Jospi: kyllä varmasti säikähdit ja säikähti Hennikin, mutta a) jos siihen oisi oikeasti sattunut, niin sitä huutoa ei kuulemma mikään saa loppumaan b) eikö meillä täällä jo melkein kaikilla ole vauva jo tippunut jostain? Ja kenellekäs se lääkäri olikaan sanonut, että käytännössä vain hoitopöydältä putoaminen aiheuttaa 1 % jonkinlaisen luunmurtuman, sohvalta ja sängyltä putoaminen ei mitään. Mulla oli yhtä syyllinen olo silloin, kun Greta melkein putosi hoitopöydältä, siinä olis voinut varmaan käydäkin hullusti, jos ois oikeasti päässyt putoamaan :hug:
Pur: voi iesus... Tuota muuten meilläkin on harrastettu, siis sitä, että mies kyselee että mitä vaatteita pitää pukea jne. Viime aikoina kun oon nakittanut vaihtaan vaippoja, niin on alkanut vaihtaa niitä oma-aloitteisesti, muuten meillä on kyllä työnjako niin, että mä latelen selkeät ohjeet ja mies (3 lapsen isä, :attn: ) sitten niitä seuraa parhaansa mukaan...
Almaa: tsemppiä imetykseen! Meillä kanssa on päiviä, jolloin Greta syö tissiä tosi vähän, toissa viikolla ei 3 päivänä syönyt tissiä käytännössä lainkaan päivällä, vain aamulla, illalla ja yöllä. Mä kanssa tarjoan aina totuttuina aikoina, mutta Greta silleen vaan hörpsäisee ikään kuin kohteliaisuuttaan kuin ei haluaisi pahoittaa mieltä, mutta heti kun alkoi maito virtaamaan, niin käänsi pään pois päättäväisenä. Mutta nyt taas sitten ollaan oltu tississä kiinni jatkuvasti.
Matma: kyllä tuo on vaan ihmeellinen juttu tuo äidinvaisto, kun osasit mennä kaivelemaan oikeasta kohtaa sitä suuta. Meille onneksi on tuotu lähinnä noita ihan vauvoille sopivia leluja, sellaiset hiukan epämääräiset mäkin paan talteen odottamaan sopivaa ikää.
Tuiskunen: mäkin oon miettinyt sitä turvakypärää, kun toi Gretan seisomaan nousu on niin vaarallisen näköistä, mutta kaupan myyjä sanoi mulle suoraan, ettei ipanat sitä suostu päässään pitämään
Onnea konttausaskeleista! :flower:
Tatuka: joo, mä kanssa luulen, että on myös ihan kehitykseen liittyvä juttu nää nukahtamisvaikeudet.
Niin meillähän Greta ei ole enää kuukauteen suostunut nukahtamaan suosiolla, vaan pitää taputella pepulle tai silittää ja koko ajan yrittää "huijata" nukuttamaan istensä tisulle. Sit kun otan tisun suusta kun huomaan,e ttä olisi siihen nuokkumassa, niin kauhea parkaisu. Ei kyllä sitten itke, jos siis silittelee ja taputtelee tarpeeksi, nukahtaa kyllä lopulta yksin, mutta vasta vartin silittelyjen jälkeen, kun aiemmin vaan laitoin sänkyyn ja nukahti siitä vaan ilman mitään rauhoitteluja.
Lastenlääkäri oli sit sitä mieltä, että aloitetaan
heti refluksilääkitys, koska se kuitenkin annettais tutkimusten jälkeen, ja oireet on vihdoin senkin mielestä selviä. Siis mähän oon sanonut asiasta Gretan syntymästä lähtien, mutta kun tyttö kasvoi niin hyvin eikä pulautellut, niin lekuri ei uskonut. No, nyt kun on sitten oksennellut, niin kaikki muutkin oireet alkoivat täsmätä. Gretahan työntää nykyään käsiä jatkuvasti kurkkuun ja usein sitten oksentaa, ikään kuin raukka olisi tajunnut, että kuinka siihen happojen seilaukseen kurkussa saa helpotusta. Ja jotenkin aattelen, että kun taas on ruvennut itkeen, jos löytyy yöllä selältään, että siellä kurkussa polttelee ja siksi herää itkien.
Mutta kauhean voimakkaita nuo tropit on, kaikkia kauheita sivuvaikutuksia voi kuulemma tulla, tai siis yhdelle 10 000 voi tulla, mutta mistä mä tiedän, vaikka Greta olisi se yksi kymmenestätuhannesta. Mutta toisaalta mua pelottaa, että millaista vahinkoa se happojen takaisinvirtaus on jo siellä kurkussa aiheuttanut, siis Gretahan saattaa nykyään oksentaa 3 tuntia ruuan jälkeen
Ei ole siis normaalia pulauttelua.
Ja mulle tuli sitten virtsatien tulehdus :headwall: Mulla on ollut sellainen vain kerran aiemmin, mutta oireista tuskin voi erehtyä :kieh: Sain penisilliinikuurin, kun muita lääkityksiä pitää imettäessä varoa.
Gretalla on kyllä niin ihmeellisen suloinen luonne. Aina hymyilee ja naureskelee niin tutuille kuin hymyileville tuntemattomillekin, antaa meille pusuja ja nauraa päälle ja tänään esim,. jaksoi jonotta yht. 1,5 tuntia vaunuissa, ensin lekurissa, sitten apteekissa, sitten kaupan leipätiskillä ja vihdoin vielä kassajonossa. Lopulta alkoi vaatia liikkeelle lähtöä, mutta täytyy sanoa, että uskomattoman kärsivällinen pikku neiti meillä on, vaikka pääsi päikkäreillekin tunnin myöhässä totutusta.
:hug: Kaikille väsyneille ja stressaantuneille,
Tv- lentis ja Greta 8kk :heart: