Hoitoihin/tutkimuksiin ensikertalaisena alkuvuodesta 2011

Oih, Runaway Train! Tuosta tulee niin nuoruus mieleen... Mutta kyllä, osuvasti käyvät sanat tähänkin tilanteeseen...

Olen samanlainen kuin Pinkku, että pakko saada puhua asioista. Mullakin on onneksi ihania ystäviä ja perhe (tai lähinnä äiti ja sisko, vähemmän isän ja veljen kanssa tämmösistä puhuu, vaikka tietoisia ovatkin), jotka parhaansa mukaan tukevat ja ovat aidosti kiinnostuneita. Minä olen nuorena sairastanut vaikean masennuksen, ja jo senkin takia en voi pitää ahdistavia ajatuksia sisälläni, koska silloin helposti olotila menee nopeasti alaspäin. Sitä masennustahan tässä nyt vähän pelkäänkin, kun toki riski siihen sairastumiseen on suurempi. Mutta onneksi tunnistan oireet ja siksikin siis kävin heti juttelemassa terapeutin kanssa, kun siltä tuntui. Sitä masennusta en todellakaan halua kokea uudelleen.

Minä en odotakaan, että ihmiset, jotka eivät ole lapsettomuutta itse kokeneet, ymmärtäisivät miltä minusta tai meistä tuntuu. Enhän mie itsekään tiedä, miltä esimerkiksi keskenmenon saaneesta tuntuu, voin vain kuvitella/arvailla, miltä se itsestä tuntuisi. Tiedän, että välillä varmasti muiden on vaikea auttaa ja tiedän että heistä on turhautatvaa, kun eivät tiedä mitä sanoa. Silloin sanon heille, että ei tarvitse sanoa mitään, tärkeintä on, että on läsnä ja kuuntelee. Siksikin nämä keskustelupalstat ovat hyviä, kun täällä on oikeasti sitä vertaistukea. Tosin joskus varmaan olisi hyvä olla vähän aikaa poissakin, että ei ajatukset pyöri koko ajan tämän asian ympärillä. Vaikka pyörii ne kuitenkin, mutta ei varmaan auta asiaa, kun "pitää" monta kertaa päivässä tulla tänne lukemaan . Mutta on se jännä, miten lyhyessäkin ajassa tuntemattomista, samassa tilanteessa olevista ihmisistä tulee niin tärkeitä, että haluaa olla perillä heidän (siis teidän ) kuulumisistaan!

 

Selasin eilisen postia (mainoksia) ja kappas, kun löytyi välistä kirje gynen polilta... heinäkuun loppupuoliskolla alkaa sumuttelut ja itse ivf mahdollisesti elokuussa vko 34.
Mielessä tasan kolme ajatusta; hui kamala, sitten vasta ja "..joka kolmannesta siirrosta alkaa raskaus." (toi luki niissä lapuissa).

 

Rowan79 Mie olen kanssa moneen kertaan ihmetelly miten ihmisistä keitä en ole ikinä edes tavannu, on tullu niin tärkeitä. Eli teistä kaikista On ihan loistavaa ja ihanaa kun on löytäny ihmisiä joilla on melko samanlainen ajatusmaailma

Nyppy Mie uskon että aika menee nopeesti, etenki tässä kevään ja kesän korvilla Kiva kyllä että sait sieltä postia, sehän aina tarkoittaa että asia etenee pienen askeleen.

Täällä tuntuu että ovis alkaa olla lähellä. Sofi one stepit näyttää edelleen aika hailakkaa, testannu nyt pari päivää muutaman kerran päivässä. Valkkaria on tänään "holahtanu" ja tutut juilinnat tuntuu.. Meinaan tänään alkaa tuhlailemaan digitestejä, menkööt tässä kierrossa vaikka sitten pari Ja peitot heiluu kerran päivässä.

 

Niin ja tuo kaksospoikien keskustelu on aivan ihana :heart:

 

Me katsottiin miehen kans tota kaksosten keskustelua moneen kertaan eilen ja ihasteltiin sitä

Totta Babies että tietääpähän et jotain ehkä joskus tulee tapahtumaan. On se vaan odottavan aika pitkä.. huoh..
Voi että kun mä niin kovasti toivon, että teillä nyt tärppäis :heart:

 

Yhdyn kyllä niin teidän ajatuksiin facesta ym. Eilen illalla kerkesin oleen facessa ehkä kolme minuttia, kun jo yksi kaveri chatissä kertoi kuinka omassa masussa taittaa olla nyrkkeilyharjoitukset menossa kun. Teki mieli sanoa et evvk, mutta sitten vaan tietysti olin niin kovin onnellinen hänen puolestaan ja plaa... Otti taas hieman koville.

Omassa navassa, se on tehty mitä tehtävissä oli. Nyt siis vaan ootellaan tuleeko täti kylään vai ei. Niin kuin aiemmin sanoin, olen jo super iloinen siitä et oikeanlainen lääke löyty, mutta toki toivon et tulostakin sillä pian saadaan

 

minä näin sen kans ja laitoin sein faceen muillekin nähtäväksi, serkku ilmoitti että kai niillä oli tosiaankin jotain hauskaa keskusteltavaa kun hänen 1v Veeti poikakin nauro sitä videon pätkää

 

Pikanen omanapailu, taas harmittavan huono tuuri. Ovis oli kai toissapäivänä, eilen nimittäin selkeen kipeet rinnat, ja tänään jatkuu. No, ei siinä mitään, sekstailtu on ke,to,pe ja eilen tänään alko ihan hirvee flunssa, kuumeinenki on olo että varmaan nousee illaks kivasti. Lisäksi 7vuoden tauon jälkeen ihan selkeet virtsis-oireet. Ei kiva. Siispä, sinne ne mahkut menee, jos niitä nyt ees on luomuna, ku on niin kauhee flunssa että ei sinne kukaan voi kiinnittyä plus vielä jos tässä joku virtsatientulehus alkaa kunnolla tulee päällensä ni se on haettava antibioottikuuri, ja sehän se varmaan maksimoi koko hedelmättömyyden tässä(kin) kierrossa. nooh, näillä mennään.

-nasu- toivottavasti lääkkeet tepsisi

nyppy kyl se aika nopsasti menee. just mietin et syyskuussa olin kovasti stressaantunu ja huolissaa et miks se ei ala se toivottu raskaus. ei sillä että se olis alkanu nytkään, mut siitäpä onki vierähtäny 8kk. joten, kyl se aika menee eteenpäi. hurjaaki vauhtia, tietty sitä kovasti peukuttas et jotai positiivistaki tulis.

 

Moikka kaikki!

Kirjoittelin tähän ketjuun pari kertaa sillon kun tää avattiin, sen jälkeen oon taustaillu pitkään ja odotellu omien tutkimusten alkamista. Oon lukenu teidän kirjoituksia ahkerasti tällä välin.. Ja niistä on ollu paljon apua ja lohtuakin :heart:
Nyt se oma vuoro sitten lähestyy viimein, eli ensikäynti lapsettomuuspolilla (julkisella puolella).
Mitä siellä tehdään?? Jännittää jo..
Esitiedoissa kyseltii kaikkee mahdollista ja ne paperit varmaa katsotaan läpi. Sitte siinä kutsussa luki että molempien on syytä varautua tutkimuksiin. Mitä ne vois olla? Jotain perus-gynekologista, vai ultrausta vai munajohtimien aukiolotutkimusta jo?
Mitä teillä on tehty sillä ekalla käynnillä?

 

Pinkku-84

-nasu- jep, eilen pitkästä aikaa menin fbhen niin heti lävähti pari päivitystä raskausviikoista... kyllä se pistää ahdistaan.
Plussapuhuria sinne päin ++++

tunturihilla totta, aika kulkee siivillä... vaikka nyt ei siltä tunnukkaa :headwall:
Mä taas olen ihan tohkeissani, moni plussaa just flunssan jälkeen! voi kunpa niin kävis myös teille. Pyydä sellanen lääkekuuri varuiks, jota saa raskaanakin ottaa ja sitten kamalan paljon karpalomehua päälle Ihanaa kun saa jännätä teidän muiden puolesta d=)b Pikaista paranemista..

Thaikatti ja Isla79 Mitä teille kuuluu? Oliko teillä Suprecuria ja/tai Puregonia?? Millasella annostuksella? Mä lupasin etten vielä keskity yhtään noihin, mut ihan niin ku vois olla miettimättä :ashamed: Tsemppiä teille ihanaisille vauvamasuille =)

deliina Mitä teille on jo tehty? onko mitään? Varmaan alkuun keskustelua, kierronkartoitusta, verikokeita, sisätutkimus ja ultra.... luulisin et jotai tuollasta vaan julkisen puolen ensikäynnillä. Ehkä ao-tutkimuksen ajankohdan sopiminen, sperma-analyysin sopiminen tms. Meillä ainaki noin lähti liikkeelle julkisella, mut sekin on ilmeisesti vähän sairaalakohtaista.

 

deliina mä en tarkkaa muista mitä siel oli, mut jos en iha väärin muista ni sisätutkimus, ihan perus. sit niitä lappuja käytiin läpi, jotka oli pitäny esi täyttää ym. olikohan hoitajalle aikaa vielä tuollon? Niissä ei paljoo aikaa menny, pyörähdys vaa ja sit lähettiinki jo kotiin. Aina odotti uutta käyntiä niin innoissaan ni sit se oliki heti ohi

 

^ ja jos on kysymyksiä mielessä, kannattaa kirjottaa niitä paperille... tai niin mä ainakin teen, kun en siinä tilanteessa ja tohinassa mitää järkevää muista enkä tajua kysellä :ashamed:

 

Hyvää sadepäivää kaikille :wave: jos sadepäivä voi olla hyvä...

deliina Hei vaan!! Meillä meni niin että molemmat ultrattiin ensikäynnillä, sitten käytiin sitä esitietolomaketta jonkin verran läpi ja lähetettä varten otettuja tuloksia ja sperma-analyysin tulos. Ja ihan vaan tulevaa miten aletaan edetä. Tsemppiä käyntiin, kyllä itsekin jännitin sitä ihan kauheasti ja kyllä vieläkin...

Nyppy Hienoa, että tuli tietoa teidän hoidosta! Mutta eikös se mene niin että kesä on ohi nopeaan ja silleen mukava aika odottaa, kun on paljon kaikkee kivaa tekemistä? Näin itse ajattelisin, että mukavampi odottaa kesän yli kun kesä menee muutenkin niin nopeaa ohi.

Babies Tule jo ovis ja olkoon se THE ovis

Voi harmi jos tauti nyt pukkaa Tunturihillalle, joko on koulukiireet helpottaneet? Jos se siksi meinaa flunssan tehä kun stressi on pois?


Just äsken blokkasin naamakirjan seinältä pois yhden tyypin, kun alko päivitykset olemaan tyyliä "on niin kilpikonnamainen olo, kilpi vaan on tossa eessä ja aaaaaaaargh" voi RAIVO että menee hermot.. Ja myös jotenkin yyyyyber hehkutukset että kullan kans käytiin tekee sitä ja tätä ja nyt katellaan leffaa kainalossa.... AAAARGH! Ok jos elämä on pilvilinnoissa elämistä, mutta ei sitä tarttee koko ajan hehkuttaa.. Anteeksi tämä pieni purkaus :ashamed:

