Anuu mulla ainakin tuo epätodellinen olotila on ihan tuttu. Tuntuu niin oudolta ajatella että vauva tulee oikeasti, ja tietenkin mun odotusta vaivaa tää mun "pelko" jotain olematonta vaaraa kohtaa, vaikka kaikki pitäis olla hyvin, en vaan pääse ajatuksesta eroon. Pelkään kokoajan että vauvalla ei ole kaikki hyvin, tai että sille tapahtuu jotain pahaa :'(
Piitsi mikä sun tilanne? onhan kaikki hyvin?
Sh07 ihanaa, että kaikki on hyvin :hug: :heart:
Dacapo mulla on tuo istukan tarkastus ultra vielä edessä 18.1. Vähän ihanaa nähdä taas vauva.
Marika75 :hug: avaudu vaan tänne. Itse huomaan nimittäin omalla kohdalla sen, että kaikki asiat tuntuu välistä ottavan päähän ja varsinkin se että ihmiset vertailevat raskauksia, kun me kuitenkin olemma kaikki niin yksilöitä, ja jokaisen raskaus on niin erilainen. Toiset pystyvät tekemään lähes kaikkea loppuun asti ja toiset vaan eivät voi. Miksi se on ihmisten niin vaikea käsittää. Mua kans jurppii tuo liikuntahomma, harrastin itse kahta lajia, ja ne on niin totaalisen poissuljettuja raskausaikana, ja olivat vieläpä rankkoja lajeja. Sitten pitäis tässä muka pystyä jotain liikkumaan, hemmetti :headwall: jo pieni kävely alkaa sattua mua mahaa ihan hirveästi ja sit muka pitäis liikkua |O Eilen tosin kävin uimassa ja se oli aika hyvää puuhaa, maha ei tuntunut painavan tuonne alas kuten kävellessä käy, mutta....sitten siihen päälle sain yöksi kauheat kivut, en tiedä mitä ne oli, mutta kovaa sattui yöllä mahaan ja tänään kävely ollut vielä hankalampaa, uinkohan liian kovaa tai liian paljon....harmittaa silti :'( Itse kuvittelin ennen raskautta, että kun olen niin paljon urheillut, niin hemmetti yksi raskaus menee tässä ihan helposti ja että hyvin pystyn liikkumaan ja urheilemaan raskausaikana....väärin, väärin, väärin. Ei se mennytkään noin yksiselitteisesti :headwall:
OMA ( . ) (valtava napa....
) Eilen oli neuvolalääkäri, joka oli suoranainen pettymys. Sisään, housut pois-kaikki hyvin-ulos. Hohhoijaa, olisi ollut vaikka mitä kysymyksiä mutta kyllä se oli niin liukuhihna homma että ei tosikaan. Lisäksi lääkäri oli hoono soomi, joten pettymys oli valtava :'( Neuvolatätilläkin oli hirvittävä kiire, mutta hemppa oli edelleen hyvä, painoa tullut liikaa, mistä tosin "tätikultainen" ei käynyt valittamaan halaus hänelle siitä :hug: täytyy nyt yrittää vähän katsoa etten söisi niin paljon herkkuja :ashamed: