Hölmöläiset metsässä...

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
En nyt ihan tarkkaan tiedä, mihin ap pyrki aloituksellaan, mutta sikäli olen samaa mieltä, että jos kaikki se puu, mikä nyt jää metsiin lahoamaan kaadettuna, tai pystyyn muun metsän kasvua hidastamaan ja tuholaisten lisääntymisalustaksi, otettaisiin talteen ja energiakäyttöön, helpottaisi se kyllä tilannetta huomattavasti. Kun tähän vielä kisättäisiin hakkuutähteet, olisi energiapuun määrä jo sitä luokkaa, että yhdessä jo rakennetun energiatuotannon kanssa olisimme omavaraisia. Edellyttäen tietysti, ettei sähköinen autoilu lisäänny, ja että tulevaisuuden asunnot rakennetaan monilämmitteisiksi.
Ne oksat ja risut maatuvat ja ovat lannoittavat metsää, ei mene hukkaan!
 
vierailija
Ei ainakaan täälläpäin, siitä pitäähuolen liian suuri peura-ja kauriskanta. Juuri tuo ikä, ensimmäisestä kymmeneen vuoteen, oikeastaan viisi ensimmäistä, on se kaikkein hitain kehitysvaihe.
 
vierailija
Ei ainakaan täälläpäin, siitä pitäähuolen liian suuri peura-ja kauriskanta. Juuri tuo ikä, ensimmäisestä kymmeneen vuoteen, oikeastaan viisi ensimmäistä, on se kaikkein hitain kehitysvaihe.
sori, tarkoitin tätä

 
vierailija
Jotenkin tuntuu, että täällä on joku joka askartelee puun istutuksella verrattuna metsien istutuksiin ja harvennuksiin. Lähdetäänpä ensi kesänä istuttamaan narsisseja 5 ha metsäalalle niinkö?
Puutarha ja se pihapiiri on eri asia kun metsä.
 
Sitäpaitsi hirvet, peurat ja jänikset syövät talvella puiden ja pensaiden kasvustoa ei ne niitä kesällä syö kun tarjolla on paljon muutakin ravintoa.
Totta.
Koska täällä tu tuu menevän jatkuvasti puurot ja vellit sekaisin, kerrataanpa hiukan.
Hirvituhot metsässä ovta suurimmaksi osaksi talvituhoja. Riukumännikköä pistetään nurin pehmeiden kasvainten vuoksi sekä hangataan sarvista nahkaa pois. Koivikoista syödään niinikään nuorta kasvua.
Peurat syövät talvisaikaan koivikkojen nuorta kasvua, samoin matalammasta männyntaimikosta.
Kauriille kelpaa talvisin kuusetkin koivujen ja mäntyjen lisäksi. Kevättalvella hankaavat sarviaan erityisen mielellään kuusien tyviin. Hankauskohdista lähtee kuori ja jos puu on hangattu ympäri, se kuolee, jos vain osittain, se alkaa lahota.
Jänikset tekevät tuhojaan korkeintaan parivuotiaissa koivuntaimikoissa ja haavikoissa, harvemmin muissa puissa. Niidenkin pahin tuhoaika on kevättalvi.
 

Yhteistyössä