Huhtikuun Hurmurit ~Huhtikuussa meidän kuu <3 <3 ~

Onnea NuVe ja Mirenna! :flower:

Vauvan kanssa päivät menee ihanasti ja yöt meinaa vähän kiristellä mielenterveyttä. Vauva syö läpi vuorokauden n. 2 tunnin välein, välillä tiheämminkin. Toivottavasti syöttövälit alkaisi pikkuhiljaa pidentymään. Päivärytmi on edelleen vähän hakusessa, vauva on onneksi ruvennut nukahtamaan sentään ennen puolta yötä yöunille. Virkeitä hetkiä on puolen päivän aikaan ja sitten illasta. D-vitamiinitipat alkoi eilen, annetaan rela dropsia. Eilen vauva oli tavallista itkuisampi, pulautteli enemmän ja kakki vähemmän kun normaalisti. Ajattelin lisätä d-vitamiinitippoja vähän hitaammalla tahdilla kuin neuvola suositteli että vauvan masu kestäisi paremmin.

ässä+pikkuinen 15 pv
 
Aika menee uskomattoman nopeasti. Meidän pikkuinen on jo kolme viikkoa ja kasvaa kohisten. Melko helpolla ollaan päästy, vaikka muuta kitinäpäiväkin on väliin mahtunut. Aika pitkälle eletään kolmen-neljän tunnin säännöllisellä rytmillä, joten menoja ja tekemisiä pystyy jonkin verran aikatauluttamaan. Tosin juuri tänään, kun meille tuli vieraita grillailemaan, päätti tytsy, ettei häntä nukuta ja jos nukuttaa, pitää tirsat ottaa sylissä. Selvittiin siitäkin sitten vuorottelemalla sylissä pitämistä miehen kanssa ja vieraat tuli viihdytettyä.
 
Meille syntyi 30.4 pieni prinssi <3 ei tarvinnut käynnistää onneksi, kun käynnistyi itsestään käynnistystä edeltävänä yöllä. Kaikki meni aivan loistavasti ja molemmat voidaan hyvin:) tänään päästään aamupäivällä kotiin jos kaikki vaan lääkärintarkastuksessa ok. Kyllä elämä on vaan ihanaa:)

Synnytyskertomusta kirjoittelen jahka pääsen/kerkeän koneelle.

Vemia/30.4.2014/poika/4202g/53cm/40+5/la 25.4.2014
 
Onnea Mirenna, NuVe ja Vemia Pikkuisista nyyteistä.

Me käytiin tiistaina neuvolalääkärissä kaikki oli kunnossa ja lääkäri jaksoi kehua kuinka upea iho vauvalla on. Sanoi että jaksaa tosi hyvin seurata kasvojakin katseellaan. Samalla oli sitten tuon meidän 4v herran lääkäri hänelläkin kaikki hyvin. :)

SYntymä mitat 2675g, 48cm, 35cm
4pv 2560g (paino kontrolli)
1vko 2820g , 49cm, 34.3cm
3vko 3680g, 50cm, 35 cm
6vko 4440g, 52,3cm, 37,7cm

Tein tuonne syntyneet puolelle nyt ketjun mutta päivittelen nuo syntyneet tiedot myös tänne sitä mukaa kun loputkin hurmurit saapuu maailmaan

Huhtikuun hurmurit 2014 ~Toukokuussa 2014~
 
Viimeksi muokattu:
Mitähän kultapupulle kuuluu?
Onnea vauvan saaneille!!
Me ehkä päästään kotiin tänään. Tuntui, että haavasta huolimatta oon elämäni kunnossa. Välillä tulee hetkiä kun sattuu ja tulee epätoivoinen olo että miten pärjään kotona kivun kanssa. Toisaalta olen pärjännyt ilman vahvempia lääkkeitä, joten luulen että kotona pärjään perus buranallakin niinkuin täälläkin. Yritän lohduttaa itseäni myös että raskausaika mulla oli ihan kivutonta, joten nyt yritän kestää tämän haavakivun kanssa.
Pikkumiehen hoitoon olen päössyt osallistumaan oikeastaan vasta eilen ja tänään, mutta hyvin mielestäni alkaa sujua.
Imetys sujuu kai ihan kohtalaisesti ja maitoa on alkanut nousta. Rinnat ovat hieman arat ja en oikein vielä osaa ohjata vauvaa sopivaan asentoon.

Mirenna ja poitsu 3vrk
 
Täällä mennään 40 + 6. Muutama supistus tuntunut viimeisen parin päivän aikana mutta tosi laimeita ovat.. alkaa ahistaan ihmisten kyselyt että joko joko.. no ei.

