Ihan ekaksi kassulle :hug:, olipa ikäviä uutisia...Tässä pinossa oli muitakin, jotka ovat joutuneet luopumaan nyytistään, :hug: . Aika parantaa, vaikka fraasilta kuulostaakin. Meidän pikkuruinen kuoli kohtuun viime helmikuussa rv 15 ja surun alle ei enää muserru, mutta menetys tuntuu edelleen suurelta. Voimia toivon teille!
Varovasti tänne taas kirjottelen, vaikka joka päivä käyn teidän kuulumiset lukemassa ja olen kyllä hengessä mukana. En uskalla vielä hehkuttaa, on niin tuoreessa muistissa nuo helmikuiset tapahtumat. Matalalla profiililla edetään!
Täällä oli monta huonovointista, lukeudun samaan sakkiin. Huono olo alkoi kunnolla viime sunnuntaina, olen kaikin maholllisin tavoin yrittäny välttää oksentamista ja näin lomalla se onnistuukin. Mutta tiiän, että ens viikolla kun työt alkaa ja aamukiireet koittaa niin siihen yökkäilyyn saa varata tunnin aikaa :headwall: Mulla on normisti tapana juoda semmonen 1-1,5 litraa kaffia päivässä ja nyt en saa kupillistakaan alas, kaakaolinjalla mennään
Suoraan sanoen pelottaa töiden alkaminen, kaikki se kiire ja rumba ja olo ilman päiväunia...miten siitä selviää
Moni on jo nähnyt sykkeen ja olikos joku jopa kuullutkin jo, onnittelut iloisista uutisista :flower: Käyn varmasti kirjottelemassa useammin, jos (kun!) tuo maaginen rv 15 on ylitetty, nyt vielä taustailen. Olo on kyllä nyt aika varma, keskenmenneessä raskaudessa olin epävarma koko ajan ja melkeimpä odottelin, että milloin SE tapahtuu.
Ja taas tuola pihalla sataa...
Muumiska ja Näppylä 9+3 :wave: