Helppo kysely,mikä sinusta sattuu enemmän kuin synnyttäminen?

Viisaudenhampaan otto ja liki samanveroinen sappikohtaus.

 

Viisaudenhampaan poisto leikkaamalla.

 

Varmasti on olemassa monta vaihtoehtoa (yhtenä tulee mieleen joku paha loukkaantuminen esim auto-onnettomuudessa),mutta omista kokemuksista synnytys on kyllä kivuliain. (ja synnytyksessä ehkä pahin oli symfyysi(tms) kipu,jolle lääkärin mukaan "ei oikein voi tehdä mitään")
Esim hammaslääkärissä oon aina saanu riittävät puudutukset,oli sitten paikattu isoa reikää,tehty juurihoitoa tai poistettu hammas.

Muuten olenkin kyllä selvinny elämssä aika "helpolla" - ikinä ei oo luita murtunu,elämäni ekat tikit sain synnytyksessä tulleisiin repeämiin,synnytyksen jälkeen olin ekaa kertaa yötä sairaalassa..

 

Kun lantio meni poikki ja morfiinipikki tuli myöhässä. Hermoratatutkimus edelliseen viittaen oli järkyttävä kokemus. Sappikohtauskin on ollut niin rajuja että oli mennä taju, puoliso oli ihan hädässä

Kun lapsi oli syntynyt niin kipu vaihtui iloon ja kivut unohtui suht helposti

 

poskiontelontulehdus, korvatulehdus ja ton mun kyynärpään hermon kipuilu aina välillä, palovammat.. mitähän vielä..joo, helpot, kivuttomat synnytykset takana, viimeisin ilman mitään lääkkeitä.

 

Kyllä minäkin sanoisin, että hampaan paikkaaminen/juurihoito huonolla puudutuksella. Mun synnytys on varmaan (?) ollu sitte melko helppo ja kivuton tai sitte mulla on vaan korkea kipukynnys, mutta synnyttää voisin millon vaan, hammaslääkäriin taas menen ihan ehdottoman pakon edestä!

 

Ei mikään, koskaan muulloin ei oo taju lähtenyt kivun takia.

Mutta oikein paha hammassärky on sellaista että toivoo että se taju lähtis eli pääsee aika lähelle.

 

[QUOTE="dolores";26012246]Synnytyskipu on sanoinkuvaamattoman kovaa minulla. Nopea synnytys ja jokaisella supistuksella koko keho käsiä myöten kramppasi. Ilman ilokaasua olisin varmaan mennyt kipushokkiin. Nykyään kipukynnykseni on melko korkea..[/QUOTE]
Jep, mua välillä oikein huvittaa kun joku puhuu kun on tatuoitu nilkkaan tai johonkin muuhun arkaan kohtaan et miten se sattui ja silti hyvin kesti Hohhoijaa, kyllä itsestä nykyään tuntuu tollaset melko pikkujutuilta...

 

Frendien Joey'ta lainaten: kumpikohan sattuu enemmän, potku munille vai synnytys?

 

Synnytyskipu (käynnistetty) on ehdottomasti pahinta, mutta sen kanssa lähes tasoihin pääsee kolmoishermosärky. Voi sitä tuskaa.

 

Hermokipu 24/7...ja siitä johtuva vitutus.

 

Sappikohtaus ja oikein mojova migreenikohtaus, samoin kun kaatumisessa satutettu olkapää joka sattui niin paljon että meinasin oksentaa.

Mun synnytykset ovat olleet todella helppoja.

 

Sappikohtaus :O

Odotas, jos käy niin, että ennen pitkää saat sappikohtausten sijaan haimatulehduksen... Se sattuu vielä enemmän...

 

Tikku sormessakin sattui enemmän kuin synnytys.

 

Synnyttäminen on ollut kaikista kivuliain kokemus tähän asti.

 

Pääkipu lentsikassa menee mulla heittämällä synnytyskipujen ohi.

 

viimeiden viisauden hampaan poisto, oli tulehtunut, maksimi määrä puudutusta ja kaksi ja puoli tuntia repimistä... synnytykset oli helppoja siihen nähden.

 

Sappikohtaus :O

sama...

 

Nuorena koettu kuukautiskipu, joka oli kerran niin voimakas että pyörryin. Synnytys ei taas ollut ollenkaan niin kivuliasta kuin olin kuvitellut.

 

- Hammassärky
- Hampaan poiston jälkisärky
- Noidannuoli!
- Kuukautiset (olivat kivuliaammat kuin itse avaavat supistukset, jokaisen synnytyksen jälkeen kyllä helpottanut kuukautiskivut).

Synnytyksessä ponnistusvaiheessa en tuntenut juuri mitään kipua, ennen ihan viimeistä ponnistusta (joka sekin oli nopea). Ilman puudutteita synnytin.

 

Olen kokenut sekä käynnistetyn synnytyksen, että sappikohtauksen.

Supistukset tekivät aivan uskamattoman kipeää, kyyneleet vain valuivat, mutta en pystynyt päästämään inahdustakaan, niin järkyttynyt olin.

Sappikohtauksen aikana ähkin, voihkin ja ulisin. Varmaan itkinkin. Molempien aikana halusin kuolla. Mutta ehkä se käynnistetty synnytys oli kuitenkin pahempi, tai vaikea sanoa, kun se oli niin erilaista se kipu!

 

[QUOTE="vieras";26012076]En ole kokenut mitään kivuliaampaa kuin ensimmäinen synnytykseni.[/QUOTE]

Peesi, kaksi sektiota jälkikipuineen sen jälkeen (kiireellinen ja suunniteltu) ovat olleet pala kakkua.

 

Easy, isovarpaan krooninen kynsivallintulehdus. Tulehduksen aikaan motoriikka heikkenee just sen verran että potkaiset varpaan jok'ikiseen kynnykseen, ovenpieleen ja vaikka toiseen jalkaas joka kerralla kun kävelet.

Juuri näin. Ja jos et itse potkaise, niin lapsi hyppää vahingossa tulehtuneen varpaan päälle.

Tähän voi vielä lisätä kynnen irtirepimisen huonolla puudutuksella.

 

[QUOTE="vieras";26012566]Juuri näin. Ja jos et itse potkaise, niin lapsi hyppää vahingossa tulehtuneen varpaan päälle.

Tähän voi vielä lisätä kynnen irtirepimisen huonolla puudutuksella.[/QUOTE]

Lisätään vielä, että kohdun ulkoinen raskaus ja sen aiheuttamat kivut olivat pahemmat kuin synnytyskivut.

 

Sappikohtaus