Keskiviikkona oli viimeinen neuvola, siellä kaikki OK. Verenpaineet on koholla mutta niitä seurailen kotona. Taidan olla viimeinen joka odottelee vauvaa vielä ? :p
 
Onnea Mirenna, NuVe ja Vemia! <3

Samaa pohdin kuin Mirenna, että joko Kultapupu päässyt synnyttämään...?

Meillä menee tasaisesti, Aku on nyt 1kk vanha äijän köriläs :D ekat kaksi viikkoa oli koko ajan rinnalla syömässä, mutta nyt onneksi nukkuu ajoittain myös pitempiä pätkiä. Neuvola olisi ensi keskiviikkona ja silloin uusia mittoja, YÖNENKELI minkäs kokoisia vaatteita teidän pieni mies käyttää? Meillä siirrytty jo käyttämään kokoa 60cm!! Kaikki pienimmät 50-56cm laitoin jo pois.

Ristiäiset on sunnuntaina ja aamulla leivoinkin jo 4x5munan levykakkupohjat, huomenna jatkuu keittiö uurastukset :) kakun täyttö ja parit suolaiset piirakat meinasin tehdä...vieraita n.30.toivottavasti Pikku pojat suostuvat nukkumaan samanaikaisesti päikkärit. ..nyt pitääkin jo lähtö laittaa pikku poikia valmiiksi, esikoisen haku eskarista ja kakkosen haku kerhosta..."taas mennä mun täytyy"....

Sini-Tuulia
 
Oikein ootte arvanneetkin, meille syntyi vappuvauva 1.5. kello 5:18 :) :heart: :heart:

Kultapupu/1.5.2014/tyttö/2980g/48cm/40+2/la 29.4.2014

Eli supistuksia oli tosiaan jo edellisenä yönä 5min välein koko yön, keskiviikkona sitten välit oli päivällä 15-30 minuuttia, illalla sit alkoi taas lyhenemään ensin 10-15min, sitten 10min ja lopulta viiteen/vajaa viiteen minuuttiin. Synnytys merkittiin alkaneeksi illalla 22:30, silloin tais tulla 10-5minuutin välein supistuksia. Kotona olin suihkussa supistusten kanssa ja suihkusta oli kyllä paljon apua. Yöllä soiteltiin vanhemmilleni että voisivat tulla pikkuhiljaa meille ja nopeastihan he paikalle tulivatkin. Puoli kahdelta suunnilleen taidettiin soittaa synnärille että voitais tulla ja saatiin lupa. Siinä sitten aloin pukea päälle ja yllättäen isälleni tuli puhelu että mummo on nyt menehtynyt :'( Mikä ajoitus! En ole oikeastaan ehtinyt käsitellä tai ajatella koko asiaa kauheasti mutta eiköhän senkin aika tule.

Äitini lähti sitten heittämään minut ja miehen synnärille kun isä jäi esikoisen kanssa meille. Esikoinen heräili siinä hieman ennen kun päästiin ovesta ulos ja oli sitten valvottanut vanhempiani jonnekin puoli viiteen, samalla tavalla heräili myös kaksi edellistä yötä että olisko aavistellut jotain :whistle:

Synnärille päästiin siinä kahden aikoihin yöllä, 02:15 oli sisäänkirjattu. Olin ihan varma että meidät passitetaan vielä kotiin ja kätilökin totesi että et sinä nyt kauhean tuskaiselta vaikuta. Hetki oltiin kuitenkin salissa käyrillä ja sit tutkittiin kohdunsuu: 6cm auki, eli saatiin jäädä :) Kätilö kyseli toiveita ja päädyttiin siihen että menen suihkuun, kun se oli kotonakin toiminut hyvin. Siellä sitten vietinkin 1,5 tuntia jonka jälkeen katsottiin taas edistymistä: ei mitään! Supistuksetkin alkoivat hiipua laimeammiksi ja lyhyemmiksi ja kätilö kysyi että haluanko nukkua loppuyön vai puhkaistaanko kalvot. Valitsin kalvojen puhkaisun. Hengittelin ilokaasua supistuksiin ja pari supistusta kalvojen puhkaisun jälkeen kivut muuttuivat sitten ihan eri sfääreihin. Muutaman supistuksen tärisin ja vaikersin sängyllä kunnes päätin että nyt epiduraali, vaikka olin ajatellut yrittää pärjätä ilman. Melko nopeasti saatiinkin sitten lääkäri paikalle ja ehdittiin jopa laittaa se epiduraali, mutta ennen kuin se alkoi vaikuttaa tuli ihan tajuton ponnistamisentarve. En siis yhtään pystynyt vastustamaan, hädin tuskin ehdin huutaa että ponnistuttaa! Olin paniikissa, huusin, kiljuin ja pyörin sängyllä. Kätilö taas huusi jalkopäässä että "avaa jalkoja" ja "kuuntele". Taisipa kysyä myös että missä asennossa haluan ponnistaa, mutta siinä tilanteessa en kyllä yhtään välittänyt :D Onnistuin kuitenkin keskittymään edes vähän siihen ponnistamiseen vaikka kipeää teki ja kirveli, ja huutamatta en voinut olla. Ja se helpotus kun pää oli ulkona!

