapset laitan jos mä joudun sairaalaan..

Mitähän muuta mun piti kirjoittaa ei niinku muista yhtään.. no kirjoittelempa sitten myöhemmin uudestaan!


t:gemini+masukki rv 29+3 :heart:

 

\

Heipä hei kaikille!

En ole pitkään aikaa kirjoitellut tänne, mutta nyt on pakko purkaa sydäntäni teille.. tuntuu, että ei ole voimia ollenkaan enää..

Mä en yksinkertaisesti jaksa enää! Tänä aamuna tuli viimeinen pisara.

Mieheni erosi exästään alku keväästä 2002 ja me tavattiin loppuvuodesta 2002. Mutta exä on suhtautunut suhteeseemme aina siten, että olisin vienyt häneltä miehen. Ja varsinkin kun heidän kaksi poikaa viihtyvät seurassani. Se ei voi hyväksyä sitä.

Tähän päivään asti hän on ollut todella v-mäinen mulle. Aluksi se puhui pahaa musta pojille ja pojat oli tietenkin lojaali äidilleen. (pojat silloin 6 ja 2-vuotiaat) Mutta ajan kuluessa huomasivat, että tykkäävät minusta.. ja välillä tuntuu, että he pitävät meitä enemmän perheenä kuin omaa äitiänsä.

Olemme vuodesta -02 asti pidetty poikia kesällä noin kuukauden verran ja muuten pidetty joka toinen viikonloppu + joka toinen kalenterijuhlapyhät. Joudumme joka vuosi lähtemään johonkin reissuun poikien kanssa (mikä on ollut hauskaa meille kaikille) kun heidän äitinsä ei uskalla ajaa moottoritiellä. Hänellä on ollut kortti vuodesta 2004 lähtien ja inssissä viimeksi ajeli moottoritiellä. Meillä sitten menee rahaa lomareissulla hurjasti yli budjetin, mikä sinänsä ei haittaa kun ajattelee mitkä muistot niistä jää..

Tosiaan, kun pojat tulevat joka toinen viikonloppu, tämä nainen yllättyy siitä aina uudelleen, että nytkö pitäisi pakata reppu. Se soittaa joka pe mitä hän pakkaa mukaan ja mitkä ulkovaatteet vaikka hän on ollut äitinä jo 10 vuotta. Sitten se soittaa 17.55 että ovat autossa mutta pitää vielä lämmittää moottoria (jopa kesällä) ja tulevat 5 min myöhässä. Pojat ovat ilman päivällistä tähän asti vaikka exä olisikin ollut tunteja jo kotona. Mielestäni ruoan pitäisi lapset syödä viim. 17 aikoihin jotta nukkuisivat paremmin yön. Joten pyysin miestäni ottamaan yhteyttä ja pyytämään että toisi jo tuntia aikaisemmin syömään. Siihen se vastasi vain että syökää te sit aikaisemmin.. MINÄ SYÖTÄN LAPSENI JA TUON SIT KLO 19 AIKOIHIN. Siis että mitä?!? Alussa pojat tulivat klo 16 meille ja sit se jotenkin venyi tuohon 18.. ja aina sen täytyy itkettää nuorimmaista sanomalla: " Pärjäätkö sä nyt varmasti täällä? vain 2 yötä niin nähdään. Koita pärjätä siihen asti." Tottakai poika itkee. mutta loppuu saman tien kun ovi menee kiinni.

Kun miehestäni tuli maisteri ja aloitti työnsä, alkoi myös elatusmaksut. Luulisi, että sen huomaisi pojista.. mutta ei. Kyllä se exästä huomaa.. vaihtuu hiustyyli ja vaatteet joka kk ja mieheni äitini kuljettaa sinne vanhoja vaatteita pojille. Sit meidän olisi pitänyt ostaa jouluksi pojille juhlavaatteet.