Ja piti vielä oma sanasa tuohon muille kertomiseen ja kertomatta jättämiseen. Omalla kohdalla ei tiedä kuin yksi kaverini, että ollaan hoidoissa, toinen tietää lapsettomuudestani kun hieman purkauduin tuntoja hänen raskauden kuulemisesta. Tämä joka tietää että ollaan hoidoissa on ottanut asian tosi mahtavasti ja olen hieman helpottunut että kerroin hänelle. Ymmärtää nyt miksi en ole tämän raskaana olevan kaverini kanssa kovin väleissä (hän yhteinen kaverimme). Kukaan perheenjäsenemme ei tiedä, enkä haluakaan kertoa, pelkään vaan että sitten koko kylä tietää.. Ja jotenkin haluan pitää asian yksityisenä, elää "kaksoiselämää". Helpompaa on jakaa tänne tuntojaan kuin paljastaa ne livenä.. Ja tämä riittää ainakin toistaiseksi.

 

Melargia voi tosiaan olla stressin purkautumista, hetkeks taas helpottaa kiireet opiskelun suhteen

nyppy sitähä miekin oon kuullut, että flunssa (varsinkin karmee aivastelu mitä nyt on) ja virtsis olis raskausoireitakin. mut voi olla miljoona muutakin mistä ne johtu ja meillä tosiaan ovis tais olla perjantaina, joten ei ne oireet nyt ees heti tulis. pessimisti ei pety!

 

Kiitos vastauksistanne!
Sillon ku haettiin tk:sta lähetettä, otettii verikokeita (ainaki kilppari, prolaktiini ja oisko joku verenkuva), papa + se perustutkimus.
Tää aika on nyt lääkärille ja molempien pitää siis olla paikalla. Jos nyt vaan suunnitellaan ja kartoitetaan, nii kuinkahan kauan vierähtää ennen ku jotain Oikeesti tapahtuu..
Tuntuu ihan älyttömältä tää odottelu ja odottelu.
Tuosta muille kertomisesta - me ollaan kerrottu asiasta aika avoimesti ystäville ja perheelle. Eikä kaduta yhtään! Tukea on saatavilla reippaasti jos siltä tuntuu. Muutenki oon vähä semmonen luonteeltani että en tykkää hautoa asioita itsekseni tai kahdestaan, vaan on kivempi jutella muiden kanssa ja saada uusia näkökulmia asiaan.
Ymmärrän senkin varsin hyvin, että lapsihaaveet ja lapsettomuussurut pidetään vain omassa tiedossa. Jokainen omalla tavallaan!

 

Nyppy Voi kuule niin miekii toivoisin että tärppäis vihdoin enemmän on kyllä tuntemuksia tälle ovikselle, toivotaan parasta. Tämä palsta alotettiin vuoden alussa, eli ollu pystyssä jo kolme kuukautta! Aika menny nopsaan

-nasu- Ihan varmasti piakkoin tärppää, ellei jo nyt

Tunturihilla Eikös tosiaan se kuume/flunssa jotenki ole hyväks tossa kohtaa :O Olin lukevinaan jostain

Heippa deliina Mie en tiiä miten julkisella etenee, yksityisellä juteltiin, ultrattiin ja laitettiin lähete labroihin. Ja meillähän toi aukiolotutkimus oli viiminen tutkimuksista.

Melargia Meilläki vaan pari tietää. Viimeksi eilen yks tietävä kaveri ihmetteli miten oon niin tyyni tän asian suhteen, no,hän ei tiiäkkää kaikkea. On tämä kyllä sellanen asia minkä pitää mielellään yksityisenä. Mulla ehkä siihen vaikuttaa se, etten jaksais sitä jatkuvaa kyselyä : /

Tältä päivältä on hommat hoidettu Illalla vielä oviksen testailu ja eka metu. Hui.