Ponnistusvaiheen kestoksi merkittiin 8 minuuttia ja saldoksi jäi pientä repeämää välilihaan ja muutamia tikkejä. Epiduraali ei tosiaan ehtinyt vaikuttaa, noin tunti kalvojen puhkaisun jälkeen oli tyttö maailmassa. Loppu jäi mieleen aika rajuna mutta toisaalta olen tyytyväinen ettei synnytys pitkittynyt vaan kaikki kävi melko nopeasti. Kätilö oli ihana ja kehui hyväksi synnyttäjäksi, vaikka varmaan en ollut helpoin asiakas siinä ponnistusvaiheessa :D

Nyt on tytöllä pari päivää ikää ja päästiin tänään kotiutumaan. Sokereita seurattiin taas 2vrk koska painoa oli sen 20g alle 3kg rajan mutta pysyivät onneksi hyvänä, maitoakin on tullut alusta saakka hyvin. Eilen ja tänään onkin tissillä viihdytty tiuhaan ja paino olikin eilisestä lähtenyt nousuun (2.5. 2,83kg, 3.5. 2,88kg). Kuulo joudutaan käydä parin viikon sisällä kontrolloimassa, luultavasti korvissa on sen verran vaikkua tai muuta ettei sen takia saatu läpi. Muuten kaikki erinomaisesti :) Jälkisupistukset ja istuminen on olleet helpompaa tällä kertaa kuin reilu vuosi sitten, vaikkei vammoitta selvitykään.

Nyt sitten ihmetellään kaikki toisiamme, esikoinen onkin ollut aika ihmeissään tästä kaikesta. Eiköhän me pian saada taas arjesta kiinni :)
 
Onnea kaikille synnyttäneille :flower:

Meillä on imetyksen kanssa edelleen jonkin verran vääntöä, mutta vähitellen se alkaa sujua paremmin ja maitoakin alkaa tulla. Jonkin verran tarvitaan vielä vastiketta, mutta vähenevissä määrin. Minkälainen kokemus muilla on sairaalassa lisämaidon tarjoamisesta? Juteltiin edellisellä neuvolakäynnillä terkkarin kanssa asiasta ja hänen mukaansa ainakin Tyksissä todella monelle tarjotaan lisämaitoa, vaikka varsinaista tarvetta ei olisikaan. Vastaavasti imetysneuvoja saa todellavähän.
 
Myöhässä kuten aina, mutta kerrottakoon, että poikamme syntyi 23.4 klo 9.59, painoi 4150g ja oli 53cm pitkä. Py 33cm ja raskausviikkoja oli kasassa 41+3.

Vauvakuplassa vietämme aikaamme ainakin toistaiseksi...
 
Onnea kaikille synnyttäneille! :flower:
En ole käynyt lueskelemassa ollenkaan viimeviikkoina, nyt vähän lueskelin taaksepäin, mutta en oikein muista milloin viimeksi olen lukenut... jotenkin ollut vähän tämmöistä sumuista nää viikot. Vauva antaa edelleen odotuttaa itseään, nyt mennään 41+2! maanantaina on yliaikaiskontrolli... Viime viikonloppuna luulin että lähdetään, koko sunnuntain oli supistuksia epäsäännöllisen tasaisesti, mutta loppui kokonaan yön aikana eikä ole sittemmin alkanut uudelleen!! edellisessä kokoarviossa kaksi viikkoa sitten vauva arvioitiin 4050 g:ksi joten hieman tässä ihmetellään että minkäslainen jättiläinen sieltä paljastuu ensi viikolla. Aika turhauttavaa tämä odottelu, mutta olo ei sen pahempi.

Olenkohan viimeisiä tässä ketjussa joka vielä odottelee? Kiitos synnytyskertomuksista, niitä on mukava lukea!!

Dorian
 
Meille syntyi 4.5.14 (41+1) poika klo 03.07. Pituutta oli 52 cm ja painoa 3670 cm. Sairaalassa meni useampi yö ensisynnyttäjänä ja lisäksi vauvan paino tippui liikaa. Nyt kuitenkin kotona oltu jo useampi yö ja hyvin menee.

Synnytys alkoi spontaanisti, valvoin edellisen yön supistusten kanssa ja aamulla lähdettiin sairaalaan. Synnytys oli pitkä, tuskainen mutta helpotus tuli kun sai epiduraalin. Ja maailman paras palkintohan sieltä tuli :) Eilen vietettiin ensimmäistä äitienpäivää.
 

Yhteistyössä