***HUHTIKUISET Syyskuuhun***

Huomenia!

Töissä olen ja kävin just oksentamassa aamulla juomani appelsiinimehun ja pari voileipäkeksiä, mitkä pystyin syömään. En mä vissiin sais syödä mitään aamuisin. :x Onneks toi wc ei ole ihan tämäm mun työpisteen vieressä, mutta silti epäilyttää, että kuuluuko mun yökkäilyt muille. Jos nyt tulee useammin oksu töissä, niin pitää varmaan kertoa raskaudesta, en mä voi aina olla vatsataudissa.

Empuuu ja Tirppana rv8+4 (heii, näin "pitkällä" jo!)

 

Jos sitä pitkästä aikaa kirjottelis jotain, lukemassa käyn juttuja joka päivä ei vain ole tehny mieli kirjottaa ku koko ajan on niin epävarma olo.

Oon nyt saikulla ku mulla oli sitä vuotoa ja tuhruttelua mutta nyt viikonlopun aikana vuoto ja tuhruttelu on jääny pois. Jos sitä ens viikolla sitte takasi töihin.

Noiden oireiden kans on kyllä kumma( tästä oli jotain keskusteltukin) joku päivä niitä on ja toisena sitte taas ei. Nyt oon alkanu piristyyn ja rinnatkaan ei enää koko ajan ole niin arat ja ruoka on alkanut taas maistuun niin tottakai sitä heti taas pelkää että asiat on huonosti.

8+4

 

Moi Kaikille!

En olekkaan viikkoon käynyt täällä. Multa leikattiin viisaudenhammas viikko sitten. Siitä seurasi sitten kova kuume ja koko toinen puoli naamaa turposi aivan palloksi. Viime viikko meni siis maatessa enkä jaksanut edes koneelle nousta. Kamalinta oli kun suussa oli tikit, eikä pystynyt oikein syömään ja sitten rupesi oksettamaan. Se oli niin kamalaa ja kivuliasta oksentaa kun suu ja kurkku oli turvoksissa. Anteeksi tämä kamala sepustus...

Mulla on huomenna eka neuvola. Jännittää vähän. Voi kunpa voitaisiin kuunnella sydänääniä, yrittää ainakin.
Mulla maha on kasvanut tosi paljon. Tosi vaikea on pitää piilossa. No pian alkaa kriittisimmät viikot olla takana niin uskaltaa kertoa töissä ja muillekkin, eikä tarvi miettiä mitä pukea päälle ettei maha näy. Tällaisia ongelmia täällä =)

Mutta ajatelkaa kaikki miten pitkällä me tavallaan jo ollaan. Nyt on jo syksy ja pian tulee joulu. Ja siitä eteenpäin maaliskuuhun on hujaus vain kun alkaa äitiysloma. Ja sitten me kaikki otamme pienen pieniä potkupukuja ja bodeja esille ja valmistelemme koteja vauvan tuloon. Aika menee varmasti niin äkkiä.
Mulla tulee aina välillä näitä onnellisuuspuuskia

 

Kirjoitellaan taas pitkästä aikaa. En ehtinyt lukea kaikkia juttuja. Viimeisimmät 3 sivua. Eilen oli sitten 1. neuvola. Pyysin kuuntelemaan sydänäänet, koska epäilin, että voisin olla pidemmällä kuin päivät näyttävät. Sydänääniä ei kuulunut, joten kai sitä ollaan sitten 9+6 viikolla. Viime kerralla mulla tuli yhdet valemenkat ja mun menkat on yleensä niukat, joten en huomannut mitään eroa. Mulla tuli viimeksi myös vuotoa viikolle 12 asti. Oltiin yhdyntäkiellossa ihan varmuuden vuoksi vuodon loppumiseen. No kaikki meni kuitenkin ihan hyvin.
Odottelen, että kello tulisi 12, että saan varata ajan ultraan. Siihen on enää noin 2 viikkoa. Ei malttaisi odottaa. Mullekin putkahti maha jo 8 viikolla ja viimeksi meni jonnekin 15 viikolle asti. Muutenkin on ollut kaikenlaisia tuntemuksia jo viikolta 7 ja oksentelua ja yökötystä ja sairaslomaa. Oon heittänyt vitsillä, että kaksoset tulossa. Ajatus vähän hirvittää...... Onko muilla kokemuksia kaksosten odotuksesta? Huomasiko eron jo alussa yhden odotukseen?