 

Babies Tuoki on niin totta, ettei halua että kyseltäis. Ja sitten sekin että kenties ihmiset olettaa (siis ihan vaan arvailen) että hoitojen lopputulos on aina se raskaus, niin senkin kyseleminen ärsyttäisi itseäni paljon. Ja jos joskus raskaaksi tulisi niin haluaisi sen olevan vähän aikaa "meidän oma pieni salaisuus" eikä kaikki tietäisi heti. Ymmärtääköhän tätä minun sekavaa selitystä

 

Melargia Ymmärrän kyllä Yksi syy siihen etten halua monien tietävän on se että vaadin niiltä ihmisiltä ihan liikaa. Jos kerron tämän mun synkän salaisuuden, vaadin että siitä puhuminen menee täysin mun ehdoilla. Ja se on mun mielestä liikaa vaadittu. Eihän kukaan voi tietää, milloin en halua multa kysyttävän mitään ja milloin haluan että multa kysytään miltä tuntuu

Mulla iski nyt ihan ihme huoli noista metuista(syytän googlea). Mitä jos raskaudunkin nyt heti? Kun siinä pillereiden "ohjeessa" (katosi ihan täysin se sana mitkä ne ohjeet oikeesti on) lukee että ei saa käyttää raskaana. Sitte taas jotku sanoo että se saattaa pienentää keskenmenon riskiä ja pitäs käyttää alkuraskauden ajan :O :headwall:

Ja muutenki mulla on ollu tänään ikävä sitä lasta jota en ole vielä saanu. Ihan siis fyysinen ikävä ja kaipuu. Enemmän kun normaalisti

 

Nyt olis piikitetty ja sit vaan odotellaan että isäehdokas saapuisi kotiin ü
Piikitin siis eilen iltapäivällä, vuorokausi mullakin pitäisi olla irrotusaika. Miehen työreissu vähän venähti, piti tulla nyt jo kotiin mutta tulo venyykin iltaan...toivottavasti ehtii ajoissa. Eikös se munasolu kuitenkin siellä hetken aikaa jaksa odotella mahdollista simppojen hyökkäystä?

 

Me ollaan kans tosi avoimesti kerrottu ystäville, perheille ja jopa töissäkin. Mä kans oon tosi avoin, eikä haittaa vaikka porukka tietääkin vaikka mitään vauvaa ei tuliskaan. Varsinkin työkaverit odottaa aina et minä otan aiheen puheeksi ja sit sanovat et olivat miettineetki että missä vaiheessa hoidot ym. Et siinä mielessä mennään ihan mun ehdoilla Meillä töissä myös muita, joille tehty samat hoidot. Mut se on tosi, et kaikki ollaan erilaisia ja suhtaudutaan asioihin omilla tavoilla kaikki varmasti yhtä oikeita

 

itekin oon kertonut ystävistä varmaan 10lle, mies muutamalle, sukulaisista tietää kymmenkunta ja sillee... ei haittaa, paremminki helpottaa, ehkä ymmärtävät reaktioita ja suhtautumista asioihin paremmin.

 

Melargia olethan sä tuossa oikeassa, et mieluummin kesä ku pimeät, kylmät talvi-illat... ne varmaan olis paljon vaikeampia. Eikähän tässä ole ku 18-20 viikkoa, kun on täysi tohina päällä

tunturihilla niin totta. Mutta josko kuitenkin...... toivotaan parasta ja pelätään pahinta, eikä ainakaan peittojen heiluttelun puutteesta jää kiinni +++

Babies soita huomen sinne lääkärille? mä varmaan tekisin niin, sais ainakin mielenrauhan..
Sama juttu täällä, jotenkin vielä normaalia enemmän kaivannut sitä nyyttiä fyysisesti syliin.... tai masuun.

