Voih, olo on ollut niin karmiva ettei ole jaksanut kuin käydä lukaisemassa mitä teille kuuluu.
Ja samalaista olotilaahan tuota on useimmilla, se lohduttaa :$
Tää pahoinvointi on jotain aivan karmaisevaa, siis sellainen etova olo kokoajan.Jos et syö niin yököttää, jos syöt niin yököttää...plääh!
Illalla nukkumaan mennessä ei meinaa saada happea, pitää haukkoa henkeä kuin kala kuivalla maalla ja siitäkös meinaa sitten tulla taas huono olo.
Voi itku milloin tää loppuu????
Sain sitten sen miehen kotiin ihan viikonlopuksi ja nyt on sitten ollut maanantaista lähtien reissussa ja odotettavissa kotiin ehkä sunnuntaina... :'(
Rankkaa olla ton pienen kanssa kokonaan yksin kotona, kun vaatii sitä leikkimistä ja lukemista melkein koko valveilla olo ajan.
Nyt ollaan yritetty sillai että poika vähän ajelis niillä autoilla yksin ja opettelis sitä omaa leikkimistä, osittain onnistuukin mutta jos vain huomaa että äiti ei seuraa häntä vaan ottaa vaikka lehden niin heti kiikutetaan ne kaikki rojut eteen ja eikun leikkimään.
Verikokeisiin pitäs mennä ens viikolla kun toi NP-ultra on 17.9 että ehtis ne tulokset sinne.
On vaan tosi kakka homma jos mies ei ole silloin kotona kun täällä Kuopiossa ei saa lapsi tulla mukaan siihen ultraan ja meillä ei kukaan vielä tiedä tästä raskaudesta, eli minne mä ton pojan jätän siks aikaa, käytävään yksin vai?
Ootteko te muut muuten käyneet missään kerhoissa lasten kanssa?
Mua itseä ei yhtään huvittas mutta ens viikolla alkaa noi seurakunnan perhekerhot ja kai sinne on vääntäydyttävä että saisi poika nähdä vähän muitakin lapsia....
Avoin päiväkoti ei hirmusti kiiinnosta vaikka siellä olis kyllä ihan kiva sellainen laulu ja leikkihetki johon vois mennä, voihan sieltä tosiaan lähteä vaikka sen jälkeen pois.
Olen sen verran vanhempi että tuntuu ettei sieltä mitään "äitikavereita" löydy kun tuntuu että kaikki muut tuntevat jo toisensa ja ei voi ängetä niihin "kuppikuntiin"...
Onko muilla vastaavanlaisia tuntemuksia?
Miten musta tuntuu etten jaksa olla sosiaalinen nyt ollenkaan.
Omaan napaan sen verran että paino ei ole noussut yhtään (tietty ylipainoa edellisestä vielä jäljellä) eikä oikein muita tuntemuksia kuin toi etova olo ja väillä kauhea paleleminen ja päänsärky.Välistä tuntuu että oonkohan tuota enää raskaanakaan??
Nyt vähän huilaamaan kun poika nukkuu.
Lis69 9+2
Ja samalaista olotilaahan tuota on useimmilla, se lohduttaa :$
Tää pahoinvointi on jotain aivan karmaisevaa, siis sellainen etova olo kokoajan.Jos et syö niin yököttää, jos syöt niin yököttää...plääh!
Illalla nukkumaan mennessä ei meinaa saada happea, pitää haukkoa henkeä kuin kala kuivalla maalla ja siitäkös meinaa sitten tulla taas huono olo.
Voi itku milloin tää loppuu????
Sain sitten sen miehen kotiin ihan viikonlopuksi ja nyt on sitten ollut maanantaista lähtien reissussa ja odotettavissa kotiin ehkä sunnuntaina... :'(
Rankkaa olla ton pienen kanssa kokonaan yksin kotona, kun vaatii sitä leikkimistä ja lukemista melkein koko valveilla olo ajan.
Nyt ollaan yritetty sillai että poika vähän ajelis niillä autoilla yksin ja opettelis sitä omaa leikkimistä, osittain onnistuukin mutta jos vain huomaa että äiti ei seuraa häntä vaan ottaa vaikka lehden niin heti kiikutetaan ne kaikki rojut eteen ja eikun leikkimään.
Verikokeisiin pitäs mennä ens viikolla kun toi NP-ultra on 17.9 että ehtis ne tulokset sinne.
On vaan tosi kakka homma jos mies ei ole silloin kotona kun täällä Kuopiossa ei saa lapsi tulla mukaan siihen ultraan ja meillä ei kukaan vielä tiedä tästä raskaudesta, eli minne mä ton pojan jätän siks aikaa, käytävään yksin vai?
Ootteko te muut muuten käyneet missään kerhoissa lasten kanssa?
Mua itseä ei yhtään huvittas mutta ens viikolla alkaa noi seurakunnan perhekerhot ja kai sinne on vääntäydyttävä että saisi poika nähdä vähän muitakin lapsia....
Avoin päiväkoti ei hirmusti kiiinnosta vaikka siellä olis kyllä ihan kiva sellainen laulu ja leikkihetki johon vois mennä, voihan sieltä tosiaan lähteä vaikka sen jälkeen pois.
Olen sen verran vanhempi että tuntuu ettei sieltä mitään "äitikavereita" löydy kun tuntuu että kaikki muut tuntevat jo toisensa ja ei voi ängetä niihin "kuppikuntiin"...
Onko muilla vastaavanlaisia tuntemuksia?
Miten musta tuntuu etten jaksa olla sosiaalinen nyt ollenkaan.
Omaan napaan sen verran että paino ei ole noussut yhtään (tietty ylipainoa edellisestä vielä jäljellä
) eikä oikein muita tuntemuksia kuin toi etova olo ja väillä kauhea paleleminen ja päänsärky.Välistä tuntuu että oonkohan tuota enää raskaanakaan??Nyt vähän huilaamaan kun poika nukkuu.
Lis69 9+2