Mulla oli taas hemoglobiini laskenut ja obsidania saa taas syödä koko raskaus ajan. onneksi mun maha kestää sen. Lisäksi olen syönyt lokakuu-maaliskuu multivitan odotus -vitamiinia. Siis raskaus ja imetysaikana. Sitä meinaan sitten taas ottaa lokakuusta lähtien. En ota muita vitamiinejä. Monipuolinen ruokavalio vaan avuksi.

Niin mun laskettu aika on tällä hetkellä 20.4

 

piipa joo oletan nyt tuon vuodon olevan ihan harmitonta, kun kerran lääkärikin niin sanoi =) ja seksin jälkeen tosiaan meilläkin tuli. pitää nyt ottaa rauhallisemmin sillä saralla..
ei ole sunnuntain jälkeen tullu mitään =)

Empuuu jaksamisia pahan olon kans.
itsekkin tässä ellotuksen kans taistelen, oksulle ei viel ole tarvinu mennä mut jo viikon päivät ollu huonoa oloa.

toivon kuitenki et nää oireet säilyy ja päästään näitten pahimpien viikkojen yli.. viel muutama viikko.. :|

marjutti ja masuvauva 6+6

 

Yes! Sain np-ultran varttua ja vielä suhtkoht aikaseksi eli viikot silloin 11+0. Enää kaksi viikkoa =)

En ajatellut ottaa veriseulontaa. Jos np:ssä näkyy jotain poikkeavuutta, niin mietitään sitten uudestaan.

 

^ mua harmittaa ihan sikana ku mulle laitettiin np niin kauas ku vaan mahdollista.. :/ sillon jotain 12+4. ei kestäis vauva olla paljoo isompi ku eikös se 12+6 oo maksimi missä voidaan luotettavasti niskapoimu mitata. soitin viel tuosta uudestaankin ja ehdottelin aikasempaa päivää mut tuo on kuulemma hyvä. :ashamed: :kieh:

 

Täällä käyty eilen verikokeissa.. täällä oli muitakin tamperelaisia, meillä on neuvolalääkäri tasan viikon päästä niin saadaankohan siellä sitten kuulla niistä verikokeista jotain? Ultra meillä on kahden viikon päästä.

Tänään on taas aikalailla ollut huonoo oloa koko aamun.. mutta vieläkään en kertaakaan oksentanut ole, mutta ei kyllä ole kaukana ollutkaan..
Kovasti lääkäriä odotellessa! <3

-Jastu 9+4

 

Täällä käyty eilen verikokeissa.. täällä oli muitakin tamperelaisia, meillä on neuvolalääkäri tasan viikon päästä niin saadaankohan siellä sitten kuulla niistä verikokeista jotain? Ultra meillä on kahden viikon päästä.

Täällä yksi Tamperelainen ja mulle neuvolan täti sanoi, että veriseulan tulokset kerrotaan np-ultran yhteydessä. Eli se ultraaja laskee suoraan veriseulan, niskaturvotuksen ja äidin iän yhdistelmästä riskiluvun ja kertoo sen saman tien. Itse kävin viime torstaina verikokeissa ja ensi tiistaina olis sitten kauan odotettu ultra. Niin, ja tuo ultra on siis keskusäitiysneuvolassa. En tiedä, ultrataanko täällä muaalla...

manteli ja Sulo 10+5

 

Ultrasta ja veriseulasta. Mulla on siis ultra viikoilla 12+3 ja veriseula viikoilla 11+1. Soitin vielä äitipoliklinikalle ja tarkistin nuo ajat ja ne on tosiaan ok. Ultra pitäisi kuulemma tehdä viikoilla 10+6-12+6 ja veriseula viikoilla 9+0-11+6. Mulla olis alunperin ollut ultra jo aiemmin, mutta koska mä saatan olla oikeesti vähän "jäljempänä", siirrettiin noita vähän eteenpäin. Kaipa ne siellä tietävät, että testit tehdään oikeaan aikaan.