Meillä on ollu alusta asti jotenki selvää molemmille, ettei kerroittais kenellekkään raskautumisesta, ennen kuin eka kolmannes olis ohi. Ensinnäkään ei haluta isovanhempien surevan mahdollista keskenmenoa ja itse ei kestettäisi sitä surkuttelua ja sääliä tuttavien puolelta jos jotai tapahtuisi... siis näin molemmat ajatellaan, mut eihän sitä tiedä mitä todellisuus on, keskenmeno voi tulla myöhemminkin tai vatsa alkaa näkyy niin aikasin, ettei sitä piilossa voi pitää.
Olen miettinyt ja kertonut jo täälläkin tosta lapsettomuuden kertomisesta, et mulle on riittänyt tueksi mies ja te :heart: Pari ystävää tietää aiemmista menetetyistä raskauksista ja olivat silloin suurena tukena, mut heillekkään en hoidoista halua kertoa. Tosin vahvasti epäilen, että ihan lähimmät ystävät tietääkin ja minut tuntien vaikenevat, odottavat että kerron jos haluan...

 

H.o.p.e olit tosi rohkea.. mua pelottaa jo ajatus piikityksestä. Toivottavasti isi ilmestyy sinne pian kotiin, niin saatte viettää illan romanttisesti Luuletko sä et on jo irronnut? Ainakin sairaalan tietojen/lappujen mukaa n.36h sisään piikistä irtoaa.. ei siis välttämättä ole irronnut vielä tai sit se siel kulkee munatorvessa simppoja vastaan??

kn071 onko sulla muutes oireita jo??

Tuohon aiempaan keskusteluun vielä, että ei tämä mitään salaista mun mielestä kuitenkaan ole, jos joku näkis sairaalassa tai muuten sais tietää, mulle olis se ihan sama tai sit harmittais vähän, tyypistä riippuen... kunhan ei tulis asiasta kyseleen tai voivottelemaan tms.

 

H.o.p.e: Munasolu on hedelmöityskykyinen noin vuorokauden irrottuaan, näin ainakin muistelen. Eli ihan hyvät mahdollisuudet teillä on onnistua. Pidän kovasti peukkuja =)
Joku kyseli ensikäynnistä... Me olemme vasta jonossa julkiselle puolelle, mutta yksityisellä ensikäynnillä mut ultrattiin ja miehen simppanäytteen alustava tulos saatiin (hän oli siis käynyt näytteen antamassa jo ennakkoon). Ainakin yksityisellä miehestä otetaan aina simppanäyte, koska hedelmättömyyttä tutkitaan parin yhteisenä ongelmana. Näin sanoi meidän lääkäri. Sitten keskusteltiin hoitomuodoista ja niiden onnistumismahdollisuuksista. Musta tuntuu, että aina tädin tulon jälkeen kaks ekaa viikkoa menee tohinalla, mutta sitten kun on voitavansa tehnyt ja vaan odottaa niin aika tuntuu matelevan.
Meillä mies on sitä mieltä, että ei halua että asiasta puhutaan muille. Minä olen kahdelle kaverille kertonut (toisella itselläänkin hoidot menossa, ja toisella ollut muuten ongelmia raskauksien kanssa) mua on ainakin helpottanut huimasti, että jollekin voi asiasta puhua, sen oman miehen lisäksi. Eikä se mieskään pahoillaan ole vaikka ei nyt ihan omana salaisuutena asia olekaan pysynyt.

 

Myö tossa mietittiin murun kanssa että alan nyt ottamaan niitä ja JOS tulee plussa testiin niin lääkärille soitto. Justiinsa ensimmäisen nappasin(maistu pahalle) ja oli tyhmän kokonen. Mulle on muutenki vaikeeta niellä pillereitä :O

Digiovistesti ei hymyilly tänään, vaikka juimii vahvasti vatsaa. Eihän se eilen oo voinu olla? Se oli 14,5mm(tai jotain sinnepäin) perjantaina ni eikai se vielä o voinu irrota? Eihän se nyt yhdessä yössä 6mm kasva? Lääkäri puhui jotain että parikyt millisenä irtoo..