Lista voisi jatkua vaikka kuinka pitkälle... tuntuu että nyt kun olen raskaana, niin asiat pahenevat koko ajan. Pojat odottavat innolla uutta sisarusta ja ovat onnellisia. Mutta kun mielenhäiriöitä tulee tuosta heidän äidistään. pahoitan aina mieleni hänestä. Säälittää niin pojatkin kun joutuvat olemaan ristitulessa. Ja olen nyt ollut saikulla viime viikosta tammikuun loppuun asti väsymyksen ja supistuksien takia ja pitäisi ottaa rennosti, mutta kun ei pysty.. itkettää niin pirusti.

Olen yrittänyt miehelleni sanoa, että ole tiukempi exää kohti, mutta se vain sanoo, että se ei auta. Ei se miksikään tule muuttumaan. Musta tuntuu vain niin pahalta joka toinen viikonloppu ja mieli mustunee entisestäänkin, kun meillä on aina ihana viikonloppu nelistään perheenä.. ja mielelläni haluaisin olla väleissä poikien äitiin. Mutta se vain tuntuu niin mahdottomalta.

Mun oli pakko hieman purkaa sydäntäni tänne. Toivattasti jaksoitte lukea.

Mieli harmaana jo nyt.. en tiedä monelta nyt pojat tulee.. klo 18 vai klo 19.. :'(

Toi oli niin surullista luettavaa.. lapset pienet siinä kärsii eniten kun oma äiti on tuollainen terrori.. ja ne elatusmaksutkin kerta menee äidin omaan ehostukseen..
Neuvoja en kyllä ikäväkseni osaa antaa minkäänlaisia kun ei ole ollenkaan omakohtaista kokemusta.. mut miehesi pitäsi varmaan ottaa ex puoliso puhutteluun ja kertoa vakavasti miten tämä kaikki vaikuttaa lapsiin..

Erittäin paljon jaksamista sinulle! Ja tule useammin purkamaan sydäntäsi tälle palstalle, jos se vaikka helpottaisi edes sinun oloasi!

t:gemini

 

Manzuliini ,nuo on aina hankalia tilanteita, jos toisen ex tekee lasten tapaamiset ym. mahdollisimman vaikeiksi. Kunpa aikuiset ymmärtäisivät, että yrittäisivät lasten takia tehdä tapaamiset niin helpoiksi, kuin ne vain pystytään tekemään. Mutta monet ajattelee vaan sitä, miltä ittestä tuntuu ja se on sääli. :\|

Tuossa teidän tilanteessa olis varmaan paras sopia kunnon pelisäännöistä ja pitää niistä sitte kans kiinni. Kannattaisi sopia ne poikien tuomis-ajat niin, että ne sitten toteutuvaisivatkin, eikä teidän tarttisi arpoa, että koskahan niitä tuodaan. Sen vaan pitäisi sun miehesi tehdä poikien äidille selväksi, että sovituista ajoista ei luisteta, muutakuin silloin, kun oikeasti on hyvä syy.

Voimia sulle teidän tilaanteeseen!! :hug:

 

manzuliinille iso :hug: . toivottavasti saisitte hiukan selvyyttä teidän tilanteeseenne. ei varmasti ole helppoa.

kävin juuri hiplaamassa sitä haalari mikä meillä on hankittuna.. se olikin kokoa 62 mutta tilava kuitenkin..

siitä sitten tulikin toinen mieleen, millasta hattua pitäs hankkia tuonne huhtikuulle?? joku ihan kypärämyssy ja joku villapipo vai miten? ja varmaan jotkut töppöset ja lapaset pitää kanssa hankkia... ?

minä taas täällä.. :snotty:

 

\

Niin ja piti lisäämäni, että liity vaan pinoomme sinäkin, taustalta seurailija. =)

Mielellänihän minä mukaan tulisin, mutta ehdin niin harvoin käydä koneella, ehkä n. kerran viikossa. Olisi aina vähän jäljessä jutuissa Ja meiltä lähtee nyt sunnuntaina tietokone pois, joten enää sitten en pääsekkään tänne niinkään usein kurkkimaan, mutta joskus aina sitten!

Täytyy tosiaan käydä katsomassa jos alesta löytyisi jotain n.62cm haalaria... Ei ihan hirveän toppaista. Niin, ja itse ajattelin pärjätä tuon alun ainakin kypärämyssyllä+villahatulla+ hupulla.