Muakin hieman huolettaa tuo ikäriski, kun ikää on jo tämänkin verran. Eikä nuo Tekayn sivun laskuri auttanut yhtään asiaa: alkuraskauden riski 1/124 ja loppuraskaudessa jotain 1/+400. Olis pitänyt vaan tehdä lapset silloin heti parikymppisenä... Ongemana oli vaan se, ettei silloin ollut sopivaa miestä siihen hommaan. :kieh:

Minulla on kasvanut rinnat tosi paljon, alkaa rintsikat käymään jo pieneksi ja joka aamu herään rinnat paljaana, kun yöpaita ei enää riitä peittämään varustusta. Omituista. Ja nännipihat on kans tummuneet melkoisesti.

Piipa rv 10+0 *poks*

 

manteli Juu siis siellä keskusäitiysneuvolassa ultra meilläkin, en mä kans tiedä tai näin mä ymmärsin ettei ultrata muualla kuin siellä.. Juu juu eli pari viikkoa sitten odotellaan niitä ja ultrassa vasta saapi kuulla seulan tuloksia..

 

Yebille voimia! :hug:

Raksunaksu kyseli kaksosraskaudesta.. Mä oon samaa miettinyt, et kuinka eroaa raskaus ainakin näin alussa? Oon alkanut tosissani miettiin, et oonko saamassa kaksoset, koska mullakin maha pömpöttää jo sen verran, että kohta ei kyllä pysty peitteleen enää.. :/
Ja oliko se enkelipoikien äiti kun laitto masukuvan joltai vkolta 7 ja pieni masu jo oli vaikka niin vähäiset viikot..?
Onko muuten neuvolassa sit kuulunu kahdet sydänäänet vai vasta ultrassa huomattu?
Vai voiko ne molemmat äänet ees kuulua?

).( Eilen alko tekeen sikana mieli niitä Felixin makeita suolakurkkuja ja onneks mies niitä sit kipas hakeen kaupasta Ekassa raskaudessakin teki niitä aina välillä mieli
Ja hedelmiä söisin kans vaikka kuinka paljon, namskista!
Ja siis vaikka en syö mitään lihaa, niin aina kummasti tekee raskaana ollessa jotain lihaa mieli :ashamed: Mut en oo kyl maistanu!
Olo on onneks pysynyt hyvänä, eikä oo enää ollut ällötyksiä eikä väsymystäkään ihan kauheesti =)
Neuvolaa vaan odottelen.. ens perjantaina pääsee sit ekan kerran!

Katyana &

 

Päiviä!

Tentti tehty ja eiköhän tuo menny ihan hyvin, vaikkakaan en lukenu siihen paljon yhtään kun on ollu niin karseita oloja.
Tämä aamu alko sit taas yökkäillessa, yökötti tosi tosi tos paljon aamulla, mut meni sit onneksi ohi kun kouluun lähdin, ajattelinkin siinä mielessäni et voi herramunjee jos tää on tentissäkin...ois ollu aika noloa.
Siellä ku ei vielä kukaan tiedä tästä et mä odotan. Ihmetellee ne on sielä kyllä sitä et ku en oo tupakilla, mut sanonu siellä et mä en polta nyt ollenkaan koulussa päivisin, et poltan sit kotona en tiiä kyllä uskoko kukaan, mut ei kukaan kysynykkään siitä.

