Jestas että täällä oli menoa ja meininkiä viime yönä, nimittäin massussa. Jätkä laitto jotkut kunnon jatkot päälle klo 4 ja koko maha tanssi zumbaa. Mutta alkaa olla niin hienoo, kun jo tuntee vauvan niin selvästi tuosta massussta, tuli vähän unenpöpperössä
semmoinen olo kuin olisin pitänyt häntä sylissä:heart: Nyt pari päivää ollut tosi aktiivisia liikkeitä ja kohtu on selkeesti noussut, vauva nousee nyt jo tosi ylös, ehkä hän sai tästä jotenkin lisätilaa tai paremmin tilaa ja melskaa siksi
Toisaalta mun mielikin on jo paljon parempi, kyllä sekin kai voi vaikuttaa, mene ja tiedä.
Samaa piti kirjoittaa kuin
vauvis, pöydällä meilläkin ollut
sitteri, hurjan kätevä kun saa kaverin pois termiittialueelta, kun tarvii jotain tehdä. Näin siis ihan pienenä, kun ei vaaraa, että voisi tippua.
Meillä huomenna
esikoisen synttärit, näin siitä on kulunut jo hurjat 7 vuotta, kun minä tulin äidiksi
Ja siis nää
hormonit vaan pahenee, eilen aloin itkeen, kun mies ei kommentoinut mitään, kun luin aamulla lehteä ja sanoin, että käy tuota Lipposta sääliksi, kuitenkin ihan pätevä kaveri, mutta kukaan ei äänestä. Mies vaan katto mua, että just ja minä alan vollottaan, enkä todellakaan tiedä miksi. Sanoin, että et voi sinäkään kesksutella kunnolla ja edelleen mies vaan katto, että ootko ihan ok. Noo tilanne meni ohi yhtä nopeesti kuin tulikin, mutta ei tässä selvästi ihan normaali olotila ole
Komppaan
saraneitoa, minäkään ei voi ajatella mitään vähääkään liikuttavaa julkisesti, heti tulee itku. Eikä tätä tietty yhtään helpottanut kuopuksen tilanne, sitäkään ei sovi yhtään ajatella julkisesti, enkä kestä yhtään puhua asiasta, toivon vaan, että kukaan ei ota puheeksi.
Mukavaa viikkoa kaikille:wave:
Pomppuli ja muru 28+3