Älkää ihmiset hermostuko tuosta listan päivityksestä jos ei heti tuu, lisään ihan varmasti kaikki sinne heti kun jaksan aleta sen värkkäämään. Nyt on vaa jotenki niin veto ollu pois koko ajan, ettei saa mitään aikaseksi.
Mulla tää väsymys oli hetken pois, oli vaan rinnat kipeenä ja se oksetus, mut ei väsyä niinkään, mut nyt se on kyllä palannu takasin kuvioihin. Rinnat on kipeenä jos joku niitä painaa tai poitsu esim hyppää syliin, ni sillon sattuu, mut ei enää niin paljon ku aiemmin.
Mut ruokaa ei voi syödä enää kun pieniä annoksia kerrallaan. ei vaan maistu.

Joku puhukin täällä siitä että ollaan jo hyvällä mallilla, me huhtikuiset ja mä olen samaa mieltä. Ja uskon siihen et kukaan ei nyt enää tipu matkasta, en edes minä =)
Toivottavasti ainakaan!!!
Tää on nyt niin ihana porukka, ettei täältä nyt enää saa kukaan tippua!!!

Mulle tuli tänään se kotidoppleri, hypistelin sitä ja pakkohan sitä oli kokeilla vaikka tiesin ettei sieltä vielä tässä vaiheessa kuulu mitään, mutta samaltahan tuo kuulosti ku neuvolanki doppler. Laitoin sen nyt sit kaappiin odottelemaan. Ja tuosta kohdusta, ni tänään oli miehen kanssa sellanen hääpäivän peittojen heiluttelu, ku olin aiemmin kotona entä poika, ni siinä sit makoiltiin sen jälkeen ja mä sit siinä kokeilin samalla et tuntuuko mahaa, ja kyllä mä sen tunsin, nyt n. 4 sormen leveyttä alle navan on korkein kohta. Kyllä sen pallon tunsi ja samoilla kohdin oon sitä painettakin tuntenu, mistä oonki maininnu.

Mut nyt päikkäreille hetkeksi että jaksaa illan!
Hyviä ja ihania vointeja kaikille ja kaikilla joilla huomenna tulossa ultraa ja neuvollaa, seulontaa sun muuta, tsemppiä!!!

buam 7+6 (jee, huomenna pääsee alottaan jo kasilla!!!)

 

Tampereella ainakin Hervannan äitiysneuvolassa on ultra. Esikoisesta kävin siellä loppuajan ja viimeisellä lääkärikäynnillä lääkäri tarkisti että pää tosiaan on tarjoutuva osa. Ei tosin ultrannut sen enempää kuin vaan ihan alamasulle laittoi anturin ja sanoi "päähän tuo on" ja se oli siinä. En tiedä ultrataanko siellä muilla lääkärikäynneillä. Nykyisessä neuvolassa ei ole ultraa, joten sinne keskusäitiysnevolaan minäkin sitten 3 viikon päästä pääsen. Tietääkö kukaan tehdäänkö np-ultra alakautta vai masun päältä? Esikoisen aikaan ei meidän silloinen asuinkunta tarjonnut kuin rakenneultran, joten aiemmin en ole np-ultrassa ollut.. Ja ainakin Tampereella kuulemma veriseulan tuloksen saa sitten ultran yhteydessä.

Ruoka tökkii mullakin ihan suunnatotmasti. Pieniä annoksia on ihan pakko syödä --> 2h välein on kauhea nälkä :/ Alkuun ei tehnyt yhtään makeaa mieli, mutta nyt on pikku hiljaa sellaisetkin alkaneet maistua Johtuu ehkä siitä että kun niin moni ruoka tökkii, niin sitten kelpaisi melkein mikä vain joka menee kurkusta alas. Yritän lohduttautua sillä että noin kk sisällä tämä ja väsymys helpottaa (todennäköisesti) |O . Esikoinen meni päikkäreille, joten taitaa tämäkin mamma hakeutua pitkälleen.. Terassi tosin odottaa maalaustaan, mutta ehtii sen kai tehdä vielä illemmallakin

Poppeliini 8+2

 

Täällä np-ultra tehdään alakautta aina. Siis Espoossa.

 

Tietääkseni np-ultra tehdään yleensä alakautta. Kättärillä ainakin niin.

 

Mulla esikoisen odotuksessa tehtiin vatsapeitteiden päältä np-ultra. Näin ainakin oysissa 5 vuotta sitten, tai yli 5 vuotta sitten.

Mutta se taitaa riippua äidin koostakin, miten riittää näkyvyys masuun.

 

2 vuotta sitten viimeksi kävin np-ultrassa täällä Tampereella keskusäitiysneuvolassa ja ihan masun päältä ultrattiin. Varhaisultra tehtiin molemmissa raskauksissa alakautta.

 

Np-ultra tehtiin esikoisesta vatsan päältä (Porissa 2 vuotta sitten).

 

Mulle tehtiin viime raskaudessa np-ultra sisäkautta.

Tosta dopleristavielä; Paljonko ootte niistä maksanut ja ootteko ostanu uutena vai käytettynä??

Mul on tänään ollu sellanen olo, et haluis vaan kuuluttaa koko maailmalle, et on raskaana!!!

Joops, eipä mulla muuta =)

Katyana & Papu <3 8+5

 

Katyana mä huusin huutonetistä uuden dopplerin hintaan 45 ?. Tuossa oli kuulokkeet ja piuha koneeseen et voi nauhottaa tietokoneeseen sitä ääntä jo haluaa. Aattelin sit itekki tän jälkeen laittaa sen sinne myyntiin.

Kyllä suoliäänet kuulu tosi hyvin, et toi ainakin toimii hyvin. Mut sillä joka sitä möikin oli muutenkin hyvää palautetta et uskalsin ostaa hyvin.

 

Minulle tuli nyt pakottava tarve jakaa ajatuksia. Heti ensimmäisenä sanon, etten halua tuomita toisten ratkaisuja tai mielipiteitä, tuoda vain julki omia aatoksia.

Esikoista odottaessa minua suututti suunnattomasti ystävälliset kommentit "Ei kai sillä väliä tuleeko tyttö vai poika, KUNHAN ON TERVE!" Niin, sukupuolella ei tosiaan ollut minulle merkitystä, en toki toivonut sairasta lasta, mutta minusta alkoi tuntua siltä, ettei sairas lapsi olisi tervetullut suvun jatkoksi. Joskus taisinkin hormonipyörteissäni tivata, millä tavalla tämä eitoivottu sairaus nyt sitten määritellään. Eli jos meille olisi syntynyt kehitysvammainen lapsi, olisiko hän ollut tällainen ns. sairas lapsi? En saanut vastausta. Alkoi tuntua siltä ettei muunlaisten kuin terveiden lasten ole oikeutta syntyä. Ja minä kuitenkin olisin rakastanut lastani yhtälailla riippumatta millainen hän on. Minulle oli tärkeintä, että lapseni syntyy elossa ja saan hänet syliini. Siitä eteenpäin asiat menisivät sitten miten menisivät.

Sisareni on kehitysvammainen. Ilman häntä elämässämme olisi valtaisa aukko. Siksi koin nämä lähinnä miehen suvun terveen lapsen toivomiset loukkaavina. Eikö heidän mielestään sisarellani ollut oikeutta olla olemassa? Samaan toisen luokan kansalainen ajatteluun olen valitettavasti törmännyt tehdessäni työtä aikuisten kehitysvammaisten ja nuorten erityislasten kanssa. Heidän elämäänsä yllättävän helposti pidetään "laadultaan huonona", voivotellaan, säälitään (varsinkin vanhempia joilla on kovin raskasta kun taakakseen ovat erilaisen lapsen saaneet), vähän hävetäänkin, ei uskalleta tai osata ottaa kontaktia... Nyt kaiketi yleinen asenne on muuttunut, mutta silti erilaisuutta usein pelätään.

Vaikka kehitysvammaisen kanssa arki voi olla huomattavan erilaista kuin ns. terveen lapsen kanssa, raskasta jne, se on myös antoisaa. Pienet saavutukset tuntuvat valtavilta ja miten paljon me tavalliset kadun tallaajat voimmekaan oppia elämänasenteesta näiltä valtavirrasta "poikkeavilta"! Itse olen ollut jo yläasteikäinen kun sisareni meille adoption kautta tuli. Tiesimme hänen olevan erilainen, kuinka suuria haasteet todellisuudessa ovatkaan, emme osanneet aavistaa. Silti hän on meille äärettömän rakas ja olemme onnellisia ja kiitollisia kun saimme hänet osaksi perhettä! Raskaita vuosia on monta takana ja taatusti haasteita on edessäkin, mutta ne ovat osa elämää eivätkä vähennä rakkautta sisartani kohtaan. Ehkä jopa päinvastoin.

Nyt toista lasta odottaessa huomaan usein miettiväni, mitä jos saamme erilaisen lapsen. Ja tajuan, ettei sillä ole "merkitystä". Ensimmäinen loppuun asti kestänyt raskaus oli fyysisesti haasteellinen, esikoinen monella tapaa tyytymätön ja vaativa vauva ("yli"herkkä, motorisesti levoton.........) ja tulee sitä varmasti jatkossakin olemaan. Tiedän, ettei "terve lapsi" tarkoita helppoa lasta. Terve lapsi voi olla esim. monille ruoka-aineille allerginen, tempperamentiltaan haastava, korvatulehduskierteinen jne. Ja näiden haasteellisten ja helppojen väliin mahtuvat valtaosa lapsista. Jokaisen lapsen kanssa on joskus hetkiä, jolloin vanhemmat miettivät miten tästä selvitään ja kuinka jaksaa. Jos olisin etukäteen tiennyt mitä esikoisen kanssa tuleman pitää, olisin pelännyt kuinka jaksan. Onneksi en tiennyt! Ja tähän astisen "äitikoulun" käyneenä uskon selviäväni jatkossa, sillä sehän on vain pakko. Äiteihin on sisäänrakennettuna kyky selviytyä haastavista ja raskaista tilanteista, onpa kyse tavallisista lapsosista tai sitten vähän erilaisista.

Huh... Tulipa vuodatettua! Ja kylläpä helpotti! Nyt voin hyvin mielin jatkaa tiskaamista!

 

Kaksoisraskaudesta

Edellisestä raskaudestani on aikaa kymmenen vuotta.
Tällä kertaa mulle oli usein paha olo ja viikon sisällä (rv 10) kasvoi maha valtavasti. Olo alkoi olee tosi turvonnut ja ahistava. Väsymystä hieman enemmän.

Neuvolassa kuulimme yhdet sydänäänet. Ultraäänessa joka Turussa yksityisellä otettiin vatsan päältä niin siellä pystyi kohdistamaan molempiin sikiöihin.

Ylihuomenna jo uusi ultra aika.
Voi olla et laitan masukuva tänään tänne

 

Kiva kiva, taas särkee päätä. Yököttää ihan sikana, kävin just yökkäilemässä vessassa, mutta ei tullut muuta kuin ilmaa ja limaa. :x Kai sitä pitää Panadolia ottaa.

En tiiä kuvittelenko ihan höpöjä, mutta ihan kuin masu tuntuis erilaiselta, täydemmältä tuolta alhaalta. :saint: On nyt pari päivää ollut semmoinen painava tunne masussa, pitää tarkkailla tilannetta!

Jes, mies lähti hakee jätskiä. Nämä mun illat on työpäivän jälkeen pelkkää sohvalla makaamista. :ashamed:

 

Ultrassa käyty ja tuomisina taas huonoja uutisia. Sikiö lakannut kasvamasta viime viikolla(10+4), eikä sydän enää lyönyt. Ihan kuin viime huhtikuu uusiksi... :'( :'( :'(
Minut saa siis poistaa listasta.

Toivon sydämeni pohjasta kaikille onnellista odotusta!! :heart:

Eelis